Lahden kaupunki saa olla kiitollinen vuonna 1870 valmistuneesta poikittaisesta junaradasta. Riihimäen kautta pääsi Helsinkiin ja Viipurin kautta Pietariin. Vuotta myöhemmin valmistui Vääksyn kanava, joka avasi vesireitin Lahdesta aina syvälle Keski-Suomeen. Lahti oli liikenteellisesti tärkeässä solmukohdassa. Ei siis ihme, että väkeä alkoi pakkautua tuolloin vielä Hollolan kuntaan kuuluneeseen kylään. Kylän kasvu johti siihen, että Lahdesta tehtiin kauppala vuonna 1878. Kasvu jatkui ja vuosisadan vaihteen lähestyessä alettiin paikkakunnalle puuhata omaa sanomalehteä.
Syitä oli monia. Kun paikalliset kauppiaat halusivat mainostaa sanomalehdessä, lähimmät löytyivät Hämeenlinnasta ja Porvoosta. Ei niissä ainakaan mistään tuoretuotteista kannattanut ilmoitella. Oli myös nähtävissä, että lehdet olivat laajentamassa reviiriään Lahden suuntaan. Lehtien kilpailutilanteen ja 1899 alkaneen sortokauden vuoksi nähtiin merkitykselliseksi perustaa oma lehti. Sitä pidettiin tärkeänä niin aatteellisesti, sivistyksellisesti kuin taloudellisestikin. Venäläistoimet lisäsivät vastarintaa – ja uutisnälkää.
Lehden perustaminen tuohon aikaan oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Julkaisulupa piti hakea Painoasian Ylihallitukselta ja käytännössä päätös kiersi myös Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin kautta. Sortovuosiin kuului, että suomalainen lehdistö pidettiin kurissa tai kävi kalpaten. Vuosina 1899–1901 Bobrikov lakkautti 23 lehteä pysyvästi ja 49 määräajaksi. Onkin suoranainen ihme, että vuoteen 1900 ajoittuu hetki, jolloin Etelä-Suomen Sanomien edeltäjä, Lahden Lehti, sai julkaisuluvan.
Lehtiyhtiö perustettiin 18.4.1900, ja ensimmäinen säännöllisesti ilmestynyt numero tuli painosta heinäkuun alussa. Lehti päätettiin perustaa siitä huolimatta, että Lahti oli vielä kauppala. Se nimittäin tarkoitti sitä, että Lehti piti painaa muualla. Kirjapainoja sai tuon ajan lainsäädännön mukaan perustaa vain kaupunkeihin.
Niinpä ensimmäiset vuodet Lahden Lehteä painettiin Heinolassa A.G. Väänäsen kirjapainossa. Sieltä lehdet kuljetettiin kahdesti viikossa hevoskärryillä Lahteen jaettavaksi. Sanomattakin on selvää, että lehdentekijöillä oli vahva toive ja tarve saada Lahdesta kaupunki. Bobrikovin valvovan silmän alla asiasta ei kuitenkaan rohjettu pitää isompaa meteliä.
Kun Lahdesta lopulta tuli kaupunki marraskuun alussa 1905, asia päästiin uutisoimaan vasta kaksi ja puoli viikkoa myöhemmin.
Kun Lahdesta lopulta tuli kaupunki marraskuun alussa 1905, asia päästiin uutisoimaan vasta kaksi ja puoli viikkoa myöhemmin. Tieto ei kulkenut. Eikä sitä sittenkään revitelty. Lahden Lehden 18. marraskuuta 1905 ilmestyneen lehden sivulla 3 oli yhden palstan uutinen: ”Lahti kaupungiksi. Korkeimmasta paikasta on vahvistettu Lahden kauppalalle kaupunkioikeus”. Uutiskenttää hallitsi juuri tuohon aikaan vallankumouksellinen yleislakko, jonka jalkoihin kaupungiksi julistautuminenkin jäi.
Sen jälkeen Lahden kaupungissa tapahtunutta on uutisoitu isostikin, onpa sitten ollut kyse talouden, kulttuurin tai urheilun huippuhetkistä. Lehden yhteys kaupunkiin ylipäätään on tiivis. Yleisömme on yhteinen. Kokemuksemme on yhteinen. Onnistumiset ja pettymykset ovat nekin yhteisiä. Yhdessä on iloittu hyppyrimäkien ja jäähallin valmistumista, Vesijärven rantaan noussutta Sibeliustaloa, Iskua, Askoa, Polttimoa, Hartwallia, Teerenpeliä ja montaa muuta täkäläistä yritystä – tuoreimpana Fazerin suklaatehdasta. On hehkutettu oikorataa ja eteläistä kehätietä, yliopistoa ja Euroopan ympäristöpääkaupunkia.
Samalla on oltu kaiken aikaa kriittisiä – mahdollisuuksien mukaan kuitenkin rakentavalla tavalla. Sanomalehti on vastuussa lukijoilleen siitä, että sisällöt ovat kuranttia. Olemme velvollisia valvomaan Lahden asukkaiden puolesta julkista päätöksentekoa ja rahankäyttöä. Kansa antaa mandaatin päättäjille kerran neljässä vuodessa. Meidän tehtävämme on vahtia mandaatin toteutumista joka päivä noiden neljän vuoden aikana. Tavoite on yhteinen: tehdä Lahdesta parempi paikka asua, harrastaa ja työskennellä.
Fiksu symbioosi vie tätä aluetta eteenpäin.
Maakuntamediana ymmärrämme, että Lahden menestyminen on Päijät-Hämeen menestymisen kannalta oleellista. Ja ymmärrämme senkin, että Lahti ei menesty ilman hedelmällistä yhteistyötä joka ikisen Päijät-Hämeen kunnan kanssa. Fiksu symbioosi vie tätä aluetta eteenpäin.
Olemme edelleen sijainnilta huippuluokkaa. Rautatien ohella myös vierestä viilettävä Nelostie eli E75 liikuttaa ihmisiä ja tavaroita Lahdesta ja Lahteen. Sujuvat liikenneyhteydet ovat tae sille, että kauppa investoi Lahteen ja lähikuntiin aktiivisesti. Kun junarata ja maantie on jo, meidän on seuraavaksi tavoiteltava aktiivisesti suoraa junayhteyttä Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Tuoreimpana – muttei vähäisimpänä – asiana on pakko nostaa esille koulutussektorin huikea nousu. Lahti sai yliopistokaupungin statuksen vuonna 2019. Sen jälkeen Suomen nuorin yliopistokaupunki on tehnyt kampuksellaan huimaa kasvua. Kiitos siitä kuuluu yliopiston aktiiviselle rehtorille ja ennen kaikkea pyyteettömille rahoittajille. Lahti on samaa kokoluokkaa Jyväskylän ja Kuopion kanssa, mutta meidän etumme on sijainti. Lisäksi olemme vasta aloittamassa yliopiston osalta sitä, mitä muualla on saatu aikaan vuosikymmenien kuluessa. LUT, LAB ja Koulutuskeskus Salpaus tarjoavat monipuolisen paletin nuorten houkuttelemiseksi Lahteen ja pitämiseksi täällä.
Lahdella on tulevaisuudessa huikeat mahdollisuudet, kunhan vain rohkaistumme ja uskallamme ottaa niistä ilon irti.
Lämpimät onnittelut 120-vuotiaalle Lahden kaupungille!
Juttu julkaistu Kaupunkilainen-lehdessä 2025.