Hyppää sisältöön

Keskustan liikenne- ja liikkumisselvitys LIISU 2030

Keskusta kehittyy. Uusia asuinalueita ja –kortteleita sekä tutustumisen arvoisia kohteita rakentuu. Keskustassa liikkuminen on järjesteltävä muuttuvaan ympäristöön sopivaksi. 

Lahden kaupungilla on käynnissä keskustan liikenne- ja liikkumisselvitys LIISU 2030. Sen pohjalta laaditaan esitys seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuvasta keskustan liikenneverkon kehittämisestä.
Tavoitteena on luoda edellytyksiä elinvoimaiselle ja identiteettiään vahvistavalle, melu- ja ilmanlaadultaan hyvälle sekä elävälle kaupunkikeskustalle.

Tulevaisuuden keskusta on sujuvasti saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Lahden strategisena tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2025. Lisäksi vuoden 2030 tavoitteeksi on asetettu, että kestävien kulkumuotojen osuus liikkumisesta on yli 50 %. Keskustassa tärkein suunnittelukriteeri onkin kestävien kulkutapojen eli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen. Näin saadaan aikaan positiivisia ilmasto-, ympäristö- ja terveysvaikutuksia ja sitä kautta yhteiskunnallisia säästöjä.

Kehäkatu on tehokas tapa parantaa autoliikenteen sujuvuutta

Tehokas keino varmistaa autoliikenteen sujuvuus kasvavassa kaupungissa on kehäkadun muodostaminen ja saada sitä kautta keskustaan saapuvia autovirtoja hajautettua useille eri reiteille. Autolla voi jatkossakin ajaa keskustaan, mutta jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla, rauhallisemmin ajaen.

Sujuvamman liikenteen kehäkatu muodostuu Mannerheiminkadusta, Vuoksenkadusta, Saimaankadusta ja Lahdenkadusta. Kehäkadun varrelta opastetaan keskustan pysäköintilaitoksiin. Vuoden 2020 lopussa valmistuva eteläinen kehätie ohjaa luonnollisesti raskaat liikennevirrat keskustan ulkopuolelle ja näin Mannerheiminkatua päästään kehittämään kaupunkibulevardiksi.

Kehän sisäpuolisilla kaduilla parannetaan kävely-ympäristön viihtyisyyttä ja liikenneturvallisuutta ja toteutetaan sujuvat, erotellut reitit pyöräilijöille. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita edistämällä asukkaiden hyvinvointi lisääntyy. LIISU2030 -toimenpiteiden myötä melu- ja ilmanlaatu paranevat. Tuore päätös keskustan uudesta aluenopeusrajoituksesta tukee keskustan kehittämistavoitteita.

Keskustan saavutettavuus varmistettaisiin Mannerheiminkadun, Vuoksenkadun, Saimaankadun, Lahdenkadun ja Hollolankadun muodostamalla kehäkadulla. Bussiliikenteen vaihtopysäkit toteutettaisiin Vesijärvenkadulle.

Vesijärvenkadun vaihtopysäkkialue nopeuttaa matkantekoa

Keskustan kehän lisäksi merkittävä toimenpide on joukkoliikenteen vaihtopysäkkien toteuttaminen Vesijärvenkadulle. LIISU2030 -ehdotuksessa etelä-pohjoissuunnassa kulkevilta busseilta jää nykyinen torin kierto tekemättä. Tällä sujuvoitetaan ja nopeutetaan bussien kulkua ja saadaan yli puolen miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

Kehäkadun ja vaihtopysäkkialueen myötä Vesijärvenkatua voidaan kehittää joukkoliikennepainotteisena, pohjoisosaltaan viihtyisänä asiointikatuna. Vesijärvenkatua ei kuitenkaan olla sulkemassa autoliikenteelta.

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

  • Mitä hyötyjä keskustan kehästä on?
  • Miksi LIISUa valmistellaan juuri nyt?
  • Mihin joukkoliikenteen vaihtopysäkkejä suunnitellaan?
  • Miten investoinnit rahoitetaan? 
Tutustu kysymyksiin ja vastauksiin

Miten Lahden keskustassa liikutaan vuonna 2030?

