Valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista. Molemmille hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea (CEF, Connecting Europe Facility).
Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi raidehankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.
– Raideliikenne on aina ohjannut Lahden kehitystä. Lentorata Keravalle luo Lahden seudulle ja Päijät-Hämeeseen nopean suoran yhteyden lentoasemalle, joka on paitsi kasvava liikenteen keskus niin myös yksi Suomen suurimmista työpaikkakeskittymistä. Lentoradan ja Suomi-radan hyödyt Lahden seudulle on arvioitu hyvin merkittäviksi. Se antaa suuntaa kaupungin ja seudun kehittämiselle, sanoo kaupunginjohtaja Pekka Timonen.
Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla aloitettiin marraskuussa 2019 Suomi-radan ja Turun tunnin junan osakassopimusneuvottelut, jotta hankeyhtiöt voitaisiin perustaa yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa. Osakassopimusten lopullinen hyväksyminen ja hankeyhtiöiden perustaminen edellyttävät vielä valtion, kuntien ja Finavian päätöksentekoa omissa päätöksentekoelimissään. Valtion osalta asiaa käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020. Kuntien osalta päätöksenteko tapahtuu helmi-huhtikuussa 2020. Lahdessa ratahanke on esillä kaupunginhallituksessa 2.3.
Suomi-rata-hankeyhtiö
Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa.
Valtion osuus Suomi-radasta on 51 prosenttia eli 78,90 milj. euroa. Finavia Oyj:n 16 milj. ja Helsingin 22 milj., Tampere ja Vantaa vastaavat 11 milj. euron osuuksista ja Lahden kaupungin osuus olisi 3,37 milj. euroa. Hankkeessa on mukana 20 kuntaa.
Uuden raideyhteyden suunnittelu koostuu eri osista, joita ovat Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle kulkeva Lentorata sekä jatkoyhteys Tampereelle. Jatkoyhteys voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä (3. ja 4. lisäraide sekä radan oikaisut). Hankeyhtiö tuottaa molemmista vaihtoehdoista esiselvityksen. Selvitysten valmistuttua yhtiön omistajat päättävät yhtiökokouksessa, kumpi vaihtoehto suunnitellaan rakentamisvalmiuteen saakka.
Suomi-radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu n. 4,6-5,75 miljardia euroa, riippuen jatkoyhteydeksi valittavasta vaihtoehdosta. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.
Lisätietoa:
kaupunginjohtaja Pekka Timonen, 050 337 4386
kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, 040 595 4543