Elävät Kaupunkikeskustat ry:n kehittämän menetelmän laskentaa on tehty Lahdessa vuodesta 2016 lähtien. Elinvoimalaskennassa seurataan sekä liiketilojen määrää ja käyttäjien toimialoja, että tyhjien ja remontissa olevien tilojen määrää. Laskenta suoritetaan aina helmikuussa. Tutkimuksesta vastaa Voittajakaupungit – Winning Cities Oy Ltd (ent. TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy).
Elävyyslaskenta tilattiin ensi kerran Lahden keskustan osalta tänä vuonna. Keskustan Elävyysindeksin on tuottanut Nortecon Oy.
Keskustan liiketilojen suurimpia muuttujia ovat tyhjät tilat
Helmikuussa vuoden 2023 laskennassa oli 95 tyhjää liiketilaa, joista vuoden aikana oli täyttynyt 39 helmikuuhun 2024 mennessä. Yli vuoden tyhjinä oli 56 liiketilaa, joiden osuus keskustan mittausalueella olevista kivijalkaliiketiloista (yhteensä 826 kpl) on 6,8 prosenttia. Vaikka samaan aikaan oli tullut uusia tyhjiä liiketiloja 47 kpl nostaen hiukan kokonaismäärää edellisestä vuodesta, on positiivista huomata, että lähes puolet tiloista (46 prosenttia) on löytänyt käyttäjänsä. Suurin haaste kohdistuukin pitkään tyhjinä oleviin tiloihin.
Muutos liiketiloissa tarkoittaa sitä, että joko toimiala, käyttötarkoitus tai toimija on muuttunut.
Ravintoloiden ja kahviloiden määrä oli pysynyt samana kuin edellisenä vuonna (117 kpl). Kuitenkin vuoden aikana oli 10 uutta ravintolaa aloittanut, joista kahdeksan oli pikaruokaravintolaa, yksi lounasravintola ja yksi viihderavintola. Vaikka lauantaisin auki olevien kauppojen määräkin oli myös pysynyt lähes samana (198->197 kpl), oli vuoden aikana tullut keskustaan 22 uutta yritystä.
Arkipäivän yrityksien kohdalla muuttujien määrä oli laskennan mukaan 45 kappaletta, mutta kokonaismäärässä kasvua oli vain 8 kappaletta.
– Jos liiketiloissa tapahtuu toimintaa ja muutoksia, kertoo se enemmän elinvoimaisuudesta kuin se, että jäädään paikalleen ja vain odotellaan, eikä tehdä mitään. Keskustat kehittyvät liikkeessä ja muutosherkkyydessä, eikä muutos tarkoita menemistä huonompaan suuntaan vaan päinvastoin. Siksi en olisi todellakaan huolissani Lahden keskustasta ja toivoisinkin, ettei kukaan enää tänä päivänä kaipaisi sitä mennyttä aikaa takaisin, koska silloin suunta on väärä. On pakko uudistua ja uudistaa, jos haluaa kasvaa eteenpäin. Huolestunut olen enemmän niistä tiloista, jotka ovat vuosia tyhjänä. Siksi niiden omistajien tulisi vakavasti pohtia, minkälaisia heijastusvaikutuksia tyhjillä tiloilla on muihin ympäristön yrityksiin ja myös koko kaupunkikuvaan, toteaa Lahti Cityn toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen.
Liiketiloja on tullut 11 lisää jaettujen tilojen kautta
Elinvoimalaskennan mittausalue on pysynyt aina samana, mutta liiketilojen määrä on vuosien aikana vaihdellut. Laskennan mukaan vuoden aikana oli muodostunut 11 uutta tilaa, kun osa keskustan liiketiloista oli jakautunut pienempiin tiloihin.
– Tilan tarpeen väheneminen on selkeästi kaikilla aloilla ja kaikkialla ollut nouseva suunta. Monet toimijat pienentävät fyysisiä tilojaan etätyön ja verkkokaupan kasvun mukana. Myös monet liikkeet eivät ilmoita enää vakituisia aukioloaikoja, koska voivat olla paikalla verkkovarausten tai sopimusten mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi kauneus- ja hyvinvointipalveluyritykset, jotka laskentametodissa katsotaan sen vuoksi arkiyrityksiksi, huomauttaa Pipsa Wirtanen.
Keskustassa käyntien määrät ovat laskeneet ja asioinnit lyhentyneet vuodesta 2019
Norteconin Keskustan Elävyysindeksi -tarkastelussa on vertailtu vuosien 2019 ja 2023 aikaisia käyntien ja asiointien määriä. Mittauksessa hyödynnetään yli kaksi miljoonaa Telian mobiililiittymää.
KatssoElävyysindeksin mukaan Lahden keskustassa käyntien määrä on vähentynyt vuositasolla noin 2,3 miljoonalla (17,8 miljoonasta 15,5 miljoonaan). Asiointien määrä oli myös laskenut 1,4 miljoonalla (10,7 miljoonasta 9,3 miljoonan).
Käynniksi lasketaan sellainen tapahtuma, jossa henkilö on tarkastelualueella viidestä minuutista 24 tuntiin saakka. Käynti on aina yhden henkilön aikaansaama saapuminen keskusta-alueelle tai tarkastelualueella herännyt henkilö. Asiointi on sellainen käynti, jonka kesto on viidestä minuutista neljään tuntiin.
Asioinnit lasketaan neljässä kategoriassa. Vuonna 2019 yleisin asiointipituus oli 20–60 minuuttia, mutta vuonna 2023 yleisin pituus on 5–20 minuuttia. Pikakäyntien määrä oli kasvanut kuusi prosenttia arkipäivisin ja lauantaisin sekä sunnuntaisin jopa 10 prosenttia. 120–240 minuutin asioinnit olivat puolestaan vähentyneet viikonpäivästä riippumatta 3–5 prosenttia.
Lahden keskustassa edelleen kaupallinen tiiviys on hyvä
Lahden keskustan elinvoimaa seurataan vuosittain noin 80 hehtaarin alueella, jota kutsutaan kaupalliseksi keskustaksi. Kaupallinen tiiviys -luku kertoo kauppojen ja ravintoloiden määrän suhteessa keskustan pinta-alaan. Lahti on kaupallisen tiiviyden mittauksessa valtakunnallisesti neljäntenä.
– Elinvoimakartassa näkyy selkeästi Paavolassa kauppakeskus Trion ja kauppakeskus Sykkeen välisellä alueella epäjatkuvuutta, koska siellä sijaitsee paljon tyhjillään tai kehittämiskohteina olevia tontteja. Kun K-Citymarket valmistuu, niin parantuu myös sen alueen elinvoiman jatkuvuus, toteaa Pipsa Wirtanen.
2024 valtakunnallisessa vertailussa mukana 35 kaupunkia/keskustaa aakkosjärjestyksessä:
Espoo (Tapiola), Imatra, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Loimaa, Loviisa, Maarianhamina, Mikkeli, Naantali, Oulu, Pietarsaari, Pori, Porvoo, Raisio, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Tornio-Haaparanta, Turku, Uusikaupunki, Vaasa, Vantaa (Tikkurila), Vihti (Nummela).
Kaikki valtakunnalliset taulukkoaineistot
Lisätiedot:
Pipsa Wirtanen, toiminnanjohtaja, Lahti City ry, pipsa.wirtanen@lahticity.fi, 0405321299