Siirry suoraan sisältöön

14.1.2019 10:00

Liikkumisen päästöoikeuksien jakoa selvitettiin kyselyn avulla

CitiCAP-hankkeen (Citizens’ cap-and-trade co-created) keskeisin tavoite on kaupunkiliikenteen päästöjen vähentäminen henkilökohtaisen päästökaupan avulla. Päästökauppaa käydään mobiilisovelluksella, joka perustuu liikkumismuodon tunnistukseen.
CitiCAP-sovellus

Liikkumismuodon tunnistavaa sovellusta, joka integroidaan lopulliseen päästökauppasovellukseen, on testattu kaupunkilaisten kanssa. Henkilökohtaisten päästöoikeuksien oikeudenmukaista jakoa on selvitetty kaupunkilaisille tehdyn allokaatiokyselyn avulla.

LUT-yliopiston tutkijoiden toteuttaman kyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisen päästöoikeuksien jakotavan lahtelaiset kokevat reiluksi ja oikeudenmukaiseksi. Kyselyyn saatiin 304 vastausta.

Noin 30 Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijaa osallistui vastausten keräämiseen haastattelemalla lahtelaisia. Tässä ”liftauksessa” kävelijöiltä, pyöräilijöiltä ja bussimatkustajilta saatiin 208 vastausta. Lisäksi vastauksia saatiin CitiCAP-postituslistalla, kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa jaetun sähköisen kysely kautta.

Käyttäjäkohtaista jakoa kannatettiin eniten

Lahden kaupungille asetettava, kaupungin päästövähennystavoitteiden perusteella laskettava päästökatto määrittää, kuinka paljon kaupunki saa tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä, ja kuinka paljon päästöoikeuksia on jaettavissa kaupunkilaisten kesken. Vastaajat pääsivät kertomaan, haluavatko he antaa kaikille saman kokoisen päästökiintiön, vai mitoitetaanko kiintiöt elämäntilanteen mukaan.

Suosituin jakotapa oli käyttäjäkohtainen jako, sitä kannatti 47,4 % vastaajista (n=144). Käyttäjäkohtaisessa päästökiintiössä osallistujien päästöoikeuksien määrä määräytyy elämäntilanteen mukaan. Päästöoikeudet jaetaan tasan, mutta tietyistä tarpeista saa kiintiöön enemmän oikeuksia. Päästökiintiötä kasvattavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi lasten määrä tai esimerkiksi asuminen julkisen liikenteen reitistön ulkopuolella.Seuraavaksi eniten kannatusta sai yhtäläinen päästövähennystavoite, sitä kannatti 33,6 % vastaajista (n=102). Yhtäläisessä vähennystavoitteessa kaikilla osallistujilla on tavoitteena vähentää sama prosenttimäärä omista liikkumisen päästöistään.

Vähiten suosittu oli tasajako, jossa kaikki käyttäjät saisivat samankokoisen päästökiintiön. Sitä kannatti 19,1 % vastaajista (n=58).

– Käyttäjäkohtainen jako oli johdonmukaisesti suosituin kaikissa vastaajaryhmissä, mutta pientä eroa eri jakotapojen välisissä painotuksissa oli esimerkiksi sosioekonomisen aseman, sukupuolten, eri-ikäisten ja eri etäisyyksillä asuvien vastaajaryhmien välillä, kertoo nuorempi tutkija Tuuli Ronkainen LUT-yliopistosta.

Kyselyn lisäksi tapahtumissa kokeiltiin allokaatiopeliä, jossa päästöoikeuksien jakoa mietittiin LUTin tutkijoiden kehittämän pelin avulla. Myös pelissä saadut vastaukset otetaan huomioon laadullisena datana allokaatiomuodon päättämisessä. Tuuli Ronkainen työstää allokaatiokyselyn pohjalta tieteellistä artikkelia, joka julkaistaan vuoden 2019 alkupuolella.

– Reiluksi koettu päästöoikeuksien jakoperuste on erittäin tärkeää hankkeen hyväksyttävyyden kannalta, toteaa CitiCAP-hankkeen projektipäällikkö Anna Huttunen.

Henkilökohtaisen päästökaupan lähtöajatuksena on ottaa yksilöt mukaan ilmastotalkoisiin, kannustaa oman liikkumisen uudelleenarviointiin ympäristönäkökulmasta ja palkita kaupunkilaisia kestävistä liikkumisvalinnoista.

Liikkumissovelluksen testikäyttö menossa

Lahdessa on jo otettu testikäyttöön mobiilisovellus, jolla käyttäjä voi seurata päivittäisiä matkoja ja niistä aiheutuneita päästöjä. Sovellus tunnistaa automaattisesti erilaiset liikkumismuodot. Sovellus tullaan myöhemmin liittämään osaksi varsinaista päästökauppasovellusta Kulkukauppaa.

Rajoitetun käyttäjämäärän kokeilun avulla CitiCAP-hanke saa ainutlaatuista tietoa matkaketjuista ja käyttäjien liikkumisen hiilijalanjäljestä. Tiedon avulla voidaan valmistella lopullista sovellusta ja laskentasääntöjä CitiCAP-päästökauppapilottiin. Kerättyä dataa käytetään myös teknisen arkkitehtuurin ja integrointien testaamiseen sekä analyysimetodien kokeiluun.

Sovelluksen kautta kerätty data tuottaa myös arvokasta tietoa kaupunkilaisten liikkumisesta, jota tarvitaan kestävän liikkumisen edistämiseen kaupungissa.

Lisätietoja

Anna Huttunen, CitiCAP-projektipäällikkö, p. 044 482 6176