Lahden kaupunginhallitukselle esiteltiin hyödyt ja riskit kolmesta etenemisvaihtoehdosta: Työterveys Wellamon myynti ja kilpailutus, kumppanuusmalli kaupallisen toimijan kanssa sekä toiminnan jatkaminen ennalleen.
Päätösehdotuksena oli Työterveys Wellamon myynti ja työterveyshuoltopalvelujen hankinnan kilpailuttaminen, joka hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.
Tällä hetkellä Lahden lisäksi yhtiön omistajia ovat Päijät-Hämeen kunnat, Pukkilan ja Myrskylän kunnat sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ja Koulutuskeskus Salpaus-kuntayhtymä. Lahti on pääomistaja 59,6 prosentin osuudella.
Kymmenen Työterveys Wellamon omistajakuntaa oli toimittanut Lahden kaupunginhallitukselle yhteisen kannanoton, jonka mukaan yhtiöön tehtyjen panostusten arvo tulisi siirtää omistajien hyödyksi myymällä yhtiö yhteisin toimenpitein.
TEN-T-verkon kehittäminen
Lahden kaupunki kannattaa asetusuudistuksen tavoitteita ja TEN-T-verkon kehittämistä. Päijät-Hämeen maakuntahallitus on antanut lausunnon asetusehdotuksesta ja Lahden kaupunki yhtyy lausunnossa esitettyihin näkemyksiin.
Uudistuksessa Lahti on määritelty kaupunkisolmukohdaksi, mitä kaupunki pitää hyvänä ja perusteltuna. Esitys vahvistaa Lahden kaupungin roolia tulevaisuuden MAL-kaupunkiseutuna.
Kaupunki pitää hyvänä valtatien 12 määrittelyä kattavan verkon osaksi myös Tuuloksesta Tampereelle ja edelleen Raumalle. Merkittävin tarkistustarve on kartoilla olevan vanhan, Lahden keskustan läpi kulkevan linjauksen korvaaminen uuden eteläisen kehätien (VT12) linjauksella.
Lahden kaupunki pitää tärkeänä, että ydinverkon ratayhteydet Suomessa kulkevat olemassa olevia ratoja pitkin. Lahti esittää, että ratayhteys Helsingistä Kouvolaan kulkee edelleen Lahden kautta, eikä erillistä uutta itäratalinjausta esitetä. Ratayhteyksiä Helsingistä Itä-Suomeen voidaan nopeuttaa ja parantaa kehittämällä olemassa olevia ydinverkon ja kattavan verkon ratoja.
Vaikutusten ennakkoarviointi
Lahden kaupungissa päätösten vaikutusten ennakkoarviointia on tehty neljästä eri päänäkökulmasta: kuntalaisvaikutukset, ympäristövaikutukset, organisaatio- ja henkilöstövaikutukset sekä talousvaikutukset. Vuonna 2021 kirjattiin 124 vaikutusten ennakkoarviointia asianhallintajärjestelmään, eli ennakkoarviointi tehtiin noin 10 prosentissa kaikista päätöksistä. Kaupunginhallitus seuraa raportointia vaikutusten ennakkoarvioinneista edelleen.
Muilta osin kaupunginhallituksessa päätettiin päätösehdotusten mukaisesti.
Esityslistaan