Hyppää sisältöön

Keskustan liikenne- ja liikkumissuunnitelma LIISU 2030

Keskusta uudistuu, kun uusia asuinalueita ja -kortteleita sekä tutustumisen arvoisia kohteita valmistuu. Keskustassa liikkuminen on järjesteltävä muuttuvaan ympäristöön sopivaksi. Tavoitteena on kävelypainotteinen, kaikilla kulkumuodoilla helposti saavutettava keskusta.

Käynnissä on keskustan liikenne- ja liikkumissuunnitelma LIISU 2030. Sen pohjalta laaditaan esitys seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuvasta keskustan liikenneverkon kehittämisestä. Tavoitteena on luoda edellytyksiä elinvoimaiselle ja identiteettiään vahvistavalle, melu- ja ilmanlaadultaan hyvälle sekä elävälle kaupunkikeskustalle.

Tulevaisuuden keskusta on sujuvasti saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Lahden strategisena tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2025. Lisäksi vuoden 2030 tavoitteeksi on asetettu, että kestävien kulkumuotojen osuus liikkumisesta on yli 50 %. Keskustassa tärkein suunnittelukriteeri onkin kestävien kulkutapojen eli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen. Näin saadaan aikaan positiivisia ilmasto-, ympäristö- ja terveysvaikutuksia ja sitä kautta yhteiskunnallisia säästöjä.

Kehäkatu on tehokas tapa parantaa autoliikenteen sujuvuutta

Tehokas keino varmistaa autoliikenteen sujuvuus kasvavassa kaupungissa on kehäkadun muodostaminen ja saada sitä kautta keskustaan saapuvia autovirtoja hajautettua useille eri reiteille. Autolla voi jatkossakin ajaa keskustaan, mutta jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla, rauhallisemmin ajaen.

Sujuvamman liikenteen kehäkatu muodostuu Mannerheiminkadusta, Vuoksenkadusta, Saimaankadusta ja Lahdenkadusta. Kehäkadun varrelta opastetaan keskustan pysäköintilaitoksiin. Vuoden 2020 lopussa valmistuva eteläinen kehätie ohjaa luonnollisesti raskaat liikennevirrat keskustan ulkopuolelle ja näin Mannerheiminkatua päästään kehittämään kaupunkibulevardiksi.

Kehän sisäpuolisilla kaduilla parannetaan kävely-ympäristön viihtyisyyttä ja liikenneturvallisuutta ja toteutetaan sujuvat, erotellut reitit pyöräilijöille. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita edistämällä asukkaiden hyvinvointi lisääntyy. LIISU2030 -toimenpiteiden myötä melu- ja ilmanlaatu paranevat. Tuore päätös keskustan uudesta aluenopeusrajoituksesta tukee keskustan kehittämistavoitteita

Vesijärvenkadun vaihtopysäkkialue nopeuttaa matkantekoa

Keskustan kehän lisäksi merkittävä toimenpide on joukkoliikenteen vaihtopysäkkien toteuttaminen Vesijärvenkadulle. LIISU2030 -ehdotuksessa etelä-pohjoissuunnassa kulkevilta busseilta jää nykyinen torin kierto tekemättä. Tällä sujuvoitetaan ja nopeutetaan bussien kulkua ja saadaan yli puolen miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

Kehäkadun ja vaihtopysäkkialueen myötä Vesijärvenkatua voidaan kehittää joukkoliikennepainotteisena, pohjoisosaltaan viihtyisänä asiointikatuna. Vesijärvenkatua ei kuitenkaan olla sulkemassa autoliikenteeltä.

  • Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

    • Mitä hyötyjä keskustan kehästä on?
    • Miksi keskustan muutoksia tehdään juuri nyt?
    • Mihin joukkoliikenteen vaihtopysäkkejä suunnitellaan?
    • Miten investoinnit rahoitetaan?
    Tutustu kysymyksiin ja vastauksiin 
  • Kustannukset ja säästöt

    LIISUn toimenpiteiden kustannukset jakautuisivat seuraavalle kymmenelle vuodelle. Kehän ja sen sisäpuolisten katujen kehittäminen ja vaihtopysäkkialueen kustannusarvio on yhteensä noin 16–26 miljoonaa euroa. Vuoksenkadun ratkaisut vaikuttavat kustannusarvioon merkittävästi. Vuoksenkadulle on löytynyt aiempia suunnitelmia edullisempi pinta- ja tunneliratkaisujen hyötyjä yhdistävä kansiratkaisu.

    Toimenpiteillä on saatavissa kuitenkin myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Joukkoliikenteen säästöt voisivat olla kymmenen vuoden aikana 5 miljoonaa euroa.  Kävelyn ja pyöräilyn tuottama hyöty voisi olla 60 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa, kun terveys paranee ja ennenaikainen kuolleisuus vähenee.

Miten Lahden keskustassa liikutaan vuonna 2030?

Katso havainnevideo Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun liikennejärjestelyistä.

Havainnevideo Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun liikennejärjestelyistä. Ohita upotus

Ensimmäisestä vaiheesta päätös loppuvuodesta 2020

Ensimmäisen työvaiheen (2019-2020) lopputuloksena oli esitys siitä, miten eri kulkumuodoilla liikutaan keskustassa, kuinka keskustan autoliikenteen kehä muodostetaan sekä mihin joukkoliikenteen vaihtopysäkkialue sijoitetaan.

LIISU 2030 -selvityksen ensimmäinen vaihe tuotiin päätöskäsittelyyn loppusyksystä 2020. Päätöskäsittelyn tueksi laadittiin keskustan maankäyttö-, pysäköintilaitos- sekä kaupallinen visio vuodelle 2030. Visiot perustuvat keskustan kehittämisen toteuttamisohjelman mukaisiin teemoihin: elinvoima, vetovoima, saavutettavuus ja viihtyisyys.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman kokouksessaan 14.12.2020 tietyin reunaehdoin.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 14.12.2020

Toinen vaihe

Työn 2. vaiheessa toteutetaan tarkemmat toimenpide- ja toteutussuunnitelmat.

Keskustan kehän sisäpuolisten katujen suunnitelmat päivitetään yhdessä keskustan asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa sekä toteutetaan tarkastelu pysäköintilaitosten sijoittelusta ja opastuksesta. LIISU 2030 -työhon ei sisälly pysäkointilaitosten suunnittelu.

Suunnitteluryhmää vetävät kestävän liikkumisen projektipäällikkö Anna Huttunen sekä keskustan projektipäällikkö Riitta Niskanen. Suunnittelukonsulttina toimii Ramboll. Ohjausryhmänä toimii Kaupunkiympäristön palvelualueen johtoryhmä ja seurantaryhmänä keskustan kehittämisryhmä. Molempien ryhmien puheenjohtaja on kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho.