Suomen rakennuskanta harmaantuu. Valtakunnallisesti korjausvelkaa on yli 100 miljardia euroa, eikä kaikkia rakennuksia edes kannata remontoida vastaamaan tämän päivän ja huomisen vaatimuksia. Purettavissa rakennuksissa on kiinni tonnikaupalla täysin käyttökelpoisia materiaaleja, joista uhkaa tulla jätettä.
Osa rakennuksista taas kannattaisi kunnostaa uutta käyttötarkoitusta varten, mutta mitkä ja miten? Ja miten purettavissa rakennuksissa piilevä resurssien aarreaitta saadaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön?
Haaste ei ole helpoimmasta päästä. Tähän ongelmaan etsitään ratkaisua, missäpä muuallakaan kuin Lahdessa, Euroopan ympäristöpääkaupungissa vuosimallia 2021.
Klusterista leveämmät hartiat paikallisten yritysten kiertotaloustyölle
Ratkaisuja haetaan vuonna 2025 toimintansa aloittaneen rakentamisen kiertotalouden klusterin (RAKI) voimin. Klusteri on käynnistynyt yhdessä Lahden kaupungin, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja korkeakoulujen kanssa.
Klusterin tavoite on auttaa paikallisia yrityksiä kehittämään markkinoille uudenlaisia rakennustuotteita ja -palveluita. Samalla halutaan myös lisätä yritysten tietoisuutta kiertotalouden mahdollisuuksista.
– Olemme tuoneet eri toimialojen toimijoita yhteen ja tunnistaneet arvoketjuja. Emme ole valinneet arvoketjuista alkuunsa helpoimpia vaan vaikuttavimmat. Rakentamisessa rakennusmateriaalien valmistuksen kehityksellä on suuri merkitys. Kiertotalousklusterissa eri purkumateriaalien ja sivuvirtojen hyödyntäminen uusioraaka-aineina on merkittävässä roolissa – esimerkkeinä betoni ja bitumi, kertoo Lahden kaupungin projektipäällikkö Juha Kapanen.
– Meillä on perinteitä ilmastoviisaista ratkaisuista, ja Lahti oli Euroopan vihreä pääkaupunki 2021. Olemme halunneet jatkaa samalla polulla ja olla yksi rakentamisen kiertotalouden edelläkävijöistä pääkaupunkiseudun ja Tampereen ohella, lisää LADECin liiketoimintakehittäjä Kimmo Haapea.
Klusterin koordinaattorina on myös marraskuussa aloittanut Mirva Grann. Grannilla on yli 20 vuoden kokemus johtamisesta ja kehittämisestä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
– RAKI-klusterilta odotan ennen kaikkea sitä, että se luo alueelle uudenlaisen verkoston, jossa muutos ei synny yksittäisistä toimista vaan yhteisestä kulttuurista ja arvostavasta kohtaamisesta. Näen klusterin tarpeellisena, koska yksittäinen yritys ei voiyksin ratkaista kiertotalouden pullonkauloja tai rakentaa uusia, kestäviä arvoketjuja. Klusteri antaa tälle muutokselle leveämmät hartiat, Grann kertoo.
Kiertotaloudesta hiekkaharjujen pelastaja?
Niin EU:n kuin Suomenkin tavoite on, että kiertotalous olisi vallitseva talouden muoto jo vuonna 2035. Kehitys yrityksissä on kuitenkin ollut melko hidasta. Syitä taustalla on useita.
Rakentamissyklit ja -tekniikka sekä sääntely johtavat tilanteisiin, jossa rakennuksesta tulee jätettä, kun se on tullut tiensä päähän.
– Kun maailmassa ja Suomessa oli vähemmän rahaa käytettävissä, rakennuksia siirrettiin paikasta toiseen – varsinkin hirsirakennuksia. Nykyään kun rakennus puretaan, rakennuksen osista ja materiaaleista tulee useimmiten jätettä ja ne viedään jätekeskukseen. Seuraavaa varten otetaan sitten uutta hiekkaa maasta, kertoo Haapea.
Toimintatapa ei lupaa hyvää harjumaisemille. Esimerkiksi maa-ainesten ottoa on vähennettävä, jos harjuja halutaan jättää myös tuleville sukupolville ja pitää huolta luonnosta. Tähän kiertotalous tarjoaa ratkaisuja, kun purettavista rakennuksistakäytetään uudelleen kaikki mahdollinen.
– Hyödynnetään purettavat materiaalit. Esimerkiksi puuta ei kannata laittaa uuniin energiaksi, koska se on huono energiamuotona. Ja kun materiaaleja käytetään uudelleen, ei tarvitse lyödä kauhaa maahan, Kapanen pohtii. Joskus käytöstä poistettu rakennus ei vaadikaan purkamista, vaan pelkkä käyttötarkoituksen muutos riittää. Kapanen korostaakin, että resurssiviisaus on avainsana, kun rakentamista halutaan viedä kestävämpään suuntaan.
Vakiintuneiden käytäntöjen lisäksi tiedon puute on merkittävä jarru kiertotaloudelle. Rakennusurakoiden tilaajat ajattelevat herkästi, että kiertotalousratkaisut ovat kalliita, joten niihin ei heidän mielestään kannata edes perehtyä. Kimmo Haapea kuitenkin haastaa tätä näkemystä.
– Rakennusvaiheessa ne voivat olla hieman uutta kalliimpia, mutta pidemmällä aikavälillä kustannukset tasoittuvat. Ja kun vaikutuksia tarkastellaan aluetalouden näkökulmasta, yhtälö muuttuu taloudellisesti jopa positiiviseksi. Lisäksi päästöt pienenevät ja arvokasta luontoa säästyy.
