Radonmittauskausi on käynnissä – radonin mittaaminen kannattaa

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa. Radonia ei voi aistia, joten mittaaminen on ainoa tapa saada radonpitoisuus selville. Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta.

Terveydelle haitallinen radonaltistus syntyy aina, kun oleskellaan korkean radonpitoisuuden tiloissa. Radonin vaikutukset eivät ole välittömiä, vaan terveysongelmat tulevat usein vasta vuosien kuluttua.

Asuntojen radonmittaus

Radonmittaus suoritetaan Säteilyturvakeskuksen hyväksymällä radonmittauspurkeilla 1.9.–31.5. välisenä aikana. Mittauksen keston on oltava vähintään kaksi kuukautta.

Yleensä mittaus tehdään kahdella mittauspurkilla, joista toinen sijoitetaan olohuoneeseen ja toinen makuuhuoneeseen. Näissä huoneissa vietetään yleensä eniten aikaa, joten niistä saatavat tulokset kuvaavat parhaiten asukkaiden altistumista.

Alle 100 neliömetrin kokoisissa asunnoissa radonmittaus on mahdollista tehdä yhdellä mittauspurkilla.

Asuntojen radonmittauksella pyritään selvittämään, millaiselle radonpitoisuudelle asukkaat keskimäärin altistuvat. Asunnon sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3) ilmaa. Uudet asunnot tulee suunnitella ja rakentaa siten, että ilman radonpitoisuus ei ylitä 200 bq/m3.

Tutustu radonpitoisuuksien raja-arvoihin Suomessa.