Hyppää sisältöön

Lahden keskustan tyhjien liiketilojen määrä on pienempi kuin kertaakaan edeltävän yhdeksän vuoden aikana

Tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt jopa 28:lla edellisvuoteen verrattuna. Vuosittainen laskenta osoittaa myös, että lauantaisin avoinna olevien kauppojen määrä on merkittävästi pienentynyt, kun taas arkipäivisin toimivien yritysten määrä on kasvanut selvästi. Keskustan asiointi- ja käyntimäärät vähenivät kesäkaudella 2023–2024 enemmän kuin vuoden aikana keskimäärin.

Lahdessa on tehty elinvoimalaskentaa jo vuodesta 2016 lähtien. Laskenta suoritettiin tänä vuonna toukokuun alussa. Tutkimuksesta vastaa Voittajakaupungit – Winning Cities Oy Ltd (ent. TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy).

Elävyyslaskenta, jossa tutkitaan asiointien ja käyntien määrää, tilattiin ensi kerran Lahden keskustan osalta viime vuonna. Keskustan Elävyysindeksin on tuottanut Nortecon Oy.

Tyhjien tilojen määrä selvästi vähentynyt, ja ravintoloiden ja kahviloiden määrä kasvanut

Toukokuun 2025 laskennassa Lahden keskustassa oli 75 tyhjää liiketilaa, mikä vastaa vain 9,3 prosenttia kaikista liiketiloista (edellisvuonna 12,5 prosenttia). Yli vuoden tyhjillään olleita tiloja oli 47, eli 5,8 prosenttia keskustan mittausalueen 805 kivijalkaliiketilasta. Uusia tyhjiä liiketiloja tuli vuoden aikana 28, joten lähes yhtä moni tila sai uuden käyttäjän.

Liiketilojen kokonaismäärä väheni 19:llä, mikä johtui muun muassa tilojen yhdistämisestä saman toimijan käyttöön sekä yhden kiinteistön 9 tilan poistumisesta epäselvän tilanteen vuoksi. Näitä poistuneita tiloja joko remontoidaan tai kehitetään, eivätkä ne ole tällä hetkellä vapaana.

Ravintoloiden ja kahviloiden määrä kasvoi viime vuodesta kuudella ja oli toukokuussa 2025 yhteensä 123. Arkipäivisin toimivia yrityksiä keskustassa oli toukokuun alussa 405 eli 20 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Keskustan suurin toimiala on kauneus- ja hyvinvointipalvelut, joita oli 223. Näistä vain 45 on avoinna lauantaisin.

Lahden keskustan liiketilojen käytössä on tapahtunut 137 muutosta vuoden aikana

Vuoden aikana keskustaan avattiin 19 uutta ravintolaa tai kahvilaa, joista osa oli muuttanut uuteen sijaintiin, kuten Vaarin Kahvila ja uuden toiminimen saanut Cafe Annika. Lauantaisin avoinna olevien kauppojen määrä laski, mutta keskustaan perustettiin silti 22 uutta yritystä vuoden aikana. Arkipäivisin toimivien yritysten määrä kasvoi 58:lla.

– Muutosten tahti liiketiloissa, kuten monilla muillakin aloilla, kiihtyy jatkuvasti. Siksi tarvitsemme entistä joustavampia toimintamalleja, erityisesti sopimuskäytännöissä. Vuokrasopimuksiin tulisi ehdottomasti sisällyttää mahdollisuus huomattavasti lyhyempiin sopimuskausiin. Lisäksi tarvitaan muuntojoustavuutta niin tilojen käyttötarkoituksissa kuin lupakäytännöissäkin, toteaa Lahti Cityn toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen.

Kiinteistön julkisivuremontti mahdollisti samanaikaisesti liiketilojen käyttömuutoksen

– Keskustan valopihat ovat ainutlaatuinen piirre Lahdessa. Liiketilojen sijainti niillä alueilla on kuitenkin haasteellinen. As Oy Hermannin Hovin liiketilojen (2 kpl) muuttaminen majoitustiloiksi Airbnb-käyttöön oli hyvä ja mielenkiintoinen uusi avaus liiketilojen kehittämisessä. Valopihat sopivat erittäin hyvin tällaiseen käyttöön, jos ne pystytään vielä sulkemaan yön ajaksi kuten tässä kyseisessä kiinteistössä. Samaan valopihaan on suunnitteilla kolme uutta majoitustilaa, avaa Pipsa Wirtanen.

