Kaavoitussanasto

Kaavoitussanastosta saat selville, mitä yleisimmillä asema- ja yleiskaavoituksen käsitteillä tarkoitetaan.

​Ajantasa-asemakaava

Ajantasa-asemakaava on karttayhdistelmä lainvoimaisista asemakaavoista koko kaupungin alueelta.

Aluehallintovirasto (AVI)

Aluehallintovirastot hoitavat lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Lahti kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviraston alaisuuteen. Viraston vastuulle kuuluvat muun muassa ympäristönsuojelu ja ympäristön kestävästä käytöstä vastaaminen.

APOLI Lahti

Lahden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (APOLI Lahti) tarkoitus on parantaa rakennetun ympäristön laatua ja edistää ympäristön erityispiirteiden parempaa huomioimista. Ohjelmaan sisältyy vaatimus laadukkaasta ympäristöstä ja asukkaiden elämänlaadun parantamisesta sen avulla.

Asemakaava

Asemakaava on kaikista tarkin maankäytön suunnittelussa käytetty kaava, jolla kerrotaan yksityiskohtaisesti tietyn kunnan alueen käyttö. Asemakaavalla kerrotaan, mitä tietylle alueelle saa rakentaa.

Asemakaavaehdotus

Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Tekninen ja ympäristölautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

ELY-keskusten vastuulle kuuluvat muun muassa maankäytön alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus. Lahti kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen piiriin.

Kaavahierarkia

Kaavoituksessa noudatetaan kaavahierarkiaa eli ylemmän tason kaavat ohjaavat muiden tasojen kaavoitusta. Kaavamuotojen keskinäinen pätevyys on seuraava:
1) Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet
2) Maakuntakaava
3) Yleiskaava
4) Asemakaava

Kaavakartta

Kaavakartalla tarkoitetaan kaavapiirrosta, jolla esitetään alueen maankäyttö.

Kaavan laatija

Kaavan laatijasta puhuttaessa tarkoitetaan Lahden kaupunkisuunnittelun yksikköä viranomaistahona tai yksittäistä kaavatyötä tekevää kaavoitusarkkitehtia tai kaavasuunnittelijaa.

Kaavamerkintä

Kaavamerkinnät on esitetty kaavakartalla symbolein tai numeroin. Ne kertovat, minkälaisia rajauksia tai määräyksiä alueelle rakentamiseen liittyy. Esimerkiksi rakennuskorkeus on merkitty kaavakarttaan roomalaisilla numeroilla (VI).

Kaavarunko

Joissakin tapauksissa asemakaavatyön pohjaksi laaditaan kaavarunko. Se antaa alustavan käsityksen tulevasta rakentamisesta. Kaavarunko ei ole oikeusvaikutteinen kaava, eli se ei suoraan ohjaa rakentamista alueella.

Kaavaselostus

Kaavaselostukseen sisältyvät keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta, suunnittelun lähtökohdista ja tavoitteista sekä tehdyistä selvityksistä. Lisäksi kaavaselostuksessa kerrotaan kaavan vaikutuksista ja suhteesta muihin kaavatasoihin.

Kaavoitus

Kaavoitus on maa-alueiden maankäytön suunnittelua. Tavoitteena on hyvän elinympäristön mahdollistaminen sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys.

Kaavoituskatsaus

Vuosittainen julkaisu, jossa kuvataan tiedossa olevat ja vireille tulevat kaavatyöt.

Kaavoitusprosessi

Kaavoitustyö alkaa selvityksistä ja etenee luonnosvaiheesta kaavaehdotukseen ja edelleen päätöksentekoon. Kaavatyöhön voi vaikuttaa prosessin eri vaiheissa.

Kuulutus

Kuulutuksilla ja ilmoituksilla tiedotetaan vireillä olevista ja ajankohtaisista asioista. Asemakaavaehdotusten nähtävilläolosta ja kaavoitukseen liittyvistä asukasilloista tiedotetaan Uusi Lahti- ja Nastola-lehdissä sekä Lahden kaupungin verkkosivuilla ja kaupungin ilmoitustauluilla.

Lainvoimaisuus

Kaava saa lainvoiman noin 1,5–2 kuukauden kuluttua kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Lausunto

Viranomaistahot antavat kaavan luonnosvaiheessa lausunnon. Lausunnot pyydetään eri viranomaistahoilta, kuten ELY-keskukselta ja kaupunginmuseolta.

Maakuntakaava

Maakuntakaava ohjaa nimensä mukaisesti koko maakunnan maankäyttöä eli se ulottuu useamman kunnan alueelle. Siinä ei määritellä yksityiskohtaisia asioita vaan sovitetaan yhteen valtakunnallisia tavoitteita ja maakunnan tarpeita. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa Päijät-Hämeen liitto.

Maankäyttösopimus

Maankäyttösopimus tehdään tarvittaessa kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä. Maankäyttösopimuksessa sovitaan kaavan toteuttamisen aikataulusta, yhteistyöstä sekä kustannusvastuista. Maankäyttösopimus voidaan tehdä vasta kaavaehdotuksen oltua julkisesti nähtävillä.

Mielipide

Osalliset voivat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä luonnosvaiheen kuulemisaikana. Mielipide on kaavoittajalle palautetta laaditusta kaavaluonnoksesta ja se otetaan huomioon myöhemmin kaavaehdotusta laadittaessa. Mielipiteen voi jättää kirjallisesti tai suullisesti.

Muistutus

Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus kaavatyön ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana. Muistutuksen tehneille annetaan perusteltu vastaus, mikäli osoite on ilmoitettu.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan kaavoitushankkeen alkuvaiheessa. Siinä kerrotaan, miten vuorovaikutus järjestetään ja miten kaavan vaikutukset on tarkoitus arvioida. OAS:ssa kerrotaan hankkeen lähtökohdat, tehdyt selvitykset, tavoitteet, aikataulu ja suunnittelun vaihtoehdot sekä määritellään hankkeen osalliset.

Osallinen

Osallisia ovat kaikki ne ihmiset ja yhteisöt, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan, esimerkiksi:
- Kaavoitettavan alueen maanomistajat,
- asukkaat ja alueella toimivat henkilöt, joiden elinoloihin kaava saattaa mainittavasti vaikuttaa,
- ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Rakentamistapaohjeet

Rakentamistapaohjeet tarkentavat alueelle laaditun asemakaavan tarkoitusta. Ohjeet kertovat esimerkiksi, millaisia materiaaleja ja värejä rakentaessa tulisi käyttää.

Tekninen ja ympäristölautakunta (TYLA)

Kaupunginvaltuuston asettama lautakunta, joka käsittelee kaava-asiat ehdotusvaiheessa ja hyväksyy vähäiset kaavanmuutokset.

Tontti

Kaupungin maa-alueet on jaettu tontteihin, joihin kaavoituksella osoitetaan esimerkiksi asumista tai yritystoimintaa. Tontilla on rajat, pinta-ala ja rajattu rakennusoikeus. Tontit on merkitty kiinteistörekisteriin.

Yleiskaava

Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, jossa osoitetaan eri väreillä alueiden pääasiallinen käyttö asemakaavoituksen pohjaksi. Yleiskaava perustuu kaupungin strategiaan, ja siinä pyritään hahmottamaan pitkälle tulevaisuuteen, miten kaupunki toimii kokonaisuutena.

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

Ympäristövaikutusten arvioinnilla pyritään vähentämään tai estämään kaavahankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointiin voivat osallistua kaikki, joihin hanke vaikuttaa. Menettelyä valvoo ELY-keskus.