Taloutta käsittelevä valtuustoseminaari pidettiin tänä vuonna Oulussa. Ensimmäisenä päivänä valtuutetut tutustuivat Oulun kaupungin tulevaisuuden näkymiin, investointeihin ja kulttuuripääkaupunkiin. Toisena seminaaripäivänä valtuusto keskittyi talouteen ja kaupungin johto kävi läpi talousarvioesitystä palvelualueittain.
Budjettipäällikkö Mika Niemelä valtiovarainministeriöstä aloitti seminaarin toisen päivän julkisen talouden tilasta ja näkymistä (etäyhteydellä).
– Julkisen talouden alijäämä on jäätävä. Korkotason nousu, ikääntyminen ja kasvavat puolustusmenot kuormittavat julkista taloutta lähivuosina.
Valtion velkataakka on miltei nelinkertaistunut vuodesta 2008. Valtion korkomenot ovat kasvussa, ensi vuonna ne ovat arviolta jo 4,4 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriö julkaisee 26.10. meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen. Kartoitukset sisältävät laajan joukon erilaisia mahdollisia sopeutustoimia, joista seuraava hallitus voi tehdä valintoja. Valinta verotoimien ja menoleikkausten välillä on poliittinen.
– Normien purkamista pidän välttämättömänä. Kuntien tehtäviä on pystyttävä vähentämään, eikä kaikkien kuntien tarvitse tuottaa kaikkia asioita. Toivon, että kuntakenttä uudistuu tulevan kymmenen vuoden aikana.
Budjettipäällikkö Mika Niemelä muistuttaa, että Suomessa on paljon asioita hyvin:
– Esimerkiksi turvallinen yhteiskunta, toimiva infra, paljon mineraaleja ja kasvuyrityksiä, joilla on valtava potentiaali ponnistaa maailmalle. Kansalaisilla ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä paljon varallisuutta ja talletuksia pankkitileillä, budjettipäällikkö luettelee.
Lahden kaupungin alijäämäksi pyöreä nolla
Valtuustoseminaarin toinen päivä käsitteli Lahden kaupungin talousarviovalmistelua 2027. Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ja talousjohtaja Tiina Wahlman tekivät nostoja kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä. Keskustelu jatkuu, kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 16.11.2026.
Palvelualueiden toimintaa ja taloutta vuosina 2027–2029 kuvattiin valtuutetuille. Sekä kaupunginjohtaja että elinvoimajohtaja Elina Laavi nostivat esiin Lahden vahvistuvan aseman yliopistokaupunkina. LUT-yliopiston kasvu, uudet koulutusavaukset ja korkeakoulujen ympärille rakentuva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta edistävät tätä tavoitetta.
Myös sivistysjohtaja Mikko Mäkelä, kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho ja konsernihallinnon johtajan sijaisena talousjohtaja Tiina Wahlman kävivät läpi palvelualueiden suunnitelmia.
– Käynnistämme ja vakiinnutamme Pro-toiminnan, synnytämme lukuintoa ja vahvistamme lukutaitoa. Vakinaistamme myös katusovittelutoiminnan sekä otamme käyttöön ja kehitämme demokratiakasvatusmallia, luetteli Mikko Mäkelä lähivuosien kärkiohjelmaan liittyviä toimenpiteitä sivistyksen palvelualueella.
Olli Alho mainitsi kaupunkiympäristön tulevista toimenpiteistä luonnonsuojeluohjelman toteuttamisen, kaupunkipyöräpalvelun kilpailuttamisen, keskustavision jatkon ja liikennejärjestelmäsuunnitelman 1. vaiheen laadinnan sekä jätehuoltoviranomaisen järjestelmäkokonaisuuden kehittämisen.
Jouni Arola Tilakeskuksesta kertoi, että uusia hankkeita vuosille 2026-2030 on pysäköintitalo vesiliikuntakeskukseen yhteyteen, sairaalakoulun uudisrakennus ja kisapuiston katsomorakennushankkeen aloitus.
Seminaarin ensimmäisen päivän antia
Valtuustoseminaarin ensimmäisenä päivänä valtuutetut tutustuivat Oulun kaupungin investointeihin kuten uuteen jalkapallostadioniin, asemanseudulle sijoittuvaan tulevaan elämysareenaan ja vuoden 2025 asuntomessualueeseen.
Puheenvuorot kuultiin Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Nikulalta sekä EU:n kulttuuripääkaupungista, lapsivaikutuksista sekä Oulun kattavista pyöräilyreiteistä ja talvipyöräilystä.
Valtuustoseminaarin avasi puheenjohtaja Francis McCarron ja loppupuheenvuoroon osallistuivat kaikkien puolueiden edustajat.