Hyppää sisältöön

Lahden työllisyydessä alkuvuosi 2022 oli lupaava – varsinkin nuorille

Lahden työllisyys on edennyt selvästi suotuisaan suuntaan pandemiavuosien 2020–2021 jälkeen. Muutos parempaan tapahtui alkuvuoden 2022 aikana. Vuoden 2022 alusta työttömyys väheni Lahdessa 1,4 prosenttiyksikköä, mikä vastasi vauhdiltaan maan keskitasoa (tammi-huhtikuussa). Suurin kehityspyrähdys oli nuorisotyöttömyydessä.

Lahden työttömyysaste väheni 2022 huhtikuussa edellisvuodesta 3,7 prosenttiyksikköä, neljänneksi eniten 12 suurimmasta kaupungista. Työttömiä oli Lahdessa 2022 huhtikuussa 7 539 henkilöä. Määrä väheni edellisvuodesta 2 032 henkilöllä. Kokonaistyöttömyysasteen 12 suurimman kaupungin vertailussa 2022 huhtikuussa Lahti oli sijalla 12.

Ulkomaalaisten työllisyys on kehittynyt Lahdessa viime vuosina tasaisesti myönteiseen suuntaan jopa pandemian aikana. Ulkomaalaisten työttömyysaste laski alkuvuodesta 2022 hieman eli 1,1 prosenttiyksikköä (2022 tammikuu: 28,8 %, 2022 huhtikuu: 27,7 %), ja väheni edellisvuodesta jopa 6,2 prosenttiyksikköä (2021 huhtikuu: 33,9 %). Ulkomaalaisten työttömyysasteessa 12 suurimman kaupungin vertailussa 2022 huhtikuussa Lahti oli sijalla 10.

Suurin kehityspyrähdys nuorilla ja pitkäaikaistyöttömyys kääntynyt laskuun

Suhteessa muihin henkilöryhmiin, 2022 alkuvuodesta merkittävin kehityspyrähdys oli nuorilla alle 25-vuotiailla (tammi – huhtikuu). Nuorisotyöttömien määrä väheni 2022 alkuvuodessa yli sadalla henkilöllä (-126, tammikuu: 950, huhtikuu: 824) ja edellisvuodesta yli viidellä sadalla henkilöllä (-544).

Suhteellisesti nuorisotyöttömien määrä väheni vuodessa peräti 40 % (-39,8 %, huhtikuu 2021–2022). Nuorisotyöttömyysaste väheni alkuvuonna 1,2 prosenttiyksikköä (tammikuu: 16,3 %, huhtikuu: 15,1 %). Nuorisotyöttömyysasteessa 12 suurimman kaupungin vertailussa Lahti oli sijalla 11.

Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden 2021 aikana nousi Lahdessa selvästi, mutta vuodenvaihteessa 2021–2022 kehitys kääntyi laskuun. Huhtikuussa 2022 pitkäaikaistyöttömiä oli 147 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä.

Virrat yli kolmen kuukauden työttömyyteen hidastuneet selvimmin

Työllisyyden kehitystä voidaan tarkastella työttömien työnhakijoiden virtatilastoilla. Niissä kuvataan muutoksia aikasarjoina ja työttömyyden keston muuttumista pitkäaikaiseksi. Alkuvuonna 2022 Lahdessa työttömien työnhakijoiden virrat vähenivät selvimmin yli 3 kuukauden työttömyyteen. Huhtikuussa työttömien virta yli 3 kuukauden työttömyyteen oli 40,2 %, kun vielä tammikuussa 2022 virta oli peräti 48,5 % eli lähes puolet kaikista työttömistä työnhakijoista. Virta pitkäaikaistyöttömyyteen eli yli 12 kuukauden työttömyyteen myös väheni (huhtikuu 13,4 %, tammikuu 15,0 %). Virta yli 6 kuukauden työttömyyteen kasvoi (huhtikuu 30,5 %, tammikuu 23,8 %).

Työnhaun keskimääräinen kesto on noussut pandemian aikana selvästi. 2022 huhtikuussa työnhaun keskimääräinen kesto Lahdessa oli 53 viikkoa (2022 tammikuu 52 viikkoa).

Työnhakijoilla matalaa koulutusta ja painopiste yli 50-vuotiaissa

Työttömien työnhakijoiden taustat ovat hyvin erilaisia. Työttömien taustoissa erottuu kuitenkin selvästi kouluttamattomien ryhmä, joita on noin kolmannes kaikista työttömistä. Kouluttamattomilla tarkoitetaan tässä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia tai koulutustaustaltaan tuntemattomia henkilöitä.

