”On siistiä, että nykyään on saatavilla niin paljon enemmän tietoa kestävistä vaihtoehdoista arjessa. Esimerkiksi koulussa aina sanottiin lähinnä vain, että ‘kävelkää ja käyttäkää enemmän julkisia kulkuneuvoja’. Siksi minun oli pitkään vaikea keksiä, mitä kaikkea voisin tehdä pienentääkseni hiilijalanjälkeäni. No, ainakaan en ole lentänyt neljään vuoteen. Koronan ansiosta olen huomannut, että Helsinkikin on mukava lähilomakohde!
Lapsesta asti pyörätuolilla liikkuneena en ole oikein voinut ottaa koulussa annetusta vinkistä vaaria ja kävellä enemmän. En voi vain kävellä keskustaan. Onneksi junalla kulkeminen sopii minulle hyvin! Matkustan junalla kouluun Helsinkiin monta kertaa viikossa, mutta liikun paljon myös taksilla, sillä se tuntuu huomattavasti turvallisemmalta kuin muut julkiset kulkuneuvot. Esteettömyyttä kehittämällä helpottuisi myös minun liikkuminen kaupunkiympäristössä. Pyörätuolilla liikkumista auttaisivat vaikka matalammat rotvallit ja parempi talvikunnossapito.
Ruoka on minulle elämä. Nimittäisin itseäni foodieksi, todelliseksi ruokafaniksi. Tykkään laittaa ruokaa kotona ja käyn ystävieni kanssa paljon ravintoloissa. Olen sekasyöjä, mutta haluan syödä enemmän kasvisruokaa terveydellisistä syistä ja ihan uteliaisuudestakin! Pyrin syömään hyvälaatuista ruokaa, enkä halua tinkiä raaka-aineista – maksan mielelläni laadusta. En usko, että voisin luopua kanasta, mutta voisin syödä sitä useammin paikallista villikalaa ja riistaa. Minulla oli myös vastikään vaihe, jolloin kokeilin kaikkia mahdollisia tofuja, mifuja ja muita lihankorvikkeita ympäristösyistä. Mifut pääsi ehdottomasti jatkoon!
Onneksi kasvisruoassa ei tarvitse joustaa herkullisuudesta, sillä oikein maustamalla mistä tahansa ruoasta saa hyvänmakuista. Söin vastikään ravintolassa kanattoman kana-pitaleivän ja yllätyin siitä, miten herkullinen se oli. Voisin hyvin ajatella syöväni puolet ajasta vain kasvisruokaa. Kaikki maitotuotteetkin olisi helppo vaihtaa kasvipohjaisiin. Tulevaisuudessa toivon, että erilaisia lihankorvikkeita ja herkullisia vegaanisia ruokia olisi paremmin tarjolla ruokakaupoissa ja ravintoloissa.
Olen aina pitänyt kauniista tavaroista ja vaatteista, ja halunnut hankkia niitä ympärilleni.Tämä ole kovin hyvä asia, mutta nautin aika paljon shoppailusta. Se on jopa terapeuttista. Kavereiden kanssa vaatekaupoissa käyminen on melkeinpä harrastus: se on kiva tapa rentoutua ja päästä arjesta irti. Tiedän, että minun pitäisi shoppailla vähemmän ja keksiä tilalle joku muu harrastus tai tapa viettää aikaa ystävien kanssa. Voin varmasti rentoutua ja päästä arjesta irti tekemällä jotakin muuta. Siitä luopuminen tuntuu kuitenkin vaikealta, koska olen tottunut shoppailuun ja siihen että saan aina ostaa uusia kivoja kauniita tavaroita ja vaatteita.
Ainakin voisin ehdottomasti alkaa ostaa laadukkaampia asioita ja pitää parempaa huolta jo omistamistani tavaroista, jotta ne kestävät pidempään. Minun pitää kyllä ylipäänsä ostaa vähemmän vaatteita ja kenkiä. Se varmasti säästäisi aika paljon rahaa, joita voisin valmistumisen jälkeen sijoittaa joihinkin päästöjä vähentäviin yrityksiin tai hankkeisiin shoppailun sijaan. Siihen mennessä ehtisin opiskellakin sijoittamista enemmän.
Haluaisin myös alkaa kierrättää vaatteita ja tavaroita. En ole vielä löytänyt tähän sopivaa alustaa, kun en käytä Facebookia. Lahdessa ei myöskään oikein ole hyviä secondhand-kauppoja, joista löytäisi helposti ja nopeasti kivoja vaatteita käytettynä. Toivottavasti tarjonta paranee tulevaisuudessa.”