Lahti vähentää määrätietoisesti hiilidioksidipäästöjensä määrää ja tavoittelee hiilineutraaliutta ensimmäisenä suurena suomalaisena kaupunkina. Hiilineutraaliustavoitteen mukaan päästöt ovat 80 prosenttia pienemmät kuin vertailuvuonna 1990, ja jäljelle jäävät 20 prosenttia sidotaan hiilinieluihin tai kompensoidaan.
Hiilinieluja ovat esimerkiksi metsät, vesistöt sekä kosteikot. Lahdessa ylivoimaisesti suurin nielu ovat metsät, joista hieman alle neljäsosa, eli noin 7000 hehtaaria, on kaupungin omistuksessa.
– Metsät muodostuvat merkittävän hiilinielun. Siksi sillä, miten hoidamme metsiämme, on merkitystä, sanoo ympäristökoordinaattori Aino Kulonen.
– Myös maankäytön suunnittelulla varmistetaan, että metsät säilyvät. Jos tullaan tilanteeseen, jossa kaupunki laajenee ja tulee tarvetta rakentaa myös metsäisille alueille, tätä menetettyä hiilinielua korvataan muilla alueilla.
Yksityiset maanomistajat mukaan
Kaupunki pyrkii löytämään alueeltaan yksityisessä omistuksessa olevia maa-alueita, joilla hiilensidontaa voidaan tehostaa.
– Tämä on mahdollista esimerkiksi turvemailla, joilla vedenpintaa nostamalla voidaan pysäyttää sieltä purkautuvia päästöjä. Tällaiselle paikalliselle kompensaatiomallille on oma hankkeensa, Kuntanielu, Kulonen kertoo.
Maanomistajia voitaisiin houkutella mukaan taloudellisilla hyödyillä. Ajatus on, että kaupunki maksaa esimerkiksi maa-alueen muutostyöt tai muulla tavalla korvaa menetettyä metsätaloustuloa.
– Kaikki nämä toimet riippuvat myös siitä, kuinka valtio tukee tulevaisuudessa tämän tyyppisiä toimenpiteitä. Mutta koska oma hiilineutraaliustavoitteemme on niin lähellä, olemme kovassa vauhdissa ja kehitämme siksi näitä omia malleja, sanoo kaupungin ympäristöjohtaja Elina Ojala.
Suomessa on viime aikoina herännyt huoli, että metsien hakkuumäärät alkavat olla kriittisen suuria – siksi hiilinielujen määrä pienenee ja koko maan ilmastotavoitteet karkaavat ulottumattomiin. Lahden kaupungin omistamissa metsissä tätä ongelmaa ei Aino Kulosen mukaan ole.
– Me olemme sitoutuneet kestävään metsänhoitoon, eikä meillä ole varsinaisia talousmetsiä ollenkaan. Muiden omistuksessa olevilla mailla emme voi tietenkään tehdä sitoumuksia, mutta voimme yrittää tuupata kehitystä oikeaan suuntaan.
Kaupunki näyttää esimerkkiä
Kaupunki kompensoi väistämättä syntyviä hiilidioksidipäästöjään myös muilla keinoilla. Esimerkiksi kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden työasioissa tehtyjä lentoja ja ajoja on kompensoitu tukemalla erilaisia kompensaatiohankkeita.
– Kokonaispäästöistä näiden päästöjen osuus on pieni, mutta kysymys on symbolisesta esimerkin osoittamisesta. Tämä on myös hyvä tapa tutkia kompensaatiomahdollisuuksia käytännön kautta, Kulonen kertoo.
Lahti on Suomen kaupunkien kärkijoukoissa ilmastopäästöjen kuriin laittamisessa.
– Kansallinen kunnianhimo on noussut, ja Lahden oppeja on lähdetty noudattamaan monissa kaupungeissa. Meillä on muitakin hienoja ilmastokaupunkeja, joissa tehdään hyvää ilmastotyötä, Aino Kulonen sanoo.
Ympäristöjohtaja Elina Ojalan mukaan Lahti on saanut valtavasti hyvää näkyvyyttä ja mainetta ilmastotyöstään. Kestävän kaupungin tiellä kannattaa myös jatkaa.
– Nämä asiat ovat tämän päivän etu ja huomisen välttämättömyys. Jos mietimme kaupungin elinvoimaa, niin kyllä yrityksiä kiinnostaa esimerkiksi Lahden hiilineutraali kaukolämpö, kestävä työmatkaliikkuminen ja muut ilmastoteot, hän sanoo.
– Kestävyysasioilla on paljon vetoa ja painoarvoa, kun yritykset miettivät sijoittumispaikkojaan.
Teksti: Sami Turunen