Hyppää sisältöön

Lah­ti on teh­ty kes­tä­väk­si

Rajut muutokset ovat koetelleet Lahtea mutta se on rakentanut kestävästi parempaa tulevaisuutta. Vuonna 2021 katseet kohdistuvat Lahteen, Euroopan ympäristöpääkaupunkiin.

Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Vuosittaisen Euroopan komission myöntämän tunnustuksen on ennen Lahtea saanut 11 kaupunkia. Lahden edeltäjä oli Lissabon ja seuraaja on Grenoble.

Ympäristöpääkaupungin asemassa kiteytyy Lahden pitkäjänteinen työ ympäristöasioissa.

Matka ympäristökaupungiksi alkoi saastuneen ja jopa haisevan Vesijärven kunnostuksesta jo 1970-luvulla. Laajan yhteistyön puhdistustoimet loivat pohjan lahtelaiselle ympäristöosaamiselle ja tutkimukselle. Vesijärven hoitomallia on hyödynnetty jo yli tuhannen suomalaisen vesistön kunnostuksessa.

Lahdessa lajiteltiin jätteitä jo 1990-luvulla, kun muualla vielä oli käytössä yhden roskapussin taktiikka. Nykyään kotitalousjätteestä jo 99 prosenttia menee hyötykäyttöön: kolmasosasta valmistetaan uusiomateriaaleja ja kaksi kolmasosaa käytetään energiatuotantoon. Kiertotalousosaamisesta on tullut kasvuhakuista liiketoimintaa. Vuonna 2017 Lahti otti käyttöön Suomen ensimmäisen seudullisen tiekartan.

Hiilineutraaliutta rakentamisesta lätkään

Lahti on Suomen johtava ympäristökaupunki, joka jo nyt on monissa ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteissa siellä, mihin muut vasta ovat matkalla.

– Lahti tähtää kunnianhimoisesti hiilineutraaliuteen vuonna 2025 – kymmenen vuotta ennen Suomen ja 25 vuotta ennen EU:n tavoitetta. Lahdessa on helppo elää hiilineutraalia elämää esimerkiksi juuri energiaratkaisujen takia, ympäristöpääkaupunkihankkeen viestintäpäällikkö Saara Piispanen sanoo.

Hän viittaa Lahden energiakäännökseen vuonna 2019: silloin kaupungin energiayhtiö luopui kivihiilen käytöstä – reilusti ennen hallituksen asettamaa takarajaa vuonna 2029. Lahti lämpiää kierrätyspolttoaineella ja paikallisella sertifioidulla puulla. Vuoden 1990 tasosta kasvihuonepäästöjä on leikattu 70 prosenttia.

Hiilineutraaliuden johtoajatus saavuttaa lahtelaisia elämänalueesta riippumatta.

Lahden kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvonnassa vuonna 2020 perustettu vähähiilisen rakentamisen kehittämiskeskus etsii uusia ratkaisuja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen ja tuotteistaa niitä teollisiksi ratkaisuiksi. Toiminnan muotoutumisessa tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Päijät-Hämeen elinkeinoelämä ja alueen tutkimus- ja koulutuslaitokset.

Toisaalla taas Lahdessa pelataan ympäristöystävällisintä lätkää, kun Lahden Pelicansin tavoitteena on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali jääkiekkojoukkue.

Ympäristöpääkaupunkivuosi ei ole maali vaan sysäys edelleen jatkuvaan kestävään kehitykseen.

Virtuaalisuus voi lisätä läpinäkyvyyttä

Lahti on ratkaissut ja ratkaisee ensimmäisenä tai ensimmäisten joukossa monia kestävän kehityksen haasteita. Koronapandemian takia nähtiin 15. tammikuuta myös kaikkien aikojen ensimmäinen virtuaalinen ympäristöpääkaupunkivuoden avajaistilaisuus.

Avajaisten kunniaksi Pikku-Vesijärven puistoon rakennettiin kymmeneksi päiväksi ääni- ja valotaideteos Elämysten puisto. Lahden keskustan ravintoloissa syötiin ympäristöystävällisiä annoksia. Koko teemavuosi on tapahtumia ja tilaisuuksia täynnä.

– Lahdesta tehtiin kestävä, kun se selviytyi talouden rakennemuutoksesta, työpaikkakadosta ja lamasta 1990-luvulla, Piispanen kertaa Lahden tarinaa.

