Lempinimet tulevat ja menevät, mutta kaupungin todellinen identiteetti paljastuu vasta, kun tuntee ja tietää sen koko tarinan.
Näistä maisemista kiinnostuttiin jo kivikaudella: Suomen vanhimmat asutuspaikat on löydetty Renkomäen Ristolasta. Jääkauden muovaaman Salpausselän kupeessa on ollut hyvä paikka elää. Syvyyksiin kätkeytyy arvokas pohjavesivaranto, maailman maukkain vesi.
elämä pienessä hämäläiskylässä oli verkkaista aina 1800-luvun lopulle asti. Sitten alkoi tapahtua: liikenneyhteydet paranivat ja maailma avautui.
Vuoden 1877 tulipalo oli ratkaiseva käännekohta. Se olisi voinut olla loppu, mutta siitä tuli uuden alku. Palaneen kylän tilalle rakennettiin ruutukaava, leveät kadut ja kauppatori. Syntyi tilaa kulkea ja kohdata. Lahdesta tuli kaupankäynnin keskus.
Muutoksen seurauksena, vuonna 1905, Lahti sai mitalin rintaansa: kaupunkioikeudet. Asukkaita oli vasta 3000, mutta heidän asenteensa oli kaupungin kokoa suurempi. Sitä todisti uusi kaupungintalo, joka maksoi yli kaksi kertaa kaupungin vuosibudjetin.
Eliel Saarisen kaupungintalo, Alvar Aallon Ristinkirkko ja näitä kahta yhdistävä Mariankadun seremonia-akseli piirtävät Lahdelle edelleen ytimen, kaupungin tunnistettavan hahmon.
kymmenentuhatta karjalaista. He toivat mukanaan yritteliäisyyttä, käsityöläisyyttä, urheilua ja kulttuuria. Reipas joukko solahti osaksi kaupungin yhteistä tarinaa ja jätti siihen pysyvän jäljen. Ilman viipurilaista perintöä Lahti ei olisi se musiikki-, taide- ja urheilukaupunki, jollaisena se nyt tunnetaan.
Sodan jälkeen Lahti eli teollistumisen kiihkoa. Syntyi elinvoimaa ja työpaikkoja, huonekaluja, vaatteita, metalli- ja sahatavaraa. Kaupunki kasvoi niin nopeasti, että se unohti arvokkaimman. Luontonsa. Järvi, joka oli ollut täynnä elämää, saastui ja sakeutui sameaksi.
päättivät ratkaista ongelman ja puhdistivat Vesijärven. Samalla oivallettiin, ettei kehitys voi olla vain kasvua. Kehityksen mukana seuraa myös vastuu. Tämän muutoksen seurauksena Lahteen alkoi karttua korvaamatonta ympäristöteknologian osaamista.
Vuonna 2021 Lahti sai kunnian olla Euroopan ympäristöpääkaupunki. Se oli jälleen yksi uusi, ratkaiseva alku kaupungin tarinassa. Kasvuhalu on yhä polttava, mutta nyt kasvu on vastuullista. Johtavana ympäristökaupunkina Lahti toimii esimerkkinä myös muille eurooppalaisille.
meidät jo monta kertaa. Monet muistavat omakohtaisesti 1990-luvun laman. Oli hetkiä, jolloin epävarmuus sumensi koko tulevaisuuden.
Suurmäki, Betoni, on lahtelaisen rouhean rohkeuden symboli: Karua kenties, mutta isosti ja korkealle. Salpausselän kisat ovat tuoneet kaupungille kansainvälistä huomiota jo yli sadan vuoden ajan. Olemme isännöineet ennätysmäärän hiihdon MM-kisoja – ja vuonna 2029 toivotamme maailman parhaat jälleen tervetulleiksi.
on kantautunut myös kulttuuria isosti ja korkealle, luovia tekijöitä, jotka tuottavat meille hyvinvointia ja ylpeyttä niin kotona kuin kansainvälisillä areenoilla.
Lahden ja Nastolan yhdistyminen vahvisti kaupunkia entisestään. Vielä suuremman muutoksen toi LUT-yliopiston asettuminen Lahteen. Sen mukana saapuvat uudet nuoret ihmiset, yritykset ja kansainväliset yhteydet. Lahti on nyt yliopistokaupunki, joka kurkottaa maailmalle.
Lahti ei mittaa kehitystä enää pelkällä kasvuilla, me mittaamme sitä nyt myös itseymmärryksellämme ja kyvyllämme tehdä entistä parempia valintoja. Me tunnemme historiamme ja meillä on suunta. ”Haloo, haloo, täällä Lahti” on meille sekä arvokas muisto menneisyydestä että innostava kutsu tulevaisuuteen.
Lahden tarinaan pohjautuvan animaatiovideon ensi-ilta on Kino Iiriksessä torstaina 30. lokakuuta. Suomen- ja englanninkielisiä esityksiä nähdään viiden minuutin välein klo 14–18. Esityksiin on vapaa pääsy.