Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään syksyn aikana muun muassa kouluissa, sivistyslautakunnassa ja erilaisissa työryhmissä. Tuloksia hyödynnetään hyvinvointisuunnitelman laadinnassa sekä koulu- ja oppilaitoskohtaisessa hyvinvointityössä.
Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea ja opastusta arjen perusasioissa
Lähes kaikki lahtelaiset 4. ja 5. -luokkalaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä. 8. ja 9. -luokkalaisista ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 65 % on tyytyväisiä elämäänsä, lukiolaisista 71 %.
Lähes kaikilla alakoululaisilla on läheinen ystävä. Yksinäisyyden kokemukset lisääntyvät iän myötä. Tämä korostaa tarvetta vahvistaa nuorten sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä.
Yhä useampi lahtelainen yläkoululainen ja lukiolainen jättää aamupalan ja koululounaan väliin sekä nukkuu alle kahdeksan tuntia. Ilmiö on valtakunnallinen ja Lahdessa keskimäärin yleisempää 8.–9. -luokkalaisilla.
– Riittävä lepo, ravinto ja liikunta ovat perusedellytyksiä, jotta lapset ja nuoret jaksavat arjessa. Näihin asioihin tarvitaan niin vanhemmuutta kuin meidän kaikkien aikuisten tukea ja monitasoista yhteistä tekemistä, toteaa oppimisen tuen ja opiskeluhuollon asiantuntija Susa Saarinen.
Keskusteluyhteys vanhempiin ja koulun aikuisiin koetaan tärkeäksi
Lahtelaisten lasten ja nuorten kokemus omasta terveydentilasta on parantunut kahden vuoden takaisesta tuloksesta. Ahdistus on tytöillä hieman vähentynyt, pojilla lisääntynyt. Yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista 42 % on ollut huolissaan mielialastaan kuluneen vuoden aikana.
Koulu-uupumus on lisääntynyt koko maassa. Lahdessa joka kolmas 8.–9. -luokkalainen kokee uupumusta koulunkäynnin vuoksi.
– Ilahduttavaa on, että suurin osa lahtelaisista lapsista ja nuorista kokee voivansa keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa. Myös koulun aikuisten kanssa keskustelu ja opiskeluhuollon palvelut koetaan tärkeänä, kertoo aluekoordinaattori Liisa Kumpulainen.
– Kodin, koulun ja opiskeluhuollon tiiviillä yhteistyöllä voidaan osaltaan edistää nuorten hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien kasaantumista.
Raittiiden nuorten määrä on noussut Lahdessa
Lahtelaisten nuorten humalajuominen on vähentynyt ja entistä useampi nuori on raitis. Myös huumekokeilut, alkoholin juominen ja tupakointi ovat vähentyneet. Tupakoinnin tilalle ovat tulleet sähkötupakat eli vapet ja nikotiinipussit.
– Huolestuttavaksi ilmiöksi on noussut nikotiinipussien käyttö. 8.–9. -luokkalaisista 3 % ja lukiolaisista 6 % käyttää päivittäinen nikotiinipusseja. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista nikotiinipussi löytyy joka viidennen opiskelijan huulesta. Päivittäin vapettavien nuorten määrä on pysynyt ennallaan, toteaa ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Marja Mikola.
Tarvitaan lisää yhteisöllisyyttä ja toimenpiteitä kiusaamisen, häirinnän ja fyysisen väkivallan ehkäisyyn
Joka kymmenes lahtelainen peruskoululainen on kokenut kiusaamista vähintään kerran viikossa. Toisella asteella kiusaaminen on harvinaisempaa. Kun kiusaamisesta on kerrottu koulun aikuiselle, se on vähentynyt tai loppunut. Tehokkainta tämä on ollut 4.–5. -luokkalaisten kohdalla.
Tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on vähentynyt valtakunnallisesti ja myös Lahdessa. Edelleen noin joka kolmas lahtelaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista, lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevista tytöistä oli kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua kuluneen vuoden aikana.
Lahtelaisten 8.–9.-luokkalaisten kokemus fyysisestä uhasta vahingoittaminen on lisääntynyt, vaikka valtakunnallisesti kehitys on ollut päinvastainen. Viidesosa lahtelaisista 8.–9.-luokkalaisista kertoi kokeneensa tilanteissa, joissa on ollut väkivallan uhkaa tai fyysistä vahingoittamista.
– Lahdessa kehitetään erilaisia tapoja puuttua matalalla kynnyksellä lasten ja nuorten välisiin konflikti- ja riitatilanteisiin. Näitä ovat esimerkiksi perusopetuksen matalan kynnyksen sovittelutoiminta, nuorisopalveluiden katusovittelu ja jengityö, kertoo oppimisen tuen ja hyvinvoinnin palvelupäällikkö Janina Mäntymaa.
– Myös alueellisesti tehdään tiivistä yhteistyötä muun muassa koulun, nuorisopalveluiden, opiskeluhuollon, poliisin Ankkuritiimin ja Hämeen sovittelutoimiston kesken.
Syrjinnän kokemus on lisääntynyt
Lahtelaisista 8.–9.-luokkalaisista reilu kolmannes kertoo kokeneensa syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla. Tämä on lähes samalla tasolla kuin valtakunnallisesti. Syrjintä tarkoittaa eriarvoista kohtelua oppilaan ominaisuuksien perusteella, kuten ulkonäön, etnisen taustan, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen takia.
– Syrjintä heikentää lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia. Lahden kouluissa päivitetään parhaillaan koulukohtaisia syrjinnän vastaista toimintaa ohjaavia tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Niissä sovitaan käytännön toimenpiteistä, miten vahvistetaan yhteisöllisyyttä sekä puututaan epäasialliseen kohteluun, toteaa Saarinen.
Taustaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemä Kouluterveyskysely 2025 tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten terveydestä, hyvinvoinnista, elintavoista, koulunkäynnistä ja opiskelusta. Kysely toteutetaan parittomina vuosina koko maassa.
Lahdessa kyselyyn vastasi 83 % perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaisista, 8. ja 9. luokkalaisista 71 %, lukiokoulutuksen 1.–2. vuoden opiskelijoista 60 % ja ammatillisen perustutkinnon 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 23 %.
Valtakunnallisia ja eri kaupunkien tuloksia voi tarkastella THL:n sivuilta: Kouluterveyskyselyn tulokset – THL. Lahden tulosten koonti ilon- ja huolenaiheineen julkaistaan Lahti.fi -sivuille syksyn aikana.
Lisätietoja
Lahden kaupunki
Perusopetuspalvelut,
palvelupäällikkö, oppimisen tuki ja hyvinvointi, Janina Mäntymaa, 044 416 3159
oppimisen tuen ja opiskeluhuollon asiantuntija Susa Saarinen, 044 483 0099
aluekoordinaattori Liisa Kumpulainen, 044 482 0818
Osallisuus- ja hyvinvointipalvelut, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Marja Mikola, 044 482 6378
Lukiokoulutuspalvelut, vt. osaamisjohtaja, rehtori Jyrki Rosti 050 559 7840