Hyppää sisältöön

Hyvinvoivaa kaupunkia suunnittelemassa

Viihtyisä kaupunkiympäristö ja monimuotoiset viheralueet lisäävät hyvinvointia. Viherympäristö nimittäin vähentää stressiä, alentaa verenpainetta ja palauttaa henkistä vireyttä. Tutkimusten mukaan jo 15 minuutin oleskelu viheralueella edistää elpymistä ja lisää elinvoimaa. Kaupunkivihreä paitsi parantaa koettua terveyttä myös lisää luonnon monimuotoisuutta, nostaa kiinteistöjen arvoa ja edistää asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä ja yhdessäoloa.

Kirjoittaja: Maria Silvast

Kirjoittaja on maisema-arkkitehti, joka itsekin ulkoilee Lahden virkistysalueverkostossa.

​Kaupunkiympäristön viheralueita suunnitellaan monilla eri tasoilla. Asukkaille näkyvintä viheraluesuunnittelua ovat esimerkiksi puistojen toteutus, katupuiden istutus ja metsien hoito. Jotta viheralueita, niin puistoja kuin metsiäkin, olisi riittävästi, riittävän lähellä ja riittävän kokoisina, viheralueiden sijoittelua suunnitellaan osana kaupungin kaavoitusta. Asemakaavoituksessa mietitään rakennettavien alueiden ja viheralueiden rajat ja ohjeistetaan tonttien istutuksista, katupuista ja kulkureiteistä.

Tiivistyvässä kaupunkikeskustassa perinteiset viheralueet ovat entistäkin tärkeämpiä ja tonteilla mietitään teknisiä ratkaisuja, joilla kaupunkivihreää voisi lisätä keskustassakin. Nykyaikaiset paikoitushallien päälle rakennettavat kansipihat voivat olla hyvinkin vihreitä. Myös viherkattoja on alettu pikkuhiljaa toteuttamaan Lahteenkin.

Virkistysalueverkoston suunnittelu

Viherympäristön tuomat hyödyt ovat suurimmillaan, kun viheralueet sijaitsevat lähellä ja muodostavat verkoston, jota pitkin on mahdollista päästä pinta-alaltaan laajemmille metsäalueille. Lahdessa tätä virkistysalueverkostoa suunnitellaan yhdessä yleiskaavan laatimisen kanssa. Tavoitteena on, että Lahden vaihteleva ja monimuotoinen luonto tarjoaa erilaisia elämyksiä ja hyötyjä asukkaille ja matkailijoille.

Lahden virkistysalueverkoston perusta on Salpausselkä, joka kulkee koko kaupungin halki ja on merkittävä maisemassa näkyvä muodostuma niin vanhan Lahden kuin Nastolankin puolella. Retkeilyalueet kiertävät taajama-aluetta kehämäisesti, ja niille pääsee luontevasti taajaman lähivirkistysalueiden muodostamaa verkostoa pitkin. Taajama-alueen sisälle on tulevaisuudessa suunniteltu muodostuvan kaupunginosapuistoja. Ne olisivat tietyn alueen keskeisiä puisto- tai metsäalueita, joita kehitettäisiin ja ylläpidettäisiin intensiivisemmin.

Elämyksiä asukkaille ja matkailijoille

Lahdessa on upeita ulkoilualueita ja nähtävyyksiä, joista voivat lahtelaisten lisäksi nauttia myös matkailijat. Virkistysalueverkostoon liittyvät olennaisena osana Lahden järvet ja muut vesistöt, joita pitkin on mahdollista veneillä vaikkapa Päijänteelle tai meloa Nastolan järvinauhaa pitkin Kymijoelle.

Lahden ammattikorkeakoulun vetämässä Salpausselkä Geopark -hankkeessa Lahden ja naapurikuntien geologisesti mielenkiintoisia maisemia ja virkistyskohteita tuodaan esiin kansainvälisesti. Lisäksi pyritään innostamaan paikallisia asukkaita omasta ympäristöstään ja lisäämään tietoisuutta Salpausselistä, pohjavedestä ja vesistöistä.

Lahdessa on viheralueita noin 80 % kaupungin maapinta-alasta. Viheralueet ovat luonnonsuojelualueita, talousmetsiä, niittyjä, peltoja, leikkipaikkoja, lähimetsiä, edustuspuistoja ja liikunta-alueita. Elinvoimainen ja kehittyvä ympäristökaupunki tarvitsee monipuolisia ja monimuotoisia viheralueita. Toimiva ja viihtyisä viheralueiden verkosto houkuttelee liikkumaan, ulkoilemaan ja voimaan hyvin.

Kirjoituksessa on käytetty lähteenä artikkelia: Tyrväinen, L., Korpela, K. & Ojala, A. 2014. Luonnon virkistyskäytön terveys- ja hyvinvointihyödyt. Julkaisussa: Tyrväinen, L., Kurttila, M., Sievänen, T. & Tuulentie, S. (toim.). Hyvinvointia metsästä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.