Keskustan liikenne ja liikkumissuunnitelmaa (LIISU 2030) valmistellaan syksyn esittelyjä ja päätöksentekoa varten. Suunnitelmaa varten on tehty runsaasti lisäselvityksiä ja suunnitelmia päivitetään vielä kesän aikana. Koronaepidemian takia lahtelaisten osallistaminen jouduttiin siirtämään syksyyn.
Liikenne- ja liikkumissuunnitelman ytimessä on nykyistä selkeämpi keskustan kehäkatu. Kehän tarkoitus on sujuvoittaa ja tehdä entistä viihtyisämmäksi keskusta-alueella asiointia ja asumista. Kehän sisäpuolisilla kaduilla voidaan parantaa kävelyn ja pyöräilyn asemaa. Kehäkaduilla ja niille keskitetyllä pysäköinnillä voidaan parantaa sujuvaa ajoneuvoliikennettä.
Toinen merkittävä, tarkempaan tarkasteluun otettu toimenpide keskustaliikkumisen uudistamisessa on joukkoliikenteen vaihtopysäkkien sijainti. Joukkoliikenteen toimivuutta selvitetään tilanteessa, jossa vaihtopysäkit sijoitettaisiin Vesijärvenkadulle. Tavoitteena on vähentää torin aikaa ja kustannuksia vievää kiertämistä ja palvella siten paremmin joukkoliikenteen asiakasvirtoja.
Kävelyn ja pyöräilyn vahvistaminen lisää merkittävästi hyvinvointia
LIISU 2030 -työn suunnitellut toimenpiteet kohentavat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa keskustaliikkumisessa ja niillä pyritään ratkomaan keskustan liikenteen liikenneturvallisuus- ja ympäristöhaasteita. LIISUn yhteydessä laaditaan laajalti erilaisia vaikutusten arviointeja, kuten terveys-, lapsi-, melu-, päästö ja yritysvaikutusten arvioinnit.
Yksi LIISUn teema on terveyshyödyt. Liikenneverkon ratkaisuilla voidaan vaikuttaa asukkaiden terveyteen ja elinvuosiin. Kun hyvinvointi kasvaa, sosiaali- ja terveyspalveluista aiheutuvat kulut pienenevät.
LIISUn toimenpiteillä vaikutusta asukkaiden aktiivisuuteen
Kaupungin tavoitteena on, että vuonna 2030 yli 50% matkoista tehdään kestävillä kulkutavoilla. Kulkutapojen muutos kaupungin tavoitteiden mukaiseksi toisi merkittäviä säästöjä fyysisen aktiivisuuden lisääntymisen myötä.
Terveysvaikutusten arviointi vuodelle 2030 tehtiin WHO:n HEAT-työkalulla. Työkalu laskee kävelyn ja pyöräliikenteen tuomien terveyshyötyjen taloudellisen arvon 20-74-vuotiaiden osalta.
Mikäli asukkaat pyöräilisivät puoli kilometriä enemmän, kävelisivät hieman enemmän ja autoilisivat pari kilometriä vähemmän päivässä, toisi se noin 6,5 M€:n suuruiset, vuosittaiset hyödyt. Yksinään pyöräilyn lisääminen toisi 5 miljoonan euron vuotuiset hyödyt.
HEAT-laskenta tehtiin myös liikenneonnettomuuksien ja päästöjen osalta. Niiden vaikutus oli vähäinen verrattuna fyysisen aktiivisuuden tuottamiin hyötyihin.
Miten eteenpäin?
Keskustan liikenne- ja liikkumissuunnitelma etenee loppusyksystä päätöksentekoon. Syyskausi alkaa päättäjien seminaarilla ja jatkuu asukkaiden osallistamiseen.
