Lahti on selvittänyt asukkaidensa kulutukseen perustuvan hiilijalanjäljen nyt kolmatta kertaa. Laskennassa tarkastellaan energiankulutusta, rakentamista, liikkumista, ruokaa sekä tavaroiden ja palveluiden hankintaa.
Lahtelaisten kulutuksen päästöt olivat vuonna 2024 yhteensä 7,4 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden. Edellisenä vuonna (2022) vastaava luku oli 7,34 tonnia asukasta kohden.
Ympäristökoordinaattori Laura Matkalan mukaan päästöjen hienoinen kasvu johtuu pääosin laskentamallin päivityksistä, joissa tarkennettiin kotitalouksen kulutuksen päästöjen laskentaa.
– Todellistakin päästöjen kasvua näkyi, esimerkiksi kaukolämmön kulutuksen päästöissä. Sitä vastoin esimerkiksi rakentamisen päästöt olivat laskeneet selvästi edelliseen laskentakierrokseen verrattuna varmasti siksi, että rakentamista ylipäätään tapahtuu tällä hetkellä vähemmän verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen.
– Päästöjä onkin hyvä seurata pidemmältä ajalta, jotta todellinen trendi eri päästösektoreilta tulee ilmi yksittäisten tapahtumien vaikutusten sijaan, Matkala toteaa.
Arjen valinnat vaikuttavat hiilijalanjälkeen
– Jokapäiväiset valinnat, kuten ruokavalio ja vaatteiden käyttöikä, vaikuttavat merkittävästi hiilijalanjälkeemme, Matkala sanoo.
Uudet ravitsemussuositukset ohjaavat kohti kasvipainotteisempaa ruokavaliota, mikä vähentää ruokailun kasvihuonepäästöjä. Naudanlihan korvaaminen kasviproteiineilla voi vähentää yksittäisen aterian ilmastovaikutusta jopa 90 prosenttia. Vaatteiden käyttöiän kaksinkertaistaminen voi puolittaa niiden aiheuttamat päästöt.
Kulutuksen päästöjen laskenta on osa Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen kansallista Kulma-hanketta. Kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskeminen täydentää alueellista päästölaskentaa ja tarjoaa kattavan kuvan kuntien kasvihuonekaasupäästöistä.