Hyppää sisältöön

Hulevesien mukana vesistöihin päätyvien roskien määrää pyritään Lahdessa vähentämään valistuskampanjalla sekä kaivoihin asennettavilla suodattimilla

Suurin osa vesistöjen roskista on peräisin kaupungeista. Ne kulkeutuvat sinne joko suoraan ihmisen kädestä tai esimerkiksi sadevesien mukana hulevesijärjestelmää pitkin. Pidä Saaristo Siistinä ry:n koordinoimassa Mahanpuruja muovista -kampanjassa tarroitetaan Lahden ja muiden kaupunkien katukaivoja näyttävillä, värikkäillä tarroilla. Lahdessa kaivotarrat asennettiin 18.8.
Hulevesikaivon ympärille sijoitettavan kaivotarran asennusta. Kuva: Juhani Järveläinen, Lahden kaupunki

Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta roskien reiteistä vesistöihin ja korostaa kaikkien omaa vaikutusta ongelman kitkemiseen. Kaduilta ja muilta umpipinnoilta viemäreihin kerättävät hulevedet päätyvät tyypillisesti käsittelemättöminä suoraan lähivesistöihin ja kuljettavat samalla sinne matkaan lähteneitä epäpuhtauksia ja haitta-aineita.

Lahti on ollut viime kesänä mukana Pidä Saaristo Siistinä ry:n tutkimuksessa, jossa kartoitettiin hulevesikaivoihin päätyvien roskien määrää ja laatua. Kaivoista löytyi muun muassa tupakantumppeja, take away -tuotteiden pakkausmateriaaleja sekä muuta muoviroskaa, jotka todennäköisesti ovat päätyneet sinne tavallisten ihmisten pois heittäminä. Nyt käynnistyvä kampanja toimii tänäkin vuonna tärkeänä muistutuksena siitä, että jokainen voi auttaa pitämään lähivesistömme puhtaina viemällä roskansa asiaankuuluvaan keräyspisteeseen”, kertoo Lahden kaupungin hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen.

Tänä vuonna viidettä kertaa järjestettävä kampanja on osa seitsemänvuotista, EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta saavaa PlastLIFE -hanketta. Kampanjan aikana katukaivoja tarroitetaan Lahden lisäksi 14 muussa kaupungissa. Katujen lisäksi kampanjan voi bongata somesta, jossa pyörivällä animaatiovideolla kala hotkaisee kitaansa tupakantumpin luullessaan sitä ruoaksi ja sylkäisee sen heti pois. Kaivonkansitarroissa käytetään materiaalina muovia, sillä muut vaihtoehtoiset materiaalit olisivat taustaselvitysten mukaan aiheuttaneet mm. roskaantumista mikromuovien muodossa (maalit) tai niiden asennus olisi ollut haastavaa esimerkiksi mahdollisen kompastumisvaaran vuoksi. Aiempien vuosien kokemusten perusteella tarrat kestävät hyvin kulutusta noin kaksi viikkoa kestävän kampanjan ajan, mutta niiden kuntoa myös seurataan, jotta mahdollisesti vioittuneet tarrat voidaan tarvittaessa poistaa nopeasti.

Hulevesisuodattimilla roskaantumista vastaan

Hulevesien mukana lähivesistöihin kulkeutuvien roskien ja muiden haitta-aineiden määrän vähentämiseksi Lahdessa on kesällä käynnistetty kokeilu, jossa osaan keskusta-alueen hulevesikaivoista on asennettu epäpuhtauksia kerääviä suodattimia.

”Hulevesikaivosuodattimista on aiemmissa pienimuotoisissa testeissä saatu lupaavia kokemuksia, ja nyt aloitetussa kokeilussa niitä hyödynnetään erityisen hankaliksi tiedettyjen paikkojen kuormituksen leikkaamiseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kokeilusta huolimatta valtaosassa Lahden keskusta-alueen hulevesikaivoista ei ole suodattimia ja roskien laittaminen kaupungilta tiheään löytyviin roskiksiin on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää”, Järveläinen toteaa.

Lisätietoja:

Hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen (juhani.jarvelainen@lahti.fi; 050 559 4083)
Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin (ismo.malin@lahti.fi; 050 525 9579)

Kampanjan kotisivut:

https://pidasaaristosiistina.fi/tyomme-vesilla-ja-maissa/ymparistoprojektit/mahanpuruja-muovista/