Hyppää sisältöön

Risteyksessä – taidetta LSL:n pysäkkinäytöillä

Risteykset ovat valinnan paikkoja, ja joka päivä on mahdollista tehdä parempia valintoja.

Vuonna 2021 Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki, ja sen innoittamana LSL, Taiteen edistämiskeskus, Lahden taide-, juliste- ja muotoilumuseo sekä Lahden kaupunkiympäristö tuovat taidetta julkisen liikenteen pysäkkinäytöille. Teokset nostavat esiin ympäristöpääkaupunkivuoden teemoja ja herättelevät pohtimaan jokapäiväisiä valintoja, kuten arkipäivän kulutusta, sekä ihmisen luontosuhdetta ja ympäristön merkitystä. Taidehankkeella halutaan myös vahvistaa julkisen liikenteen asemaa ja tuoda taidetta kaupunkitilaan uusiin ja yllättäviinkin ympäristöihin.

Vuoden aikana nähdään joka kuukausi kaksi uutta teosta: yksi Lahden taide-, juliste- ja muotoilumuseon kokoelmista ja yksi avoimen haun kautta valittu teos. Kokoelmateokset ovat nähtävillä Matkakeskuksen isoilla infonäytöillä, ja haun kautta valitut teokset levittäytyvät 16 pysäkkinäytölle Matkakeskuksella ja keskustassa. Paras paikka kokea teosparit yhdessä löytyy Matkakeskuksen A-pysäkillä.

Museon kokoelmateoksia nähdään näiltä taiteilijoilta: Erik Enroth, Markus Heikkerö, Kimmo Kaivanto, Jarmo Kukkonen, Olavi Lanu, Aaro Matinlauri, Ari Pelkonen, Pekka Purhonen, Ulla Rantanen, Olli Reiman, Kaarlo Stauffer ja Johannes Wilenius.

Avoimen haun kautta mukaan valittiin taiteilijat Ilkka Aho, Carine Fabritius, Anna-Liisa Kankaanmäki, Laura Konttinen, Kalle Lampela, Elena Liseytseva, Matti Närekangas, Elina Ruohonen, Timo Rytkönen, Jarkko Räsänen, Janika Salonen ja Mikael Valjakka.

Näiltä sivuilta löydät kuukauden teosten esittelyt. Verkkosivut päivittyvät kuukausi kerrallaan, ja ympäristöpääkaupunkivuoden päätteeksi sivuilta löytyvät kaikki pysäkkinäytöillä nähdyt teokset.

Tammikuu

Pysäkkinäytöt:

Laura Konttinen. Talo sarjasta Kun mustarastaat palaavat, 2019, pigmenttivedos.

Valokuvateos Talo on saanut inspiraationsa vanhasta valokuvasta, joka esittää taiteilijan isoäidin synnyintaloa eräässä vieraassa kaupungissa. Konttinen on rakentanut oman versionsa salaperäisestä talosta, jonka olomuoto on ehtinyt vuosien saatossa muuttua tarinoiden ja kuvitelmien voimasta.

Laura Konttinen (s. 1987) on valokuvataitelija, jonka työskentelyssä valokuva on paitsi väline myös materiaali ja aihe. Konttinen rakentaa käsityönä hallittuja maisema-asetelmia kameralle ja lavastaa näkymiä, jotka filmille tallentuessaan muuttuvat illuusionomaisiksi haavekuviksi. Teosten teemoja ovat nostalgian mekanismit ja hedelmällinen alue toden ja utopistisen kaipuun välissä. Hidas ja harras käsityö on olennainen osa Konttisen työskentelyä – koskettamisen avulla pääsee ikään kuin käsiksi siihen, minkä muisto ja valokuva pitävät olemuksillaan kivuliaan etäällä.

Matkakeskuksen infonäytöt:

Markus Heikkerö. Churning of the Sea, 1995–1997, öljy kankaalle. Kokoelmat, Lahden taidemuseo.

Markus Heikkerön Churning of the sea on maalattu ekspressiivisin, viivamaisin siveltimenvedoin. Teoksessa on voimakas liikkeen vaikutelma: maalauksen alaosa on kuin tuulessa vellova heinäpelto ja pilvet kuin putkimaista eteenpäin samoavaa aallokkoa. Maisemaa hallitsevat kolme spiraalimaista rakennelmaa. Maalaus tuo eteemme epätodelliselta tuntuvan, jopa uhkaavalta vaikuttavan maiseman. Teos on kuin apokalyptinen kuvaus Claude Monet’n heinäsuovista. Ihminen puuttuu kuvasta – mikä on ihmisen paikka tässä maailmassa? Onko uhkaava maisema ihmisen aikaansaama?

Maalauksen nimi avaa toisenlaisen lähestymistavan aiheeseen: nimi viittaa hindulaiseen mytologiaan ja tarinaan maitomeren kirnuamisesta. Tässä luomismyytissä jumalat ja demonit tavoittelevat elämän eliksiiriä, kuolemattomuutta, kirnuamalla kosmista maitomerta vuoren ja köyden avulla. Köytenä toimii suuri käärme. Kirnuamiseen tarvitaan sekä jumalia että demoneja, hyvän ja pahan voimia. Jumalat ja demonit vetävät yhtä köyttä, yhteisen päämäärän hyväksi. Kirnuaminen jatkuu tuhat vuotta – maailmassa vallitsee tasapaino hyvän ja pahan välillä.

Kuvataiteilija Markus Heikkerön (s. 1952) tuotannossa on viitteitä surrealismiin, pop-taiteeseen ja sarjakuvamaailmaan. Temaattisesti Heikkerön teokset käsittelevät usein ihmisyyteen ja olemassaoloon liittyviä kysymyksiä. Heikkerö valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1980. Hän on toiminut myös kuvataidealalla opettajana ja opettanut mm. Lahden Taideinstituutissa. Vuonna 1992 Heikkerö kutsuttiin vierailevaksi professoriksi Tennesseen yliopistoon Yhdysvaltoihin. Heikkerö on suunnitellut myös lukuisia julisteita ja tehnyt levynkansitaidetta. Lisäksi hän on soittanut lyömäsoittimia mm. yhtyeissä Sperm, Haikara ja Sleepy Sleepers.