Siirry suoraan sisältöön

3.5.2019 16:00

Lahden vieraskielisissä vireä nousija Tigrinja

Tilastokeskus julkaisee vuosittain äidinkieltä puhuvien henkilöiden määrät. Vuonna 2018 Lahdessa äidinkieleltään vieraskielisiä oli 8 313 henkilöä eli 6,9 % % väestöstä (119 951). Luku on 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Eräs nousija oli 115 henkilön uudehko Tigrinjan kieliryhmä, 109 % kasvua edellisvuodesta (+60 henkilöä).
http://sisalto-tuotanto.lahti.fi/AjankohtaistaSite/UutisetSite/PublishingImages/vesijarvitaide-12%20(1).jpg

Vuonna 2018 Lahdessa asui 111 638 äidinkielenään kotimaisia kieliä eli suomea (111 171), ruotsia (453) ja saamea (14) puhuvia henkilöitä eli 92,7 % väestöstä (-0,7 %-yksikköä).

Yleisimmät vieraat kielet olivat venäjä 2921 (+34), arabia 1004 (+133), viro 882 (+11) ja kurdi 673 (+46). Vieraskielisistä noin 35,1 % oli venäjänkielisiä. Kärkikolmikosta arabia kasvoi vuoden aikana eniten, 15,3 %. Lukumäärältään pienempiä, mutta kasvavia vieraiden kielten ryhmiä ovat esimerkiksi persia, farsi 199 henkilöä (+20,6 %) ja kiina 179 henkilöä (+25 %). (Kuva 1)

Kuva 1. Lahdessa vuosina 2014-2018 kymmenen suurimman kieliryhmän kehitys.


Kaikissa suurimmissa kaupungeissa vieraskielisten suhteellinen osuus on noussut vuosina 2000-2018. Vuoden 2004 tienoilla pääkaupunkiseudulla suhteellinen osuus on noussut voimakkaasti, Vantaalla eniten. Turussa vieraskielisten osuus on kasvanut myös selvästi. Lahdessa ja Tampereella kasvu on ollut melko samankaltaista, hieman aktiivisempaa kuin muissa vertailukaupungeissa. (Kuva 2) 

Kuva 2. Vieraskielisten suhteellinen osuus suurimmissa kaupungeissa 2000-2018. 


Vuonna 2000 Lahdessa oli 2 547 vieraskielistä eli vuosina 2000-2018 määrä on yli kolminkertaistunut. 


Lähde: Tilastokeskus. 


Muut julkaisut


Lisätietoja: 

suunnittelija Katja Karevaara
katja.karevaara@lahti.fi
p. 044 482 6233