Lahden muutoksen ja kasvun tarinan mukaisesti ympäristöpääkaupunkiorganisaatio ei ole lannistunut pandemian edessä. Uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia ja muita vaihtoehtoisia toimintatapoja on omaksuttu nopeasti.

– Suunnitelmia on jouduttu muuttamaan paljon. Niemen kampukselle meille rakentuu LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden työnä studio, josta voidaan striimata erilaisia ohjelmia, Piispanen kertoo.

Hänen mukaansa virtuaalisuus voi parhaimmillaan lisätä läpinäkyvyyttä ja suuren yleisön osallistumismahdollisuuksia.

Ympäristöpääkaupunki tehdään yhdessä

Ympäristöpääkaupunkivuosi on elinvoimahanke, joka tehdään yhdessä. Se toteutuu yli kunta- ja maakuntarajojen, koko Suomen yhteisenä asiana. Ympäristöasiat eivät katso kuntarajoja, ja erittäin tiivistä yhteistyötä Lahti tekee naapureidensa Orimattilan, Heinolan, Hollolan ja Asikkalan kanssa.

Yritysyhteistyö on mittavaa, ja kumppanuuksia on solmittu tähän mennessä noin kymmenen yrityksen kanssa.

Helsingin yliopisto, LUT-yliopisto ja LAB-amattikorkeakoulu kokoavat yhdessä lahtelaisen ympäristöalan ja kestävän kehityksen korkeakouluosaamisen kaikille avoimeksi verkko-opintokokonaisuudeksi teemavuonna.

– Korkeakoulut ja muut alueen oppilaitokset kasvattavat tulevaisuuden tekijöitä, joiden osaamisen varaan rakentuu koko Suomen tulevaisuus. Tarjoamme heille mahdollisimman paljon käytännönläheisiä osallistumisen mahdollisuuksia ja harjoittelupaikkoja, Piispanen sanoo.

Teemavuonna käynnistyvät nuorten ympäristöteemaiset Erätauko-keskustelut, jotka toteutetaan yhteistyössä oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Valmistelussa ovat olleet tiiviisti mukana korkeakoulut, koulutuskeskus Salpaus sekä Lahden peruskoulut ja lukiot. Lahtelaisessa varhaiskasvatuksessa ympäristöteemat ovat esillä tavallistakin vahvemmin.

Teemavuoden 27 asukaslähettilästä Lahdesta mutta myös kumppanikunnista tuovat kestävän arjen asioita lähelle kuntalaisia.

Roskapihtilainaamoista vastuulliseen viestintään

Ympäristöpääkaupungin projektitukea on tähän mennessä myönnetty runsaat 0,6 miljoonaa euroa 35 projektille. Viimeinen eli kolmas hakukierros tuotti ennätykselliset 89 hakemusta. Rahoituksen saajat ratkeavat tammikuun lopussa.

Projektirahoitusta ovat saaneet yhdistykset, yhteisöt, oppilaitokset ja yritykset. Projektien kirjo on valtaisa, mikä kuvastaa sitä, miten kestävä kehitys läpäisee kaikki toiminnot. Ympäristöteot voivat olla hyvin monenlaisia.

Projekteja on roskapihtilainaamoista uudistavan viljelyn e-opistoon, mikromuovien suodatuksesta vihreän teknologian yritysten vastuullisuusviestintään, villiruokaviikosta autovuokrauksen uuteen yhteiskäyttöpalveluun. Myös koko perheen Henkka & Kivimutka -elokuva tuotetaan kestävästi ja alueellisia resursseja hyödyntäen ympäristöpääkaupungin projektirahoituksella.

Projektihaut muuttuvat innovaatiokilpailuksi, jossa ympäristöpääkaupunkivuoden pääyhteistyöyritykset Sitowise, CGI Suomi, Lassila & Tikanoja sekä Lahden kaupunki, Heinolan kaupunki, Orimattilan kaupunki, Asikkalan kunta, Hollolan kunta ja Hämeen kauppakamari esittävät ympäristökaupungin teemoihin liittyviä liiketoiminta- ja kehityshaasteita opiskelijoiden ja oppilaitosten ratkaistavaksi. Hakuja on kaksi vuoden 2021 aikana.

Leena Huovila, teksti