Yritysten vastahakoisuuteen löytyy usein myös inhimillisiä syitä. Haapea pystyy samaistumaan yrittäjien arkeen, sillä hän on itsekin ollut yrittäjä vuosikausia. Kun päällimmäisenä ovat firman päivittäiset murheet, ei uusiin mahdollisuuksiin ole välttämättä aikaa perehtyä ja tarttua toimeen.
Klusterin tavoite onkin osaltaan keventää yrittäjien taakkaa tarjoamalla heidän käyttöönsä tietoa ja tukea liiketoiminnan kehittämisen pohjalle. Lisäksi klusteri toimii alustana yritysten ja alueen muiden toimijoiden vuoropuhelulle ja kohtaamiselle, jolloin uusia ideoita rakentuu entistä herkemmin.
– Rakentamisen kiertotalous on monimutkainen murros, joka haastaa sekä lainsäädäntöä että vakiintuneita toimintamalleja. Klusteri kokoaa yritykset, julkiset toimijat ja oppilaitokset saman pöydän ääreen, jotta muutosta voidaan muotoilla yhdessä – ei ylhäältä ohjaten, vaan vähitellen esiin nousevana prosessina, joka syntyy käytännön työstä, dialogista ja yhteisestä ymmärryksestä, Mirva Grann pohtii.
Varaosapankkeja, kunnostusta, vuokrausta – miltä rakentamisen kiertotalous voi näyttää?
Kiertotalous synnyttää kysyntää uusille innovaatioille. Esimerkiksi kun uusia rakennuksia suunnitellaan, pitäisi olla tiedossa, mitä materiaaleja ja rakennuksen osia mistäkin olisi saatavilla.
– Tyypillisesti tietyt rakennusosat ovat lähestulkoon toistensa kopioita. Voisiko meillä olla Tanskan mallista ajatusta varaosapankista, jossa esimerkiksi tietyn aikakauden tietyistä rakennustuotteista voisi säilyttää osan? Kapanen pohtii.
Kiertotalous ei kuitenkaan välttämättä tarkoita uusia ja mullistavia innovaatioita vaan ajattelutavan muutosta ja liiketoiminnallista luovuutta. Klassinen esimerkki kiertotaloudesta on vaikkapa rakennuskoneiden vuokraus. Jokaisen ei tarvitse ostaa vaikkapa omia maantasaajia, kun laitteet voi vuokrata.
Haapea peräänkuuluttaa erityisesti kunnilta edelläkävijyyttä, sillä suurina rakennusurakoiden tilaajina niillä on mahdollisuus vaatia yrityksiä tarjoamaan kiertotalouden mukaisia ratkaisuja.
– Tavoitteena on, että kun kunnat purkavat esimerkiksi kouluja tai rakentavat päiväkoteja, niissä otettaisiin kiertotalous huomioon. Samalla paikalliset yritykset voisivat hyötyä näistä mahdollisuuksista.
Lähes kaikki tiet vievät Lahteen
Ei ole sattumaa, että rakentamisen kiertotalouden klusteri rakentuu juuri Lahteen, sillä kaupunki sijaitsee maantieteellisesti suotuisalla paikalla.
– Kun piirretään Lahdesta 150 kilometrin säteellä ympyrä, aika iso osa Suomen asutuksesta jää ympyrän sisään, Juha Kapanen kuvaa.
Haapea ja Kapanen visioivat, että Lahteen voi syntyä rakentamisen kiertotalouden ympärille uudentyyppisiä koulutusohjelmia ja työpaikkoja, tutkimusta ja innovaatioita. Vuonna 2027 Lahdessa starttaakin LUT-yliopiston rakentamisen diplomi-insinöörikoulutus.
Naapurikunta Hollolaan taas on suunnitteilla kiertotalouteen keskittyvä ekoteollisuusalue. Nostavan alueen kehittäminen on jo käynnissä, ja jos kaikki menee suunnitellusti, alue nousee 2030-luvulla.
Kapanen toivoisi, että klusterin myötä alueen asukkaille ja päättäjille hahmottuisi, se ettei kiertotalous tarkoita ainoastaan jätteiden lajittelua tai kirpputoreja. Kunhan kiertotalouden mukaisia pilottirakennushankkeita alkaa nousta alueelle, saa toive alati käsinkosketeltavamman muodon. Maanrakennuspuolella ja rakennustuoteteollisuudessa pilotteja ja kokeiluja on jo tehty. Syksyyn 2027 mennessä myös talonrakennuksessa pilottikohteet saattavat olla realismia.
– Klusterissa syntyvien pilottien opit, markkinan tiedot ja yhteiset työkalut kootaan uudelle tietoalustalle kaikkien hyödynnettäviksi, Grann lisää.
Jos rakentamisen materiaali- ja pitkäaikaiskustannukset saadaan kiertotalouden avulla laskuun, se voi heijastua myös tavallisen lahtelaisen kukkaroon kevyempinä veroina.
– Pidempiaikainen tavoite on, että kiertotaloustoiminta olisi jokapäiväistä liiketoimintaa ja Lahti olisi yhtenä edelläkävijänä mukana, Haapea visioi.
– Puhutaanko tässä nyt sitten teollisesta vallankumouksesta numero viisi vai kuusi? Kapanen naurahtaa.
Lahti on yksi Innokaupungit-verkoston kaupungeista. Kaupungin kehittämisen kärjet ovat sähköinen liikenne, elintarvikeinnovaatiot, kaupunkien hiilineutraali kiertotalous ja kansainvälinen urheiluliiketoiminta.
Artikkeli on osa Innokaupunkien vaikuttavuustarinat-sarjaa.
Lue lisää Innokaupungeista (innokaupungit.fi)
Lue lisää valtion ja Lahden välisestä innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksesta