Tukea vanhemmuuteen

Syntyvä lapsi muuttaa parisuhdetta ja tekee puolisoista vanhempia. Oma lapsi on ihme ja oma perhe tuntuu hyvältä, mutta uudenlainen vastuu myös pelottaa.

​​Vanhemmuuteen kasvu alkaa jo raskausaikana, etenee yksilöllisesti ja vaatii sitoutumista. Tukea tarvitaan vanhemmaksi kasvamiseen, vanhempana toimimiseen ja lapsen kasvattamiseen liittyvissä asioissa. Vanhemmuus tarvitsee tilaa ja aikaa kehittyäkseen. Uusissa tilanteissa yhtä aikaa eletään, iloitaan ja sopeudutaan. 

Läheisistä sukulaisista ja ystävistä on usein korvaamatonta apua vauvaperheen jaksamisen tukemiseksi. Joskus kuitenkin omat tukiverkostot asuvat kaukana eikä apua lastenhoitoon ja muihin käytännön asioihin ole helppo saada. Lapsiperheiden kotipalvelu voi antaa väsyneille vanhemmille kaivattua käytännön apua ja tukea perheen tarpeiden mukaisesti. Lapsiperheiden kotipalveluun voit ottaa suoraan yhteyttä tai pyytää yhteydenottoa neuvolan kautta.

Herkistyminen ja masennus

Synnytyksen jälkeisestä herkistymisestä eli baby bluesia kokee 50–80 prosenttia äideistä. Baby blues alkaa yleensä 1–2 viikon kuluessa synnytyksestä ja sen oireita ovat muun muassa itkuherkkyys, väsymys ja nopeat mielialamuutokset. Oireet ovat yleensä lieviä, lyhytkestoisia ja menevät itsekseen ohi. 

Synnytyksen jälkeisellä masennuksella tarkoitetaan pitkäkestoista mielialan laskua, johon voi liittyä muun muassa aloitekyvyttömyyttä, itsesyytöksiä, unihäiriöitä ja mielihyvän kokemisen vaikeutta. Baby bluesia ja synnytyksen jälkeistä masennusta voivat kokea molemmat vanhemmat.

Neuvolassa synnytyksen jälkeistä masennusta seulotaan kaikilta äideiltä lapsen ollessa noin kahden kuukauden ikäinen ja tarvittaessa muulloinkin molemmilta vanhemmilta.