Hanketyöhön osallistuvat kaupungin sivistyspalveluista varhaiskasvatus-, perusopetus-, nuoriso- sekä kirjasto- ja tietopalvelut.
Hyvät käytännöt jakoon
Kaupungin koulujen opettajilta ja varhaiskasvatuksen yksiköiltä pyydetään marraskuun kuluessa vastauksia kyselyyn, jolla selvitetään nyt jo tehtävän lukutaitotyön käytänteitä sekä lukutaitotyöhön tarvittavaa tukea.
– Jokainen opettaja on myös lukutaidon opettaja. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tehdään jo nyt tärkeää ja arvostettavaa työtä lukutaidon edistämiseksi. On kaikkien eduksi, että jaamme hyviä käytänteitä ja teemme lukutaitotyöstä näkyvää koko Lahdessa, painottaa hankkeen koordinaattori Anna-Maija Ylä-Mattila.
– Innostus lukemiseen lähtee usein kotoa. Tempauksin ja vinkkauksin tulemme kannustamaan paitsi lapsia ja nuoria myös aikuisia tarttumaan kirjoihin sekä perheitä tekemään erilaisista teksteistä näkyviä myös kotona. Hyviä arjen keinoja ovat esimerkiksi lukeminen lasten nähden, ilmaislehdet keittiön pöydällä tai viestilappujen käyttö. Kotona kannattaa myös keskustella avoimesti lukemisen tärkeydestä, ja pitää esimerkiksi perheen yhteisiä lukuhetkiä.
Lukeminen sopii kaikille
Nuorten luku- ja kirjoitustaidot ovat viime vuosina heikentyneet merkittävästi. Tuorein PISA-tutkimus osoittaa erityisesti sinnikkyyden ja pitkäjänteisyyden kanssa ilmeneviä haasteita.
Lukutaitohankkeessa kannustetaan monipuoliseen, itseä kiinnostavaan lukemiseen lukuinnostuksen lisäämiseksi. Lukemista voi löytää esimerkiksi omien harrastusten tai kiinnostuksen kohteiden parista. Sopivan lukemisen löytämiseen saa myös opastusta kirjastosta, joka järjestää monipuolisesti kaikenikäisille lukemiseen liittyvää toimintaa, kuten lukupiirejä, lukukoirahetkiä, satutuokioita sekä kielikahviloita.
Sen lisäksi, että kirjojen ja erilaisten tekstien avulla voi vierailla uusissa kulttuureissa ja irtaantua arjesta, on lukeminen myös kaikille sopiva matalankynnyksen harrastus. Hankkeessa muun muassa pohditaan, miten kirjaston ja nuorisopalvelujen kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan entisestään syventää ja monipuolistaa.
Monilukutaito on kansalaistaito ja jopa turvallisuuden edellytys
Varhaiskasvatuksessa luku- ja kirjoitusvalmiuksien kehittymistä tuetaan monipuolisen kielellisen vuorovaikutuksen kautta sekä herättämällä kiinnostusta kirjainten ja tekstien maailmaan.
Perusopetuksessa painotus on pitkälti teknisen lukutaidon ja monilukutaidon kehittymisessä. Ensimmäisillä luokilla opittava tekninen lukutaito on keskeinen osa lukutaitoa, mutta se on myös edellytys läpi elämän kehittyvälle monilukutaidolle.
– Monilukutaidolla viitataan kykyyn tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä eri ympäristöissä, jotka muuttuvat yhteiskunnan ja teknologian muutosten mukana. Kyseessä on kansalaistaito ja jopa turvallisuuden edellytys niin arjessa kuin laajemminkin, sanoo Ylä-Mattila.
– Teknisen lukutaidon lisäksi on tärkeää, että opimme tulkitsemaan asiayhteyksiä sekä tarkastelemaan myös kriittisesti erityyppisiä tekstejä, kuvia ja videoita. Monilukutaito on oppimisen edellytys ja ennen kaikkea meille aikuisillekin ylläpidettävä taito.
Ylä-Mattila on monialainen kieliasiantuntija ja filosofian tohtori, joka on tutkinut kielenkäytön vaikutuksia yhteiskunnallisissa keskusteluissa eri foorumeilla. Hänen mukaansa kielenkäytöllä osana monilukutaitoa on yhteys tasa-arvoon ja osallisuuteen. Hänen väitöstutkimuksestaan nousikin keskeisenä toimenpiteenä esiin monilukutaidon kehittäminen.
Loppuvuodesta 2027 tuotetaan kansallisen lukutaitostrategian mukaisesti kaupungin oma toimenpideohjelma lukutaitotyön tueksi. Hanke on Opetushallituksen rahoittama.
Lisätietoja
-
Anna-Maija Ylä-Mattila
Koordinaattori
