Ennakoitua parempi verotulokehitys, arvioitua suuremmat omaisuuden myyntivoitot ja valtionavustukset sekä toimintakulujen toteutuminen arvioitua alhaisempana nostivat Lahden kaupungin tilikauden tuloksen 28,0 miljoonaan euroon. Vuosikate oli 80,2 miljoonaa euroa ja tulorahoitus riitti kattamaan nettoinvestoinnit.
Verotulojen kertymä ylitti odotetun 8,2 miljoonalla eurolla, mikä johtuu pääosin talouden ja ansiotason kasvusta sekä työttömyyden vähenemisestä. Kaupunki sai avustuksia 10,7 miljoonaa euroa yli talousarvion, ylityksistä suurin osa oli valtionavustuksia koronapandemian aiheuttamien haittojen ja taloudellisten vaikutusten korjaamiseen. Omaisuuden myyntivoitot ylittivät arviot 4,2 miljoonalla eurolla.
Lahden kaupungin edellisten tilikausien ylijäämä on 172,0 miljoonaa euroa, johon lisätään vuoden 2021 ylijäämä 18,1 miljoonaa euroa, jonka jälkeen ylijäämää on yhteensä 190,1 miljoonaa euroa. Lahden kaupungilla on lainaa yhteensä 841,5 miljoonaa euroa.
Työllisyystilanne kohentui
Lahti lähti mukaan työllisyyden kuntakokeiluun yhdessä Hollolan, Orimattilan, Asikkalan ja Kärkölän kanssa. Kokeilun tavoitteena on entistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen.
Yleinen taloudellinen kehitys paransi työllisyystilannetta Lahdessa.
– Vaikkakaan työllistämistoimia ei voitu toteuttaa täysipainoisesti koronapandemian aikana, työttömyysaste aleni vuoden aikana ollen joulukuussa 14,9 prosenttia, mikä on 3,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta alhaisempi. Lahdessa oli vuoden lopussa avoimia työpaikkoja 2 756, mikä on 1 849 työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten, kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoo tyytyväisenä.
Toimintakulut toteutuivat 8,1 miljoonaa euroa talousarviota pienempinä. Tähän vaikuttivat osittain koronapandemian aiheuttamat toiminnan rajoitukset ja joidenkin väistötilaratkaisujen siirtyminen seuraavalle vuodelle. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän vuoden 2021 lopullinen maksuosuus oli 402,6 miljoonaa euroa, eli 0,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa.
MAL-sopimus mahdollistaa rohkean etenemisen
Lahden kaupunkiseudulle tehtiin maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus vuosille 2021–31. Valtion ja kuntien välisessä sopimuksessa määritetään kaupunkiseudun tavoitteet lähivuosien maankäytön ja liikenneverkon kehittämiselle sekä asuntotuotannolle.
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoo, että MAL-sopimus on ollut tavoitteena jo pitkään.
– MAL-sopimus vahvistaa kaupungin asemaa suurena kaupunkiseutuna ja varmistaa pitkäjänteisen kehittämisen. Tiivis yhteistyö valtion kanssa mahdollistaa myös rohkean etenemisen kestävän kaupunkiseudun kehittämisessä.
Kaupunginhallitus myös hyväksyi Lahden kaupunkiseudun ja valtion välisen innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen vuosille 2021—27. Sopimus vahvistaa ympäristökaupungin strategiaa. Samalla se antaa vauhtia yliopistokaupunkina Lahden innovaatiotoiminnalle ja osaamiskeskittymille. Ekosysteemisopimus on Lahdelle merkittävä ja vahvistaa elinvoimaa ja kasvua tulevaisuudessa.
– Elinvoimaisuuteen panostamme varaamalla ylijäämästä 10 miljoonaa euroa Pippo-Kujalan kehittämiseen. Se on tärkeä hanke, koska näin houkuttelemme Lahteen suuria yrityksiä, jotka työllistävät kaupunkilaisia tai tuovat uutta koulutettua väkeä Lahteen, arvioi Pekka Timonen.
Vuosi ympäristöpääkaupunkina oli menestys
Lahden strategiana on ollut menestyä kansainvälisesti rohkeana ympäristökaupunkina. Vuosi 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunkina oli tärkeä askel tämän tavoitteen toteuttamisessa.
– Määrätietoisen ympäristötyön ansiosta Lahti on muuttunut perinteisestä teollisuuskaupungista kestävän kaupunkikehityksen kärkikaupungiksi, kaupunginjohtaja Pekka Timonen korostaa.
Euroopan komissio valitsi Lahden Euroopan ympäristöpääkaupungiksi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina. Kestävä Lahti -säätiö hoiti Euroopan ympäristöpääkaupunki -tittelistä aiheutuvia tehtäviä.
