Hyppää sisältöön

Hulevesikaivojen ympärille asennettavilla tarroilla kiinnitetään huomiota lähivesistöjen roskaantumisen ehkäisyyn

Suurin osa vesistöjen roskista on peräisin kaupungeista. Ne kulkeutuvat sinne joko suoraan ihmisen kädestä tai esimerkiksi sadevesien mukana hulevesijärjestelmää pitkin. Pidä Saaristo Siistinä ry:n 15.–29.8. toteutettavassa Mahanpuruja muovista -viestintäkampanjassa tarroitetaan Lahden ja muiden kaupunkien katukaivoja näyttävillä, värikkäillä tarroilla. Lahdessa kaivotarrat asennettiin 16.8.

Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta roskien reiteistä vesistöihin ja korostaa kuluttajan omaa vaikutusta ongelman kitkemiseen. Tänä vuonna katukaivoja tarroittavat kampanjan aikana Lahden lisäksi Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kotka, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Pori, Rauma, Salo, Savonlinna, Tampere, Turku, Vantaa ja Vihti.

”Hienoa, että kampanja saadaan toteutettua Lahdessa tänäkin vuonna ja että mukana on nyt entistä useampia kaupunkeja. Kaduilta ja muilta umpipinnoilta viemäreihin kerättävät hulevedet päätyvät tyypillisesti käsittelemättöminä suoraan lähivesistöihin ja kuljettavat samalla sinne kaikki matkaan lähteneet epäpuhtaudet ja haitta-aineet. Onkin erityisen tärkeää, että kaikki huolehtivat omat roskansa asiaankuuluvaan keräyspisteeseen”, kertoo Lahden kaupungin hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen.

Kolmatta kertaa käynnistyvän kampanjan tarkoitus on ehkäistä roskaantumista positiivisen vaikuttamisen kautta. Kampanja on edellisinä vuosina aikana saanut runsaasti positiivista palautetta, ja tämän toivotaan vaikuttaneen ihmisten käyttäytymiseen. Kaivonkansitarroissa käytetään materiaalina muovia, sillä muut vaihtoehtoiset materiaalit olisivat taustaselvitysten mukaan aiheuttaneet mm. roskaantumista mikromuovien muodossa (maalit) tai niiden asennus olisi ollut haastavaa esimerkiksi mahdollisen kompastumisvaaran vuoksi. Aiempien vuosien kokemusten perusteella tarrat kestävät hyvin kulutusta noin kaksi viikkoa kestävän kampanjan ajan. Lisäksi niiden kuntoa seurataan varmuuden vuoksi aktiivisesti, jotta mahdollisesti vioittuneet tarrat voidaan tarvittaessa poistaa nopeasti. 

Tupakantumppi ei kuulu kalan suuhun 

Tarroitettujen kaivonkansien lisäksi kaupunkien näyttötauluilla ja somekanavissa voi kampanjan ajan bongata animaatiovideota, jossa kala hotkaisee kitaansa tupakantumpin luullessaan sitä ruoaksi ja sylkäisee sen heti pois. Hulevesien mukana kaupunkien lähivesistöihin kulkeutuu monenlaisia roskia, joista tupakantumppi on yleisin rannoilta löytyvä roskatyyppi. Tupakan filtteri on muovinkaltaista ainetta, jonka maatuminen voi kestää olosuhteista riippuen yli 10 vuotta. Lisäksi tumppi sisältää vaarallisia kemikaaleja, jotka leviävät vesistöön ja ovat eläimille haitallisia.

”Roskista aiheutuu vesistöissä monenlaista haittaa sekä luonnolle että järvien ja muiden vesialueiden virkistyskäytölle. Pidetään mielessä, että kadulle heitetyt roskat päätyvät hulevesien mukana yleensä suoraan lähivesistöihin. Laitetaan ne ennemmin roskiksiin, joita kaupungilta löytyy varmasti riittävästi”, Järveläinen toteaa.

Lisätietoja:

Hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen (juhani.jarvelainen@lahti.fi; 050 559 4083)
Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin (ismo.malin@lahti.fi; 050 525 9579)

Kampanjan kotisivut:

https://www.pidasaaristosiistina.fi/ymparistoprojektit/mahanpuruja_muovista