Siirry suoraan sisältöön

21.3.2019 9:00

Lahti haluaa kaupunkipolitiikan keskiöön

Lahden kaupungin hallitusohjelmatavoitteena on LUT-yliopiston kasvun vauhdittaminen, tehokas toimintamalli työllisyydenhoitoon ja Suomiradan toteuttaminen.
Kuvakaappaus kaupunginjohtaja Pekka Timosen videoblogista.

​Lahti ylitti juuri 120 000 asukkaan rajan ja hakee vahvaa kasvua uutena yliopistokaupunkina. Suomen johtavana ympäristökaupunkina Lahti tarjoaa ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

LUT-yliopiston kasvuun vauhtia

LUT-yliopisto on laajentanut koulutus- ja tutkimustoimintansa Lahteen. Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston koulutus- ja tutkimuskohteina ovat puhdas energia ja vesi, kiertotalous sekä kestävä liiketoiminta. Helsingin yliopiston ympäristöosaajien koulutus on myös keskitetty Lahteen.

Lahdessa on yhteinen tahtotila koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan suuntaamisessa kestäviin kaupunkiratkaisuihin. Kaupungin koulutustasoa voidaan nostaa muiden suurten kaupunkien tasolle, kun poistetaan tutkintoleikkurit sekä AMK-tutkinnoilta että yliopistotasoisilta tutkinnoilta. Samalla vahvistetaan koko alueen elinkeinoelämän kehittymistä ja kilpailukykyä.

Lahti on Suomen johtava ympäristökaupunki ja uusin yliopistokaupunki. Valtion on tuettava Lahdessa LUT-konsernin toimintaa lisäämällä korkeakoulutuksen suoraa rahoitusta.

Työllisyyden hoitoon tarvitaan Lahti-malli

Lahden työttömyysaste on suurten kaupunkien korkein, 14,3% (31.12.2018). Lahdessa on matala koulutustaso ja työttömyyden rakenne on erityisen vaikea verrattuna muihin kaupunkeihin.

120 000 asukkaan kaupungin korkea työttömyys heijastuu negatiivisella tavalla myös valtakunnallisiin tilastoihin. Lahdessa on ylisukupolvista syrjäytymistä ja huolestuttavaa on, että nuorisotyöttömyyden aleneminen on pysähtynyt. Kaupunki panostaa jatkuvasti työllisyyden hoitoon, mutta edellyttää valtiolta lisäresursseja tilanteen parantamiseksi.

Lahti tarvitsee työllisyydenhoitoon tehokkaan toimintamallin, jossa kaupunki ja valtio yhdessä auttavat vaikeasti työllistyviä avoimille markkinoille.

Suomirata toteutettava

Suomirata mahdollistaa suoran yhteyden Lahdesta lentoasemalle ja edelleen Helsingin keskustaan ja samalla se nopeuttaa sekä pääradan että oikoradan liikennettä. Ratainvestoinnin aluetaloudelliset vaikutukset kohdistuvat pääkaupunkiseudun lisäksi useaan kasvavaan kaupunkiseutuun. Työssäkäyntialueet kasvavat, mutta matkustamiseen käytetty aika ei lisäänny.

Päärata ja Helsinki–Lahti–Kouvola–Vainikkala rataosuudet kuuluvat Euroopan laajuiseen TEN-T ydinverkkoon ja niiden kehittämisessä tulee seuraavalla Euroopan unionin ohjelmakaudella hyödyntää EU:n rahoitusinstrumentteja. Nykyisen rataverkon peruskorjauksella ja parantamisella edistetään yhteiskunnallisia päämääriä kestävästi, kustannustehokkaimmin ja mahdollisimman suurta väestöpohjaa palvellen.

Lahti pitää kiireellisenä Suomiradan toteuttamista koko maata palvelevana rataratkaisuna. Valtion tulee osoittaa 50 miljoonaa euroa sen valmisteluun.

Valtatie 12 on yksi Suomen merkittävimmistä poikittaisväylistä. Se on kansainvälinen päätieyhteys Länsi-Suomesta idän rajanylityspaikoille ja Kotka-Haminan satamaan. Tien merkitys korostuu erityisesti teollisuuden ja biotalouden kuljetuksissa. Tien nykyinen palvelutaso ei vastaa sen liikennemäärää, joka tulee kasvamaan Lahden eteläisen kehätien valmistuessa 2020. Toteutus aloitettava seuraavan hallituskauden aikana.

Yksi valtakunnallinen rakennerahasto-ohjelma 2021–2027

EU:n rakennerahastovarat on jaettava tasapuolisesti koko maahan. Tähän saakka rakennerahastojen kansallinen jako on toiminut tulonsiirtomekanismina Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Tulevalla ohjelmakaudella riittää yksi valtakunnallinen rakennerahasto-ohjelma, jossa Uudellemaalle on kehittyneemmän alueen rahoituskehys. Tämä tukee parhaiten koko Suomen kasvua ja kilpailukykyä sekä turvaa rahoitettavien toimenpiteiden vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden.

Kestävän kaupunkikehityksen rahoitusta tulee samalla laajentaa kymmeneen suurimpaan kaupunkiin eli nykyisten kuutoskaupunkien lisäksi rahoituksen piiriin pitää saada ainakin Lahti, Jyväskylä ja Kuopio.

Lahti mukaan MAL-sopimukseen

Lahti on Suomen viidenneksi suurin kaupunkiseutu. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen haasteet koskevat Suomen kaikkia suuria kaupunkeja ja kaupunkiseutuja. Lahden kaupunki pitää välttämättömänä, että valtio kehittää MAL-sopimusmenettelyä ja solmii seuraavalla hallituskaudella MAL-sopimukset nykyisten sopimuskaupunkien lisäksi Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen kanssa.


Lisätietoa

kaupunginjohtaja Pekka Timonen
050 377 4386
pekka.timonen@lahti.fi