Siirry suoraan sisältöön

Pilottikohteet neljän kaupungin alueella

Toteutamme Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut -hankkeessa seitsemän erilaista hulevesiä puhdistavaa ratkaisua pilottikohteisiin Espoon, Helsingin, Lahden ja Vantaan alueelle.
Sadetta kaupungintalon puiston kulmalla

Hulevesien biosuodatus

Biosuodatus on yksi yleisimmin käytössä olevista hulevesien laadullisen hallinnan menetelmistä.
Erityisesti uusien biosuodatusmateriaalien tehokkuudesta on kuitenkin käytettävissä niukalti tietoa suunnittelun tueksi. Hankkeessa toteutetaan kaksi biosuodatukseen keskittyvää pilottikohdetta: Lahdessa ja Espoossa.

Hulevesiviemäröinnin laadun- ja määränhallinnan erikoisratkaisut

Sekaviemäröinti on etenkin vanhoissa kaupungeissa suuri hulevesien laadun hallinnan ongelma kovilla sateilla tapahtuvien viemärijärjestelmien ylikuormittumisien ja niistä seuraavien ylivuotojen vuoksi. Tähän aihepiiriin pureudutaan Helsingin, Espoon ja Lahden piloteissa.

Hulevesialueiden monikäyttö

Hulevesien hallinnan ratkaisut toimivat myös kaupunkilaisten elinympäristöä ja sen viihtyisyyttä parantavina elementteinä. Vantaalla suunnitellaan osana hanketta tapoja nostaa hulevedet Aviapolis Urban Blocks -alueen urbaanin puistoympäristön keskeiseksi elementiksi. Hankkeessa tutkitaan erilaisten puistotoimintojen sekä hulevesiratkaisujen yhteiskäyttöä sekä älykkäitä ratkaisuja puiston käyttäjien ja hulevesiaiheiden vuorovaikutuksen parantamiseksi.

Lentoasema-alueiden hulevesien käsittely

Aalto-yliopiston vesilaboratoriossa tehdään osana Hule S&C -hanketta lentokenttähulevesien suodatustutkimusta, jolla etsitään ratkaisuja poikkeuksellisen toimintaympäristön hulevesiongelmiin. Tutkimus edustaa kansainvälistä kärkeä lentokenttähulevesien käsittelyssä, ja sen tuloksia sovelletaan käytännössä Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyyteen perustettavan maanalaisen kosteikon suunnittelussa.

Pilottikohteet

Lahti

Länsi-Hennala, hulevesien siirretty käsittely

Länsi-Hennalan alueelle on rakennettu mittava biosuodatuskenttä, jossa testataan uusien biosuodatusmateriaalien toimivuutta. Kenttä on jaettu kolmeen lohkoon, joista jokaisessa on käytetty hulevesien suodatukseen eri materiaalia. Käytetyt suodatinmateriaalit valittiin useiden vaihtoehtojen joukosta Helsingin yliopiston Lahden kampuksen keväällä 2018 tekemien laboratoriokokeiden tulosten perusteella.

Lahden keskusta-alueelta Vesijärveen purkautuvat hulevedet ja niiden käsittely siirretään osittain Länsi-Hennalan alueelle. Siirtohanke yksistäänkin on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, mutta kestävän kehityksen mukainen luonnollinen hulevesien viivytys ja käsittely tekee siitä vielä mielenkiintoisemman. Hanke yhdistyy uudisrakentamiseen, sillä Länsi-Hennalaan kaavoitettavalla alueella on tarkoitus käsitellä Lahden keskusta-alueelta johdettavien hulevesien lisäksi kohteen oman luonnollisen valuma-alueen hulevedet.

Helsinki

Taivallahti, hulevesien suodatusarkku

Mechelininkatu on yksi kantakaupungin vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. Mechelininkadulle rakennetaan hankkeessa erillisviemäröintiä, ja hulevedet johdetaan mereen Taivallahdessa.

Hankkeessa osa valuma-alueen hulevesistä johdetaan hulevesiarkkuun, joka suodattaa hulevesistä haitta-aineita ennen niiden laskemista mereen. Hankkeessa tutkitaan hulevesien laadullista käsittelyä liikennealueiden haitta-aineiden lisäksi mikromuovien ja -kumin osalta.

Hulevesiarkun rakentaminen on aloitettu syyskuussa Eteläisen Hesperiankadun rakentamistöiden yhteydessä. Urakan odotetaan valmistuvat vuoden loppuun mennessä. On vielä epäselvää, missä määrin arkun suodatustehokkuutta ehditään seuraamaan syksyllä. Lisärahoitusta hulevesiarkun toiminnan seurantaan vuodelle 2019 on haettu BRIGAID-ohjelmasta.

Munkkiniemenranta, sekavesien viivytyssäiliö,

Toisessa Helsingin pilottikohteessa HSY on selvittänyt ja suunnitteluttanut yhdessä Bluet Oy:n ja Helsingin kaupungin kanssa kelluvan ylivuotosäiliön pilottikohteeseen Helsingin Munkkiniemenrantaan. Säilössä voitaisiin viivyttää ylivuotovesiä ja johtaa niitä kapasiteetin salliessa takaisin verkostoon. Ratkaisua on kokeiltu aiemmin Berliinissä, mutta kyseistä rakennetta ei ole suunniteltu Suomen talviolosuhteisiin. Ylivuotosäiliötä ei toteutettu hankkeessa, koska verkostomuutosten laajuus oli kohteessa arvioitua mittavampi.