Kesäisin keskustassa asiointimäärät ovat jatkaneet laskuaan

Nortecon elävyyslaskennan mukaan viime vuonna keskustassa käytiin 40 807 ja asioitiin 23 964 vuorokaudessa. Tämä on noin 3 prosenttia edellisvuotta vähemmän ja kesä–elokuun asioinnit vähenivät lähes 5 prosenttia. Käynti- ja asiointimäärissä ei olla vielä lähelläkään koronaa edeltävän ajan määrissä, mikä toistuu myös muiden kaupunkien tuloksissa.

Keskimääräisen asioinnin pituus piteni noin minuutilla edellisvuoteen ja oli 66 minuuttia/hlö/vrk. Pikaviipymät (5–20 minuuttia) laskivat kaikkina viikonpäivinä ja vastaavasti pidempien viipymien osuudet kasvoivat tai pysyivät ennallaan. Keskustan vilkkaimmat tunnit olivat arkisin 9–17 ja lauantaisin 12–18. Lauantainkäyntien määrä suhteessa arkikäynteihin on ollut jo pidempään laskusuuntainen.

Aleksanterinkadun kulkijalaskuri osoittaa samaa kuin elinvoimaindeksi, kulkijoiden määrä laski hieman edellisvuodesta, 4,06 miljoonasta kulkijasta 3,95 miljoonaan kulkijaan. Vuoden 2024 vilkkain päivä oli kesäkuun markkinakeskiviikko 17 800 kulkijallaan kun keskimäärin kulkijoita oli 10 800.

– Markkinat näyttävät tuovan edelleen väkeä keskustaan sillä myös tänä vuonna vilkkain päivä on ollut huhtikuun aurinkoinen markkinakeskiviikko 18 800 kulkijallaan. On mielenkiintoista nähdä, miten Paavolan alueen muutokset tulevat vaikuttamaan asiointiin keskustassa, toteaa hankepäällikkö Riitta Niskanen.

Salpausselän kisojen vaikutukset ja kulkijamäärät keskustassa kisojen aikana

Salpausselän kisojen taloudellisten ja sosiokulttuuristen vaikutusten kyselyyn vastasi 31 yrittäjää. Yrityksistä 54,8 prosenttia koki kisojen tuoneen positiivisia taloudellisia vaikutuksia, 22,6 prosenttia neutraaleja ja 22,6 prosenttia negatiivisia. Suurimmat taloudelliset hyödyt koettiin Aleksanterinkadulla ja Rautatienkadun eteläosassa, kun taas neutraaleja tai negatiivisia vaikutuksia raportoitiin muun muassa Hämeenkadulta, Vesijärvenkadulta ja Malskin alueelta. Kisaviikonloppuna Aleksanterinkadun alkupäässä kulkijamäärät kasvoivat perjantaina jopa 10 000:lla edelliseen viikonloppuun verrattuna, kun taas Rautatienkadulla kulkijamäärät olivat pienemmät.

Sosiokulttuuriset vaikutukset arvioitiin yhtä lailla 54,8 prosentissa yrityksistä positiivisiksi, 41,9 prosentissa neutraaleiksi ja 3,2 prosentissa negatiivisiksi.

Miten mittareita ja laskentaa hyödynnetään tulevaisuuden keskustan kehittämisessä?

– Kun laskentaa ja eri mittareita tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, saadaan arvokasta tietoa kehityssuunnista. Tämä auttaa selkeyttämään suunnittelua ja tukee päätöksentekoa. Esimerkiksi liiketilojen laskennan perusteella voidaan arvioida, millainen tilanne on vuonna 2040, jos nykyinen kehitys jatkuu. Silloin muutos liiketilojen määrässä on todella merkittävä verrattuna vuoteen 2016, arvioi Pipsa Wirtanen.

– Kaupungin strategian ja keskustavision toteutumista seurataan muun muassa näiden mittareiden avulla, ja tulosten perusteella voidaan kohdentaa tarvittavia toimenpiteitä. Keskustan asukasmäärän kasvattaminen on tärkeä tekijä elinvoiman lisäämisessä. Toivottavasti myös rakentamisen yleinen suhdannetilanne kääntyy jälleen nousuun, sanoo Riitta Niskanen.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen, Lahti City ry, pipsa.wirtanen@lahticity.fi, 040 532 1299
hankepäällikkö, Riitta Niskanen, Lahden kaupunki, riitta.m.niskanen@lahti.fi, 050 559 4200