Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka ja kehitysjohtaja Petteri Portaankorva perustelivat vahvoilla mielikuvilla (ESS 16.10.) Porvoon kautta Kouvolaan suunniteltua ns. Itärata-hanketta. Ymmärrämme edunvalvonnallisen näkökulman, mutta yhteisen rataverkon kehittämisen täytyy palvella koko yhteiskunnan etua.
Ratahankkeiden tulee perustua tietoon ja asiantuntemukseen. Väyläviraston keväällä 2020 julkistetun selvityksen mukaisesti nykyisten raideyhteyksien kehittäminen on selvästi paras vaihtoehto itäisen suunnan yhteyksien kehittämiseksi. Sen hyötysuhde eli kustannusten ja hyötyjen suhde on ylivoimainen.
Kouvolan edustajat rajaavat tietoisesti vertailun ainoastaan uusien ratalinjausten väliseksi. Tämä on harhaanjohtava näkökulma, koska silloin pudotetaan tarkoituksella pois yhteiskuntatalouden kannalta parhaaksi todettu ratkaisu. Heikommaksi todettujen vaihtoehtojen välinen vertailu on erikoinen lähestymistapa asiaan.
Nykyisten ratayhteyksien parantamisella merkittäviä aikasäästöjä
Nykyisten ratojen parantaminen nopeuttaisi merkittävästi sekä Savonradan että Karjalanradan yhteyksiä. Savonradalla 62 miljoonalla eurolla nopeutettaisiin yhteyksiä Kuopiosta Helsinkiin noin 20 minuuttia. Karjalanradalla 330 miljoonalla eurolla syntyisi noin 30 minuutin matka-aikasäästö välillä Joensuu-Helsinki. Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen liitto kannattavat näiden investointien toteuttamista.
Pelkästään Porvoo-Kouvola oikaisun hinta olisi 1,7 miljardia euroa. Matka-ajan säästö olisi 10 minuuttia Helsingin ja Kouvolan välillä. Matka-ajat Mikkelin ja Kuopion tai Imatran ja Joensuun välillä eivät muuttuisi. Väyläviraston selvityksen mukaan Itäradan hyötysuhde olisi 0,37. Se tarkoittaa, että sijoitettua sataa euroa kohti tulisi takaisin 37 euroa. Näin huonosti kannattavia jättihankkeita Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa toteuttaa, varsinkin kun on olemassa paremmaksi arvioitu ratkaisu.
Uusista ratalinjauksista kannattavin Lahti-Heinola-Mikkeli
Väyläviraston selvityksestä ja laskelmista huolimatta liikenne- ja viestintäministeriö on poliittisessa ohjauksessa edistämässä kannattamattoman Porvoo-Kouvola ratayhteyden suunnittelemista. Ministeriö toimii mielestämme vastoin ratalain velvoitetta, jonka mukaan rataverkon kehittämisessä on edistettävä alue- ja yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta. Myös valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa olemassa olevien yhteyksien kehittäminen on ensisijainen vaihtoehto.
Nykyisten itäisten raideyhteyksien kehittämistä tulee nopeuttaa ja edistää. Jos uusia ratalinjauksia kuitenkin halutaan, niin väyläviraston kevään 2019 selvityksen mukaan paras vaihtoehto on Lahti-Heinola-Mikkeli -yhteys. Sen hyödyt ovat suurimmat ja kustannukset ovat alhaisimmat kolmen vaihtoehdon vertailussa. Lahden kaupunki kannattaa tämän ratayhteyden tarkempaa selvittämistä. Siitä on tehtävä vertailu samoin perustein kuin muistakin vaihtoehdoista.
Porvoo-Kouvola rata vähentäisi matkustajamääriä Lahdessa
Toikan ja Portaankorvan kirjoituksessa annetaan ymmärtää, ettei Porvoo-Kouvola oikaisu uhkaisi Lahden kautta kulkevaa kaukoliikennettä. Tälle väitteelle on vaikea löytää perusteita.
Väyläviraston selvityksen mukaan Lahden kaukoliikenteestä poistuisi yli puolet. Tilalle mahdollisesti saatavien Z-junavuorojen matka-aika olisi 14 minuuttia kaukojunia hitaampi. Väyläviraston selvityksen mukaan matkustajamäärät Lahdesta vähenisivät.
Lahdella ja Kouvolalla on paljon yhteistä ja toivomme hyvää itäiselle naapurikaupungillemme. Emme kuitenkaan voi kannattaa sellaisia ratahankkeita, joiden valmistelussa sivutetaan asiantuntijoiden näkemykset ja joissa veronmaksajan euro tuottaa tutkitusti huonommin kuin muissa ratkaisuissa.
Hallitusohjelmassaan maan hallitus sanoo toteuttavansa tietopohjaista politiikkaa. Toivottavasti tämä pätee myös silloin kun päätetään ratahankkeista.
Pekka Timonen, Lahden kaupunginjohtaja
Olli Alho, Lahden kaupunkikehitysjohtaja
Laura Leppänen, Päijät-Hämeen maakuntajohtaja
Kannanotto julkaistu Etelä-Suomen Sanomien Lukijalta -palstalla 18.10.2020.