Kouluttamattomien työnhakijoiden määrä laski vuoteen 2020 asti. Korona aiheutti jyrkän kasvun alkuvuonna 2020. Toukokuusta 2020 eteenpäin kehitys on ollut myönteinen. Vaikka kouluttamattomien työnhakijoiden määrä on laskenut, on heidän suhteellinen osuutensa kaikista työnhakijoista hieman noussut. Esimerkiksi vain ylemmän perusasteen suorittaneita oli 2022 huhtikuussa 15-24-vuotiaissa 34,6 %, + 4,4 prosenttiyksikköä (tammikuu 30,2 %) ja yli 24-vuotiaissa 23,1 %, + 1,5 prosenttiyksikköä (tammikuu 21,6 %).

Toisen asteen koulutuskaan ei takaa työpaikkaa, koska huhtikuussa 2022 yli 24-vuotiaiden ikäryhmissä noin puolella (50,1 %) oli ylimpänä tutkintona toisen asteen koulutus. Alle 24-vuotiailla toisen asteen koulutusta oli suhteessa hieman enemmän, 55,8 %. Alkuvuonna 2022 alle 24-vuotiaiden 2. asteen koulutettujen määrä laski 5,7 prosenttiyksikköä (tammikuu: 61,5 %, huhtikuu 55,8 %) ja yli 24-vuotiaiden laski 1,2 prosenttiyksikköä (tammikuu: 51,3 %, huhtikuu 50,1 %).

Ikäryhmistä eniten työttömiä työnhakijoita oli yli 50-vuotiaissa, 2022 huhtikuussa yhteensä yli 3 000 henkilöä. Määrä lisääntyi kolmessa vuodessa yli 300 henkilöllä (303). Heistä valtaosa oli miehiä, 266 henkilöä. 2022 vuoden alusta määrä kuitenkin laski yli kahdella sadalla henkilöllä (-214 henkilöä; tammikuu: 3 287, huhtikuu: 3 073)

Avoimien työpaikkojen määrä ennätyskorkealla

Avoimien työpaikkojen määrä on noussut ennätyskorkealle alkuvuonna 2022. Avoimien työpaikkojen määrä oli huipussaan helmikuussa 2022, yhteensä 5 704 avointa työpaikkaa kuukauden aikana. Uusien avoimien työpaikkojen määrä oli huipussaan maaliskuussa (2 812).

Ammattiryhmistä eniten avoimia työpaikkoja oli 2022 huhtikuussa hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöissä (686), myyjissä ja kauppiaissa (620), siivoojissa, kotiapulaisissa ja muissa puhdistustyöntekijöissä (442), rakennustyöntekijöissä (408, pl. sähköasentajat), palvelutyöntekijöissä (365), teollisuuden ja rakentamisen avustavissa työntekijöissä (332), terveydenhuollon asiantuntijoissa (305), kuljetustyöntekijöissä (277), liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoissa (276) sekä konepaja- ja valimotyöntekijöissä, asentajissa ja korjaajissa (222).

Täyttyneiden työpaikkojen määrät ovat myös nousseet 2022 alkuvuonna selvästi. Tammikuussa täyttyneitä työpaikkoja oli 465 ja huhtikuussa jopa 778, eli määrä noussut yli kolmella sadalla.

Aktivoinnissa virkoamista

Erityisesti pitkäaikaistyöttömille kohdennetaan erilaisia aktiivisen työvoimapolitiikan palveluita työllistymisen tueksi. Aktiivisiin palveluihin luetaan palkkatuilla työllistetyt, työ- ja koulutuskokeilussa olevat, vuorotteluvapaatyöpaikkaan työllistetyt, työvoimakoulutuksessa olevat, valmennuksissa olevat, työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevat ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevat.

Ennen pandemiavuosia työttömien aktivointi lisääntyi tasaisesti, mutta romahti 2020–2021 lähes puoleen aiemmasta. Lahden aktivointiaste kasvoi jälleen alkuvuonna 2022, tosin muissa kaupungeissa hieman nopeammin. Työttömien työnhakijoiden aktivointiaste oli Lahdessa 2022 tammikuussa 24,7 % (4. alhaisin). Huhtikuussa 2022 Lahden aktivointiaste oli noussut 27,3 %:iin (2. alhaisin). Pandemiasta elpyminen tapahtui suhteellisen nopeasti, koska 2022 huhtikuun aktivointiaste vastasi Lahdessa suunnilleen vuoden 2019 lopun tasoa.

Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden aktivointiasteen kehitystrendi on myös hieman noussut. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste Lahdessa oli 2022 huhtikuussa 6,5 % (tammikuu 5,5 %). Nuorisotyöttömien eli alle 25-vuotiaiden aktivointiaste oli huhtikuussa 30,1 % (tammikuu 24,5 %), kaikkien alle 30-vuotiaiden 37,3 % (tammikuu 30,6 %) ja ulkomaalaisten aktivointiaste 53,3 % (tammikuu 54,9 %).

Aktivointiaste tarkoittaa aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden ja palveluiden piirissä olevien summasta.

 

Lähde: TEM Työnvälitystilasto

Linkki Työllisyyskatsaukseen