Lahti järjesti yhdessä Vaasan ja Lappeenrannan kanssa tapahtuman EU:n alueiden ja kaupunkien viikoilla Brysselissä (European Week of Regions and Cities). Paneelikeskustelussa nousi vahvasti esille yksi viesti: Euroopan vihreä siirtymä ei toteudu ilman keskikokoisia kaupunkeja.
Keskustelussa tarkasteltiin keskikokoisten kaupunkien roolia ilmastotyössä, energiasiirtymän käytännön toteutusta sekä oppeja, joita eri kaupunkien kokemuksista voidaan ammentaa. Paneelissa keskustelivat erityisesti energia-alaan ja teollisuuden ilmastotyöhön erikoistunut asiantuntijajoukko, joka koostui seuraavista asiantuntijoista:
- Pekka Komu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Euroopan alueiden komitean jäsen, Lahti
- Sabina Storbacka, ohjelmajohtaja, Merinova, Vaasa
- Arto Nikkanen, toimitusjohtaja, Lappeenrannan Energia Oy
- Erik Vredevoort, Yritysalueiden energiaekosysteemien projektipäällikkö, Assen
- Markus Paulsson, CoAction-hankkeen projektipäällikkö, Lund
- Allan Pilgaard-Jensen, ProjectZero-organisaation toimitusjohtaja, Sønderborg
- Kommenttipuheenvuoro Eero Ailio, Neuvonantaja, Energiapääosasto (DG-ENER)
- Tilaisuuden avasi ja päätti Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Francis McCarron.
Keskikokoisten kaupunkien vahvuus on ketteryydessä ja yhteistyössä
Paneelin avannut Pekka Komu muistutti, että valtaosa Euroopan kaupungeista on kokoluokaltaan keskikokoisia. Näillä kaupungeilla on omat vahvuutensa verrattuna sekä suuriin metropoleihin että pieniin kuntiin. Päätöksenteko on lähempänä ihmisiä, toimijat tuntevat toisensa ja yhteistyö eri sektoreiden välillä on usein helpompaa.
Keskustelussa korostui erityisesti poliittisen ja yritysjohtamisen merkitys. Allan Pilgaard-Jensenin mukaan muutos ei synny strategioista tai ohjelmista, vaan ihmisistä, jotka ovat valmiita viemään muutosta eteenpäin. Kun yritykset sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen, myös poliittinen tuki seuraa perässä. Muutoksen toteuttaminen edellyttää osaamista, rohkeutta ja luottamusta.
Sabina Storbacka ja Arto Nikkanen nostivat esiin tarpeen muuttaa alueellinen yhteistyö konkreettisiksi tuloksiksi. Storbackan mukaan pelkkä keskustelu ei riitä, vaan yritykset tarvitsevat selkeän toimintaympäristön ja poliittisen tahdon, jonka pohjalta investointeja voidaan tehdä. Nikkanen puolestaan kuvasi, kuinka uudet avaukset kohtaavat usein alkuvaiheessa vastustusta, mutta toimivien ratkaisujen myötä hyväksyntä kasvaa nopeasti.
Energiasiirtymä vaatii rohkeita investointeja ja yhteistä suunnittelua
Energia-aiheissa keskustelun keskiöön nousivat sähköistyminen, energiaverkot sekä vedyn rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä.
Markus Paulsson nosti esiin kaupunkien ja yritysten välisen erilaisen toimintarytmin. Yritykset etenevät usein nopeasti, kun taas kaupungeilla päätöksenteko vie enemmän aikaa. Ratkaisuna nähtiin suurempi kokeilukulttuuri ja valmius ottaa hallittuja riskejä.
Vedyn osalta Storbacka kuvasi niin sanottua ”kana ja muna” -ongelmaa: tuottajat eivät investoi ilman ostajia ja ostajat eivät sitoudu ilman tuotantoa. Tilanne vaatii ulkopuolista koordinointia ja yhteistä suunnittelua. Samaan aikaan sähköverkon kehittäminen nousi yhdeksi suurimmista haasteista. Tarvitaan sekä uusia investointeja että parempaa verkon joustavuutta.
