Kisapuiston asemakaavan kolme luonnosvaihtoehtoa kommentoitavana 19.3. asti

Kisapuiston asemakaavatyössä on valmistunut kolme luonnosvaihtoehtoa, joita voi kommentoida kahdella tavalla 19.3.2026 asti. Kaavatyön A-2926 tavoitteena on Kisapuiston asemakaavan päivittäminen vastaamaan alueen tulevaisuuden kehittämistarpeita.

Kommentoi luonnosvaihtoehtoja omalahti.fi -verkkosivustolla

Yhteisen verkkokeskustelun tarkoituksena on punnita vaihtoehtojen vahvuuksia, heikkouksia ja kehittämiskohteita. Keskustelu mahdollistaa myös erilaisten ideoiden pohtimisen yhdessä ja se lisää yhteistä ymmärrystä erilaisista näkökulmista. Keskusteluun osallistuminen vaatii sähköpostivahvistuksen, mutta keskusteluun voi osallistua myös nimimerkillä.

Luonnosvaihtoehtojen valmistelussa on hyödynnetty lahtelaisten kommentteja asemakaavatyön aloitusvaiheessa viime vuonna, jolloin järjestettiin myös useita tapoja osallistua suunnitteluun. Nyt saatua palautetta ja käytetään apuna myöhemmin asemakaavaehdotusta valmistellessa.

Osallistu keskusteluun OmaLahdessa.

Jätä mielipide suunnittelijoille kirjallisena tai suullisena

Asemakaavaluonnoksista voi kertoa mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti kuulemisaikana 19.2.–19.3.2026. Aineisto on esillä kaavatyön verkkosivulla sekä lisäksi paperikopioina Palvelutorin Osallistumistila Kympissä ja pääkirjastossa. Kaavaluonnoksia koskevan mahdollisen mielipiteen voi jättää kirjallisesti sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@lahti.fi, Palvelutorin Lahti-Pisteeseen tai kaavatyön suunnittelijalle.

Millaisia luonnosvaihtoehdot ovat?

Luonnosvaihtoehdot eroavat toisistaan muutosten laajuuden, rakentamisen määrän, kustannusten sekä vaikutusten osalta. Havainnekuvissa on esitetty taustalle rakennusmassoja myös mahdollisesta tulevaisuuden rakentamisesta Ranta-Kartanoon, jotka kuuluvat Kisapuiston asemakaava-alueen ulkopuolelle.

Luonnosvaihtoehto 1 – Varovainen

Ensimmäinen luonnosvaihtoehto perustuu Kisapuiston nykyisen ilmeen ja rakenteen säilyttämiseen. Uutta rakentamista alueelle tulisi vähemmän, turvattaisiin alueen vehreys, avoimuus ja perinteinen identiteetti. Stadion säilyisi nykyisellä paikallaan, vanha huoltorakennus suojeltaisiin ja nykyiset kulkureitit sekä Kariniemenkatu säilyisivät ennallaan.

Onko vaihtoehto riittävä myös tulevaisuudessa, vai jääkö se kehitykseltään liian varovaiseksi?

Luonnosvaihtoehto 2 – Nykytilan kautta kehittäminen

Toinen luonnosvaihtoehto hakee tasapainoa puistomaisuuden ja uuden rakentamisen välillä. Se mahdollistaa Kisapuiston kehittämisen ja korkeakoulukampuksen laajentumisen alueen reunalle, mutta tuo mukanaan selkeämpiä muutoksia Kisapuiston rakenteeseen. Kariniemenkatu katkaistaisiin ajoneuvoliikenteeltä, joka mahdollistaisi Pikku-Vesijärven ja Kisapuiston yhteyden vahvistamista, sekä toisi mahdollisesti lisätilaa eri liikuntalajeille. Kartanonkadun varrelle sijoittuisi uutta, matalaa rakentamista, joka mahdollistaisi uusia palveluita kampustiloja. Stadion voisi olla korkeampi ja sen yhteyteen sallittaisiin uusia toimintoja.

Parantaisiko vaihtoehto alueen toimintoja ja palveluita, vai heikentäisikö se liikaa puistomaisuutta? Miten Kariniemenkadun sulkeminen vaikuttaisi arkeen ja tapahtumiin? Entä millaisena nähdään uuden rakentamisen mittakaava ja vaikutus maisemaan?

Luonnosvaihtoehto 3 – Optimistinen

Kolmas luonnosvaihtoehto on muutoksiltaan laajin ja kunnianhimoisin. Siinä Kisapuiston rakenne uudistettaisiin perusteellisesti: Stadionin ja jalkapallokentän suunta käännettäisiin, alueelle rakennettaisiin enemmän uusia kampus-, liike- ja toimistotiloja Kartanonkadun varrelle. Vaihtoehto mahdollistaisi täysin uudenlaisen kaupunkirakenteen, mutta vaatisi myös selvästi suurimmat investoinnit ja muuttaisi alueen ilmettä merkittävästi.

Kaavoittajat toivovat palautetta erityisesti siitä, ovatko laajat muutokset perusteltuja ja millaisena vaihtoehdon vaikutukset arkeen, ympäristöön ja Kisapuiston identiteettiin nähdään. Onko vahva kaupunkimainen kehitys toivottavaa, vai koetaanko puiston luonteen muuttuminen sekä suuremmat kustannukset liian suurena haittana?