Lahtelaisen Outi Mäyrän lintuharrastus on verenperintöä.
– Isä on aktiivinen lintuharrastaja ja -kuvaaja, ja hän antoi minulle ensimmäisen järjestelmäkameran. Kiertelin kodin lähellä Mukkulassa ja harjoittelin kuvaamista.
Kerran vastan tuli komea pöllö. Mäyrä ei tunnistanut lajia tarkemmin, mutta sai siitä kuvan.
– Lähetin kuvan isälle, ja selvisi, että kyseessä on lehtopöllö. Silloin innostus syttyi kunnolla, ja aloin osallistua lintutieteellisen yhdistyksen retkille. Siitä se lähti.
Aktiivinen lintuharrastus jatkuu nyt kuudetta vuotta. Ja tässä yhteydessä onkin hyvä kertoa, että Mäyrä on nimenomaan lintuharrastaja – ei bongari.
Julkisuudessa lintubongareiksi kutsutaan usein kaikkia lintujen tarkkailijoita, mutta harrastajien keskuudessa termillä on tarkempi merkitys. Bongari lähtee yleensä katsomaan lintua, jonka joku toinen on jo löytänyt ja ilmoittanut havaintopalveluun.
Lintuharrastaminen on laajempi käsite. Se voi tarkoittaa luonnon ja lintujen havainnointia, kuuntelemista tai valokuvaamista ilman, että tavoitteena on nimenomaan harvinaisuuksien “kerääminen”.
Mäyrälle tärkeintä on luonnossa liikkuminen ja se, mitä retken aikana sattuu tulemaan vastaan.
Kilpiäistenpohja on aarreaitta
Mäyrälle yksi tutuimmista ja tärkeimmistä havainnointipaikoista on Mukkulan päässä sijaitseva Kilpiäistenpohja lintutorneineen. Alueella näkee runsaasti vesilintuja: sorsia, nokikanoja, isokoskeloita ja lokkeja. Uhanalainen punasotkakin viihtyy siellä.
– Merikotkan voi nähdä toisinaan, kerran näin kolme samaan aikaan. Ne ovat hienoja hetkiä, Mäyrä muistelee.
Keväällä ruovikossa alkaa upea konsertti, kun ruokokerttuset aloittavat laulunsa.
– Se on huikea ääni, jonka kuulee jo venesatamaan kävellessä.
Kilpiäistenpohjaa on hiljattain paranneltu lintujen pesinnän turvaamiseksi. Viime vuonna alueelle rakennettiin kelluva lintusaari sekä kiinteä, vesilintujen ja lokkien elinympäristöksi soveltuva saareke. Tavoitteena on saada alueen vesilintukannat kasvamaan.
Vesijärven rannoilta löytyy muitakin antoisia lintupaikkoja: Myllysaari, Niemen sataman Polttimon alue, Kirkonranta Hollolassa ja Vääksynjoen suisto. Keväällä sulapaikat keräävät lintuja, syksyllä taas hanhi- ja kurkiparvet täyttävät pellot.
– On vaikuttavaa olla näkemässä ja kuulemassa, kun satojen ja tuhansien hanhien parvi nousee kaakattaen ilmaan.
Linnut kertovat luonnon tilasta
Lintuharrastus on tuonut Outi Mäyrälle uuden näkökulman Vesijärveen. Lintuhavainnot kertovat paljon ympäristön tilasta.
– Jos lintuja ei ole, se kertoo yleensä siitä, ettei ravintoa tai sopivia elinalueita ole riittävästi.
Moni laji on viime vuosina taantunut. Rakentaminen on vähentänyt esimerkiksi tervapääskyn pesäpaikkoja. Havaintoja tervapääskystä kertyy aiempaa vähemmän.
– Huomaan itsekin, että joitakin lajeja näkee nyt vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.
Mäyrä muistelee, ettei Vesijärvessä uimista aina suositeltu hänen lapsuudessaan. Vaikka järvi voi nyt hyvin, tehtävää riittää edelleen. Jos järvi rehevöityy, se vaikuttaa myös vesilintuihin: ravintoa ei joko ole, tai lintujen on vaikea löytää sitä pohjasta.
Mukkulassa kasvanut Outi Mäyrä kertoo Vesijärven olleen aina osa arkeaan: uimarantana, maisemana ja nykyisin myös lintuharrastuksen kautta. Järven läheisyys on hänelle tärkeä osa lahtelaisuutta.
Vesijärven ympäristö on monipuolista luontoa, jossa lajeja voi havainnoida pienelläkin alueella.
– Kun seisoo hiljaa ja kuuntelee linnunlaulua, murheet unohtuvat. Siinä on jotain todella terapeuttista.
Harrastus, johon on helppo tulla mukaan
Lintuharrastuksen voi aloittaa matalalla kynnyksellä, ja kevät on siihen parasta aikaa, kun muuttolinnut palaavat ja laulavat aktiivisesti.
– Ei tarvitse tietää valmiiksi mitään. Voi lähteä ulos ja alkaa vaan katsella ja kuunnella.
– Jokainen voi tarkkailla lintuja omalla tavallaan, ja harrastamisesta saa tehdä itsensä näköistä. Toiset kuvaavat, toiset bongaavat, toiset rakentavat pönttöjä. Tärkeintä on kunnioittaa luontoa.
Mäyrä tekee lähes joka viikonloppu jonkinlaisen linturetken Vesijärven ympäristöön.
– Lähden kävelemään ja yhtäkkiä huomaan, että neljä tuntia on vierähtänyt, hän nauraa.