Sijais- ja jälkihuolto

Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Jälkihuollolla tuetaan nuorta selviytymään arkipäivän toimissa.

​Sijaishuolto

Sijaishuoltoa voidaan toteuttaa avohuoltona, kiireellisellä sijoituksella, huostaanotolla tai jälkihuoltona.

Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa omalla toiminnallaan terveyttään ja kehitystään.

Lapsi voidaan myös sijoittaa kodin ulkopuolelle lyhytaikaisesti. Avohuollon sijoitukseen voidaan sijoittaa myös lapsi yhdessä perheensä kanssa.

Sijaishuollossa työskentely on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Sijoituksen aikana tuetaan perhettä sekä lapsen ja vanhempien yhteydenpitoa sekä tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että lapsi voisi palata takaisin kotiin, jota arvioidaan säännöllisesti muun muassa asiakassuunnitelmaneuvotteluissa lapsen, perheen, sijaishuoltopaikan ja sosiaalityön kesken.

Jälkihuolto

Jälkihuoltoon on oikeus tilanteissa, joissa lapsi on ollut sijoitettuna avohuollon tukitoimenpiteenä kodin ulkopuolelle ilman vanhempia yhtäjaksoisesti puoli vuotta tai lapsi on ollut huostaanotettuna. Sijaishuollon päättymisen jälkeen lapsella ja nuorella on oikeus jälkihuoltoon

Mikäli lapsella on oikeus jälkihuoltoon, tukitoimet rakentuvat alaikäisen lapsen ja hänen perheensä kohdalla yhdessä sovituista tukimuodoista. Täysi-ikäisen nuoren kohdalla
jälkihuolto tarkoittaa muun muassa täysi-ikäisen nuoren asumiseen, toimeentuloon, työhön, harrastuksiin ja opiskeluun liittyviä tukitoimia. Ne määritellään yksilöllisen tarpeen mukaan sosiaalityöntekijän kanssa jälkihuoltosuunnitelmassa.

Jälkihuolto päättyy viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta.

Yhteystiedot