Lahtelaisten näkemyksiä pyöräilyolosuhteiden parantamistarpeista on kartoitettu karttakyselyllä. Keväällä 2022 auki olleeseen kyselyyn vastasi lähes 300 henkilöä, jotka tekivät kartalle yli 6 800 merkintää. Selvästi eniten kommentoitiin puuttuvia pyöräteitä (73 %). Karttavastauksista 20 % liittyi nykyiseen laatuun ja 7 % hankaliksi tai turvattomiksi koettuihin risteyksiin.
Taustalla tavoite hiilineutraalista Lahdesta
Lahden kaupungilla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali jo vuonna 2025. Päästövähennyksissä liikenne on Lahdessakin haastavin sektori. Tavoitteena on muun muassa nostaa pyöräilyn kulkutapaosuus 11 %:sta (2016) 16 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Osana jatkuvaa yleiskaava- ja kestävän kaupunkiliikkumisen prosessia on tavoitteen tueksi määritetty pyöräliikenteen tavoiteverkko vuodelle 2030.
Pyöräliikenteen väylien hankkeistamiseksi ja priorisoimiseksi on laadittavana suunnitelma, jonka tarkoitus on parantaa pyöräilyn olosuhteita. Tavoitteena on varmistaa, että pyöräliikenteen investoinnit etenevät systemaattisesti ja vaiheittain rakennettavista osista muodostuu lopulta looginen kokonaisuus. Kohteiden priorisoinnin tavoitteena on saada rahoitus kohdistettua vaikuttavuuden perusteella kiireellisimpiin kohteisiin, ja siten saavuttaa pyöräliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvutavoite. Työ helpottaa lisäksi kaupunkikehityshankkeiden ja katusaneerausten yhteensovittamista ja suunnittelua pyöräliikenteen erityistarpeet huomioiden.
Asukkaiden kokemukset tärkeä tietolähde
Asukkaiden näkemykset ja kokemukset pyöräilyolosuhteiden parantamistarpeista on keskeinen näkökulma nykyisten puutteiden arvioimiseksi. Tätä varten lahtelaisilta kysyttiin 25.4.–15.5.2022 avoinna olleella karttakyselyllä nykyisen pyörätieverkon puutteista. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 293 henkilöä, jotka tekivät kartalle yli 6800 merkintää. Selvästi eniten kommentoitiin puuttuvia pyöräteitä (73 %). Karttavastauksista 20 % liittyi nykyiseen laatuun ja 7 % hankaliksi tai turvattomiksi koettuihin risteyksiin.
Vastaukset paljastivat puutteita yhteyksissä ja hankalia risteyksiä
Vastausaineiston perusteella eniten koettuja yhteyspuutteita on keskustan ulkopuolella olevilla poikittaisyhteyksillä etelässä ja pohjoisessa (kuva 1). Karistosta nousi esiin puuttuva yhteys, joka oli kymmenen eniten merkintöjä saaneen yhteyspuutteen joukossa. Nastolan suunnalta ei tullut merkittävästi vastauksia
Laatupuutteita merkittiin laajalti ympäri kaupunkia. Keskustassa eniten merkintöjä saivat Karjalankatu, Vesijärvenkatu (Aleksilta pohjoiseen) ja Aleksanterinkatu. Keskustan ulkopuolella vastauksissa korostuvat eteläisen Kehätien rinnakkaisyhteydet, säteittäiset yhteydet keskustaan ja sekä poikittaisyhteys Launeella ja Nikkilässä (kuva 2). Nastolassa esiin nousi etenkin Koiskalantien ja Villähteentien risteys.
Hankaliksi koettujen risteysten merkinnät kasautuva keskustaan (kuva 3). Mannerheimintien alikulku Loviisankadun kohdalla on suurin kasauma. Lisäksi risteykset Panimokadulla, Aleksanterinkadulla ja Vesijärvenkadulla keräsivät paljon vastauksia. Pohjoisessa Sipurantien ja Papinkivenkadun risteys sai myös paljon merkintöjä. Nastolassa Vehkosillantien muutama risteys nousi esiin hankalana.
Kaupunki kiittää asukkaita runsaista vastauksista. Tulokset liitetään pyöräliikenteen tavoiteverkon priorisointityöhön, jonka tavoitteena on saada resurssit kohdennettua pyöräliikenteen määriä parhaiten kasvattaviin kohteisiin.