Espoo

Merituulentie, biohiilisuodatuspainanteet

Kohteessa keskitytään raskaasti liikennöityjen tiealueiden hulevesien puhdistamiseen.
Merituulentien varrelle on rakennettu neljä biosuodatuspainannetta puhdistamaan hulevesiä. Mittaamalla sekä niihin tulevan että suodatuskerrosten läpi kulkeneen huleveden määrää ja haittaainepitoisuuksia kerätään tietoa tulevan suunnittelun tueksi.

Biosuodatuspainanteita on kaksi eri versiota, joista molemmilla on oma tutkimusparinsa tutkimuksen vertailuaineiston kokoamiseksi. Biosuodatuspainanteiden rakennekerroksessa käytetään biohiiltä, joka sisältää kasvualustaa bakteereille ja muille mikrobeille. Mikrobiologiset prosessit puhdistavat hulevesiä ja biohiili-suodatin suodattaa ja sitoo itseensä vettä ja siihen liuenneita ravinteita, jolloin se toimii kasvillisuudelle vesi- ja ravinnevarastona.

Lisätietoa pilottikohteesta Sensmet Oy:n ja ja Espoon kaupungin tiedotteessa

Tonttumaa, tiivistyvän alueen hulevesien viivyttäminen ja laadullinen hallinta

Tonttumaan kohteessa on tavoitteena sekä hulevesien viivyttäminen että laadullinen hallinta. Kohde toimii pilottina tapaukselle, jossa maankäytön merkittävän tehostumisen kautta hulevesivirtaamat ovat äärevöityneet ja veden laatu heikentynyt. Suunnittelun tavoitteisiin liittyy lisäksi elinympäristön viihtyisyyden parantaminen maisemallisilla elementeillä. Suunniteltuun rakenteeseen sisältyy tulvatasanteellinen kaksitasouoma, virtaamaa säätävä patorakenne sekä viivytysrakenteisiin sijoitettavat kelluvat kosteikot, jotka tehostavat ravinteiden talteenottoa.

Vantaa

Aviapolis Urban Blocks -alue, hulevesialueen monikäyttö, hulevesien määrän ja laadun hallinta sekä vuorovaikutus

Tavoitteena on nostaa hulevesien hallinta keskeiseksi elementiksi urbaanissa puistoympäristössä sekä toteuttaa hulevesirakenteet monikäyttöisinä. Esimerkiksi kuivana aikana nurmialueet voivat olla pelailu- ja oleskelukäytössä ja sateella tulvanhallinta-alueita. Tähän pyritään korkeatasoisen hulevesirakentamisen lisäksi reaaliaikaisten olosuhdetietojen hyödyntämisellä. Tarjoamalla tietoa puhtaan veden tilasta asukkaat, yritykset, yhteisöt sekä oppilaat sitoutetaan huolehtimaan ympäristöstään. Suunnitelmaan kuuluu muun muassa puiston älykäs valaistus, jonka avulla voidaan indikoida hulevesien laatua sekä havainnollistaa veden-pinnan nousua tulvatasanteille.

Lisätietoa pilottikohteesta Vantaan kaupungin verkkosivuilla

Finavia Oyj / Helsinki-Vantaan lentoasema, maanalaiset kosteikot erityiskohteiden hulevesien käsittelyssä  

Helsinki-Vantaan lentoasemalla muodostuu suuria määriä hulevesiä, joiden hallintaan ja käsittelyyn tarvitaan innovatiivisia menetelmiä. Lintutörmäysvaaran takia lentoaseman ympäristössä on vältettävä laajojen avoimien vesialtaiden rakentamista. Tämän takia alueelle on suunniteltu tyhjeneviä tulva-altaita sekä maanalaisia kosteikkoja, joissa vesi puhdistuu suotautues-saan rakennekerrosten läpi mikrobien toimesta.

Hankkeen aikana kohteessa toteutetaan diplomityötutkimus, jossa arvioidaan laboratorioko-keiden avulla maanalaisen kosteikkorakenteen vaikutusta lentoasema-alueen hulevesien laa-tuun sekä kartoitetaan puhdistustulokseen vaikuttavia tekijöitä. Hankkeessa syntyy myös rat-kaisuehdotuksia maanalaisten kosteikkojen toteutukseen Suomen oloissa. Kehitettävää me-netelmään voidaan soveltaa myös muiden runsaasti orgaanista ainesta sisältävien vesien kä-sittelyssä. Tällaisia ovat esimerkiksi kaatopaikkojen suotovedet. Ratkaisulla odotetaan olevan merkittävää kansainvälistä referenssiarvoa sekä liiketoimintapotentiaalia erityisesti ilmastol-taan Suomea muistuttavissa oloissa.

Hanke järjesti mahdollisuuden tutustua Helsinki-Vantaan lentoasema-alueen hulevesitutkimukseen sekä hulevesijaoston ensimmäiseen tapaamiseen 20.9.2018.