Ympäristöpääkaupunkivuosi 2021 rakentui kunnianhimoisista ympäristötavoitteista, kumppanuuksista, projekteista, tapahtumista, kaupunkinäkyvyydestä ja kaupunkilaisten teoista. Vuoden aikana Lahden maine vahvistui, kaupungista tuli entistä kiinnostavampi hankekumppanina ja yritysten sijoittumispaikkana.
Myös kansainvälinen medianäkyvyys oli mittavaa, esimerkiksi 22:ssa eri EU-maassa uutisointiin Lahdesta ympäristöpääkaupunkina. Näkyvyys parani edelleen, kun yhdysvaltalainen CNN-uutiskanava listasi Lahden ainoana suomalaisena kaupunkina yhdeksi maailman parhaista matkakohteista vuonna 2022.
Koronapandemia varjosti toimintaa edelleen
Koronapandemia jatkui koko vuoden 2021 ja vaikutti edelleen kaupungin toimintaan ja talouteen. Tuloja jäi kertymättä erityisesti joukkoliikenteessä sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Lisäksi kaupunki on tukenut yritystoimintaa antamalla vuokrahelpotuksia.
Pandemia aiheutti myös lisäkustannuksia. Työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi, perusopetuksessa tarvittiin sijaisia enemmän sekä tarvikkeita ja palveluja hankittiin muun muassa koronalta suojautumiseen liittyen. Lisäksi kaupunki toteutti projekteja koronapandemian vaikutusten tasoittamiseksi varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.
Toimintaa jouduttiin supistamaan erityisesti kulttuuri-, kirjasto-, museo-, orkesteri- ja teatteripalveluissa sekä joukkoliikenteessä.
Investointeja palvelutuotantoon
Vuoden 2021 taloudellisesti merkittävin talonrakennushanke oli Rakokiven monitoimitalo, joka nimettiin monitoimitalo Loistoksi. Merkittävä osahanke oli Kivimaan monitoimitalon uudisrakennusosa, jonka jälkeen aloitettiin vanhan koulurakennuksen perusparannus. Kivimaan monitoimitalo nimettiin monitoimitalo Aarteeksi.
Suurin uusi käynnistetty hanke oli Historiallisen museon korjaus ja toiminnalliset muutokset. Vuonna 2020 käynnistyneissä kaupungintalon perusparannuksen allianssihankkeessa sekä Renkomäen monitoimitalon elinkaarihankkeessa alkoi toteutusvaihe.
Paavolan kampuskokonaisuuden myynti- ja takaisinvuokrausjärjestely ruotsalaisen Hemsö Suomi Oy:n kanssa toteutui alkuvuodesta 2021.
Kaupungin investointimenojen arvioidaan laskevan vuosina 2022—25. Lahden eteläisen kehätien valmistuminen ja suunnitellut kiinteistöjen myynnit laskevat investointien nettomenoja, vaikka koulurakennusten perusparannusinvestoinnit jatkuvat mittavina.
Vuoden 2022 näkymät poikkeuksellisen epävarmat
Viime vuonna Suomen talous toipui loppuvuoden aikana koronakriisin aiheuttamasta syvästä taantumasta, vaikka pandemia edelleen varjosti näkymiä. Uudet virusmuunnokset sekä Euroopan epävarma turvallisuustilanne kuitenkin luovat epävarmuutta lyhyen ja pitkän aikavälin näkymiin.
Venäjän käynnistämän sodan vaikutuksia Suomeen tai kuntatalouteen on vaikea arvioida, koska sodan kestoa ja tapahtumia ei pystytä arvioimaan. Kuntien tulee varautua talousvaikutuksiin, turvallisuuden parantamiseen ja sotaa pakenevien ukrainalaisten auttamiseen.
Myös kunta-alan palkkaratkaisulla tulee olemaan merkittävä vaikutus kuntatalouden kehitykselle. Kuntien toimintatulojen arvioidaan laskevan 5,5 prosenttia.
Vuosi 2023 tulee olemaan poikkeuksellinen, sillä hyvinvointialueiden perustamisen seurauksena kuntien käyttötalousmenoista poistuu noin puolet. Sote-uudistus leikkaa myös kuntien toiminta- ja verotuloja sekä valtionosuuksia. Vuoden 2022 toteutuneilla sote-menoilla tulee olemaan merkittävä vaikutus kuntien verorahoituskokonaisuuteen vuodesta 2023 alkaen.
Tilinpäätös on luettavissa kaupungin verkkosivuilla
Lisätietoja:
kaupunginjohtaja Pekka Timonen, p. 050 337 4386