Kerro hieman taustastasi. Mikä sytytti kotiseuturakkautesi?
Olen syntyperäinen lahtelainen ja asunut täällä lähes koko ikäni. Asuin 80-luvulla Hollolassa ja silloisessa Nastolassa, joka on nyt osa Lahtea. Sukujuureni tulevat joka ilmansuunnasta ympäri Suomea ja lopulta isovanhempani päätyivät Lahteen.
Aloin tutkia lähiympäristön metsiä ja ojia jo pikkupoikana. Äiti on kertonut, että rautatiet kiinnostivat minua heti syntymästäni asti. Lahdessa on paljon rautateitä, jotka houkuttavat tutkimaan historiaa. Olen aktiivinen jäsen Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:ssä.
Kaupunkikuvan muutos on myös aina ollut kiinnostavaa. Käyn paljon radanvarsilla kävelemässä ja kuvaan samalla ympäristöä ja junia. Usein tulee käytyä myös veturivarikolla, jossa Topparoikan tilat ennen olivat. Nykyään ne ovat Vierumäen asemalla, joka on todella idyllinen paikka.
Rautateiden ja junien lisäksi taltioin kaupunkikuvan muutosta. Lähden kuvaamaan, jos kuulen, että esimerkiksi jotain rakennusta ollaan purkamassa.
Seuraan mitä muissa kaupungeissa tapahtuu vanhatkartat.fi- ja Google Street View -palvelujen avulla. Lähden myös toisinaan junalla toiseen kaupunkiin kuvaamaan paikkoja, usein rautateitä.
Lahti-Seura täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Kenelle seura on tarkoitettu ja mitä se tekee?
Lahti-Seura on tarkoitettu kaikille lahtelaisille ja kaupungista kiinnostuneille. Seura edistää lahtelaisuutta, sen ilmiöitä ja kannustaa kotiseututunteen vahvistamiseen. Teemme myös yhteistyötä muiden kotiseutuyhdistysten kanssa.
Seurassa teemme kaikenlaista kotiseutuaiheista, mitä seuran jäsenet toivovat ja ehdottavat. Näkyvin ja pitkäikäisin teko on Hollolan Lahti -lehti, jota seura alkoi tehdä vuonna 1954. Lehden tuotanto lopetettiin 60-luvulla, mutta käynnistettiin myöhemmin uudelleen silloisen puheenjohtajan Unto Tupalan toimesta. Fyysinen lehti ilmestyy edelleen kolme kertaa vuodessa, ja se toimitetaan seuran jäsenille.
Seura järjestää myös erilaisia tapahtumia. Tapahtumat ovat kaikille avoimia, ei tarvitse olla jäsen osallistuakseen. Tarjoamme seuran jäsenille paikallista kulttuuria edukkaammin. Puheenjohtajana kannustan, että aktiivit kertovat rohkeasti ideoistaan, joita voimme lähteä yhdessä edistämään.
Mikä on taustasi Lahti-Seurassa?
Parikymppisenä minua alkoi kiinnostaa yhdistystoiminta ja liityin Lahti-Seuraan. Olin tuolloin töissä isäni mainostoimistossa, jossa tein graafisen alan töitä. Tuli puheeksi silloisen puheenjohtajan kanssa, että alkaisin tehdä Hollolan Lahti -lehden sisältöä. Myöhemmin minut valittiin hallitukseen, ja sitten ajauduin puheenjohtajaksi.
Tutkimusten mukaan lahtelaiset tuntevat olonsa turvallisemmaksi täällä, kuin mitä maine antaa ymmärtää. Mistä tämä voisi johtua? Millainen Lahden maine mielestäsi on?
Uskon, että lahtelaiset haluavat itse ylläpitää mainetta vaarallisesta kaupungista ja pilke silmäkulmassa todeta, että ”Lahti nyt on tällainen rouhea kaupunki”. Maineasia on vaikea kysymys, mutta mielestäni Lahden maine on parantunut. Kyllä minä koen, että Lahti on turvallinen kaupunki.
Mikä Lahdessa on parasta?
Tämä kuulostaa ehkä hieman kliseiseltä, mutta Lahti on sopivan kokoinen ja sijainniltaan hyvä. Lahti on tarjonnut paljon kaikenlaista ja enemmän, kuin olen pyytänyt. Ei tämä mikään suurkaupunki ole, mutta sopivan kokoinen. Hyvät työmahdollisuudet ja harrastukset tekevät Lahdesta minulle sopivan kokoisen kaupungin.
Juttu on julkaistu Kaupunkilainen-asukaslehdessä syksyllä 2026.
Teksti: Miina Kivi
Kuva: Samuli Ikäheimo