Keskustelu osoitti, ettei vedyn roolista ole täyttä yksimielisyyttä. Osa panelisteista piti vetyä tärkeänä ratkaisuna joustavuuden ja teollisuuden tarpeiden kannalta, kun taas osa suhtautui siihen skeptisemmin. Komun mukaan sähköistyminen on jo nyt kannattavaa liiketoimintaa, jonka laajentamiseen tulisi keskittyä, eikä resursseja kannatta hukata uusiin hankalasti kaupallistettaviin avauksiin. Hän korosti myös yritysten ja korkeakoulujen tiivistä yhteistyötä uusien ratkaisujen kehittämisessä.
Paulsson muistutti kuitenkin, että pelkkä taloudellinen kannattavuus ei aina riitä muuttamaan ihmisten toimintaa. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on usein selvästi kannattavaa, mutta investointeja ei silti tehdä odotetulla vauhdilla. Tarvitaan siis myös viestintää ja tiedon levittämistä olennaisille tahoille.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Sääntely voi vauhdittaa tai hidastaa innovaatioita
Nikkanen nosti keskusteluun Euroopan sääntelyn vaikutuksen innovaatioiden kaupallistamiseen. Hänen mukaansa sääntely on lähtökohtaisesti tärkeää, mutta uusien tuotteiden hyväksymisprosesseja tulisi nopeuttaa merkittävästi. Esimerkkinä mainittiin Solar Foods, jonka kaltaiset innovaatiot voivat odottaa markkinoille pääsyä pitkään viranomaisprosessien vuoksi.
Keskustelussa pohdittiin myös, voisiko tekoäly tulevaisuudessa nopeuttaa lupakäsittelyä ja sääntelyprosesseja ilman, että turvallisuudesta tai laadusta tingitään.
Sähköistyminen yhdistää energiapolitiikan tavoitteet
Paneelin loppupuolella Euroopan komission Energiapääosaston (DG-ENER) neuvonantaja Eero Ailio kokosi keskustelun keskeisiä havaintoja. Energiajärjestelmien kehittämisessä on samanaikaisesti vastattava neljään tavoitteeseen: kohtuuhintaisuuteen, toimitusvarmuuteen, kilpailukykyyn ja kestävyyteen.
Sähköistyminen nähtiin yhtenä tärkeimmistä ratkaisuista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla sähköverkosta on tullut yksi nopeimmin kasvavista pullonkauloista, sillä sähköistymisen vauhti on ylittänyt monien ennusteet. Myös ydinvoima on palannut vahvemmin osaksi eurooppalaista energiakeskustelua.
Ailio korosti, että vihreän siirtymän onnistuminen ratkaistaan lopulta kaupungeissa. Kaupungit ovat avainasemassa sekä uusien ratkaisujen käyttöönotossa että toimivan sääntelyn kehittämisessä. Juuri keskikokoisilla kaupungeilla on tähän erityinen etu: ne ovat riittävän suuria saavuttamaan mittakaavaetuja, mutta samalla riittävän ketteriä kokoamaan alueen yritykset, oppilaitokset ja muut toimijat yhteisen tavoitteen ympärille.
Keskeinen viesti: toimeenpano ratkaisee
Paneelin yhteinen viesti oli selvä. Euroopassa ei ole pulaa strategioista tai tavoitteista. Sen sijaan tarvitaan enemmän käytännön toimeenpanoa, nopeampia päätöksiä ja rohkeutta kokeilla uusia ratkaisuja.
Keskikokoiset kaupungit näyttävät olevan juuri niitä toimijoita, jotka pystyvät yhdistämään paikallisen yhteistyön, poliittisen päätöksenteon ja yritysten investoinnit konkreettisiksi tuloksiksi. Energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei lopulta synny Brysselissä, vaan kaupungeissa, joissa ratkaisut otetaan käyttöön arjessa.
Teksti: Aapo Salonen ja Jenni Rahkonen