Kaupungin kasvun vuosikymmenet

2019
LUT-yliopisto muuttui Lappeenrannan-Lahden teknilliseksi yliopistoksi, jonka pääkampuksista toinen sijaitsee Lahdessa.
Lahdesta tuli yliopistokaupunki. 

2018
Pikalatauslaitteita valmistava Kempower Oyj aloitti toimintansa.
Cheek esitti jäähyväiskeikkansa Lahden Mäkimontussa.

2016
Lahti ja Nastola yhdistyivät. 

2015
Nicky Minaj esiintyi Summer Up -festivaaleilla Mukkulassa.

2010
Möysän Musaklubin ensimmäinen keikka järjestettiin.
Ruotsin prinsessa Victoria ja prinssi Daniel vierailivat Lahdessa.

2003
Hartwallin virvoitusjuomatehdas valmistui. 

2000
Lahden Sibeliustalo valmistui. Rakennuksen tiilinen osa on Lahden vanhin säilynyt teollinen rakennus.
 Cheek liittyi lahtelaiseen rap-ryhmään 5th Elementiin. 

1999
BE Group muodostettiin yhteisyrityksenä, johon kuuluu myös Starckjohann Steel. 

1996
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu käynnisti pysyvän toiminnan Lahdessa.
Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos perustettiin. 

1995
Teatteri Vanha Juko aloitti toimintansa. 

1992 
Ankkurin kaupunginosan kaava valmistui entiseen Repolanrantaan, ja Lahdesta alkoi kehittyä rantakaupunki.
Lahden ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa, joka vakinaistui 1996. 

1991 
Teknologiakeskus Neopoli (nyk. Lahden Tiedepuisto) perustettiin Niemen alueelle. 

1990
Lama alkoi, ja sen seurauksena työttömyys nousi ja elinkeinorakenteen uudistaminen alkoi.  

1989
Lanu-puiston rakentaminen alkoi Kariniemenmäellä. 

1987
Vesijärvi-projekti käynnistyi.
Jari Litmanen debytoi Reippaan edustusjoukkueessa. 

1983
Professori Tapani Aartomaan suunnittelemat Aleksanterinkadun talvivalot sytytettiin ensimmäistä kertaa. 

1982
Pekka Salmisen suunnittelema Kaupunginteatteri palkittiin Vuoden Betonirakenne -palkinnolla.
Kasisali avattiin.

1980 
Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus aloitti toimintansa, eli vakinainen yliopistotoiminta Lahdessa käynnistyi.

1978
Alvar Aallon Ristinkirkko valmistui.
Suomalainen Energiaosuuskunta SEO perustettiin. 

1975
Lahden julistemuseo ja Lahden kansainvälinen julistebiennale (nykyisin julistetriennale) perustettiin. 

1974
Ensimmäinen Finlandia-hiihto järjestettiin.
Taidelainaamo aloitti toimintansa. 

1972
Suurmäki valmistui Salpausselälle. 

1971
Suomen ensimmäinen Citymarket avattiin Paavolassa. 

1969 

Wihurin tytäryhtiö Wipak siirtyi Nastolaan. 

1966
Muotoilija Eero Aarnion Pallotuoli esiteltiin Askon osastolla Kölnin huonekalumessuilla.
Ravintola Torvi perustettiin.  

1965
Ensimmäiset liikennevalot asennettiin keskustaan.
Jalo Paananen perusti Teräspeikon (nyk. Peikko Group). 

1964
Upon muovitehdas, myöhemmin Uponor, perustettiin. 

1963
Pakkaustehdas perustettiin ja jatkaa toimintaansa nykyisin Stora Enso Packaging Oy:nä. 

1956
Osuuskaupan tavaratalo Valtakulma avattiin. SOK Valtakulmassa on nykyisen Sokoksen juuret. 

1955
Karjalaisseurojen lahjoittama Hirvi-veistos paljastettiin Erkonpuistossa. 

1950
Lahden kaupunginorkesteri (nykyisin Sinfonia Lahti) perustettiin.
Lahden taidemuseo perustettiin Viipurin taidemuseosta evakuoitujen 70 taideteoksen ympärille. 

1949
Martti Kemppi perusti veljensä kanssa Veljekset Kemppi Oy:n. 

1946
Lahden kaupunginteatteri perustettiin Lahden Teatterin ja Lahden Työväen Näyttämön yhdistyessä. 

1943 
Lahden Teollisuusseura perustettiin. 

1940
Talvisodan myötä Starckjohann & Co ja monet muut tahot siirsivät toimintansa Lahteen.

1940–1945 Lahteen siirtyi Viipurista elinkeino-, urheilu- ja kulttuuritoimintaa, joka vaikutti ratkaisevasti kaupungin kehitykseen. Lahteen sijoittui muun muassa Starckjohann, Kääpä, Nelo, Torkkelin paperi ja Viipurilainen kotileipomo, Reipas (nykykyisin Pelicans ja FC Lahti), NMKY (nykyisin LaBa), Viipurin musiikkiopisto sekä teoksia Viipurin taidemuseosta.

1939
Kaupungintalo vaurioitui talvisodan pommituksissa. 

1938
Aukusti Avoniuksen pojan Arvi Tammivuoren johdolla perustettiin Upo Metalli. 

1928
Eino Vikström perusti Lahden Puukalusto Oy:n, josta tuli myöhemmin Isku. 

1927
Radiomastot pystytettiin Radiomäelle, suurasema vihittiin käyttöön 1928. 

1925
Tulitikkutehdas perustettiin satamaan, nykyisin rakennuksessa toimii Pro Puu. 

1923
Ensimmäiset Salpausselän kisat järjestettiin. 

1919
Lahden Saha perustettiin (myöhemmin osa Rauma-Repolaa ja UMP:ää). 

1918
Fellmanin pellolle muodostui Suomen suurin vankileiri.
Puuseppä Aukusti Avonius perusti Asko Huonekalun edeltäjän Lahden Puuseppäverstaan. 

1912
Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo valmistui.
Henrik Mattson perusti Osakeyhtiö Mallasjuoman Päijänteenkadulle. 

1909 

Vilhelmiina ja Kaarlo Helenius perustivat kotileipomo Oululaisen. Fazer osti Oululaisen vuonna 1957 ja perusti Kärpäsenmäelle myllyn vuonna 1971. 

1908
Rauten edeltäjä Lahden Rauta- ja Metalliteollisuustehdas perustettiin. 

1907
Ensimmäiset katuvalot syttyivät Vesijärvenkadulla.
Vihtori Luhtanen perusti yrityksen, josta tuli myöhemmin Suomen suurin muotialan yritys Luhta. 

1905
Lahti sai kaupunkioikeudet marraskuun ensimmäisenä päivänä. Tieto kaupunginoikeuksien saamisesta tuli Lahteen kuitenkin vasta parin viikon kuluttua päätöksestä.