Katso havainnevideo Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun liikennejärjestelyistä.

Havainnevideo Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun liikennejärjestelyistä. Ohita upotus

Kustannukset ja säästöt

LIISUssa ehdotuksen toimenpiteiden kustannukset jakautuisivat seuraavalle kymmenelle vuodelle. Kehän ja sen sisäpuolisten katujen kehittäminen ja vaihtopysäkkialueen kustannusarvio on yhteensä noin 15–28 miljoonaa euroa. Vuoksenkadun ratkaisut vaikuttavat kustannusarvioon merkittävästi. Kokonaiskustannuksia lähes 40 miljoonaan euroon nostavasta Vuoksenkadun tunnelivaihtoehdosta voidaan luopua, kun Vuoksenkadulle on löytynyt edullisempi pinta- ja tunneliratkaisujen hyötyjä yhdistävä kansiratkaisu.

Toimenpiteillä on saatavissa kuitenkin myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Joukkoliikenteen säästöt voisivat olla kymmenen vuoden aikana 5 miljoonaa euroa.  Kävelyn ja pyöräilyn tuottama hyöty voisi olla 45 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa, kun terveys paranee ja ennenaikainen kuolleisuus vähenee.

Ensimmäisestä vaiheesta päätetään syksyllä 2020

Ensimmäisen työvaiheen (2019-2020) lopputuloksena on esitys siitä, miten eri kulkumuodoilla liikutaan keskustassa, kuinka keskustan autoliikenteen kehä muodostetaan sekä mihin joukkoliikenteen vaihtopysäkkialue sijoitetaan.

LIISU 2030 -selvityksen ensimmäinen vaihe tuodaan päätöskäsittelyyn loppusyksystä 2020. Päätöskäsittelyn tueksi laaditaan keskustan maankäyttö-, pysäköintilaitos- sekä kaupallinen visio vuodelle 2030. Visiot perustuvat keskustan kehittämisen toteuttamisohjelman mukaisiin teemoihin: elinvoima, vetovoima, saavutettavuus ja viihtyisyys.

Suunnitteluryhmää vetävät kestävän liikkumisen projektipäällikkö Anna Huttunen sekä keskustan projektipäällikkö Riitta Niskanen. Suunnittelukonsulttina toimii Ramboll. Ohjausryhmänä toimii Kaupunkiympäristön palvelualueen johtoryhmä ja seurantaryhmänä keskustan kehittämisryhmä. Molempien ryhmien puheenjohtaja on kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho.

Toinen vaihe

Työn 2. vaiheessa toteutetaan tarkemmat toimenpide- ja toteutussuunnitelmat.

Keskustan kehän sisäpuolisten katujen suunnitelmat päivitetään yhdessä keskustan asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa sekä toteutetaan tarkastelu pysäköintilaitosten sijoittelusta ja opastuksesta. LIISU 2030 -työhon ei sisälly pysäkointilaitosten suunnittelu.

LIISUn aineistot

Sibeliustalolla järjestettiin 18.9.2020 kaupunginvaltuuston ja lautakuntien yhteinen Keskustavisio ja LIISU 2030 -seminaari.

Asukastilaisuus järjestettiin verkkotilaisuutena 12.10.2020. Tilaisuuden tallenteen katselumahdollisuus päättyi saavutettavuussyistä 27.10.2020. Asukastilaisuudessa sai kertoa omat ajatuksensa suunnitelmista. Osallistujien ajatukset sanapilvessä.

    • Poliisi ja pelastuslaitos – viranomaispalaveri
    • Kestävän liikkumisen asukasraati – työpaja
    • Kaupunginhallitus, Tekninen ja ympäristö- ja joukkoliikennelautakunnat – työpaja
    • Asukastilaisuus Museokioskilla
    • Kaupunginvaltuutetut
    • Arjen ja paikan reitit -kysely asukkaille v. 2018
    • Vesijärvenkadun kehittämisen työpajat v. 2018
    • Joukkoliikenteen runkolinjaston kysely asukkaille v. 2019
    • Kaupungin ilmastotavoitteet