Hyppää sisältöön

Lahden väkiluku kasvanut vuoden alusta 191 asukkaalla

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Lahden kaupungin väkiluku oli toukokuun 2026 lopussa 122 023. Kaupungin väkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 191 asukkaalla ja on kasvanut vuoden takaisesta 552 asukkaalla. Lahden väkiluku kasvoi tammi–toukokuussa määrällisesti kolmanneksi eniten suurista kaupungeista Helsingin ja Espoon jälkeen. Toukokuussa väkiluku laski 3 asukkaalla.

Tulomuuttoja muista kunnista oli 272 enemmän kuin lähtömuuttoja muihin kuntiin. Kuntien välinen muuttovoitto Lahteen on ollut tänä vuonna erityisen suurta. Kehitys perustuu erityisesti Lahdesta poismuuton vähentymiseen, sillä tulomuuttojen määrä on pysynyt viime vuosien tasolla. Lahden kuntien välinen nettomuutto pysyi edelleen suurista kaupungeista kolmanneksi korkeimpana. Tammi-toukokuun aikana tulomuuttoja Lahteen muista kunnista oli 1 975 ja lähtömuuttoja Lahdesta oli 1 703. Viime vuoden tammi-toukokuuhun verrattuna tulomuuttoja Lahteen oli 65 vähemmän ja lähtömuuttoja Lahdesta oli 188 vähemmän.

Tammi-toukokuussa 2026 Lahti sai eniten muuttovoittoa Orimattilasta (+48), Jyväskylästä (+46), Lappeenrannasta (+30), Heinolasta (+27), Joensuusta (+19) ja Kuopiosta (+17). Vastaavasti muuttotappiota Lahti kärsi eniten Helsinkiin (-58), Vantaalle (-14) ja Hartolaan (-7).

Syntyneitä oli tammi-toukokuussa 227 vähemmän kuin kuolleita. Tammi-toukokuun 2026 aikana syntyi 377 lasta eli 49 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2025. Syntyneiden määrä oli korkeampi kuin vastaavana ajankohtana neljänä edellisvuotena. Kuolleiden määrä oli 604, mikä on 10 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Maahanmuuttoja oli tammi-toukokuussa 168 enemmän kuin maastamuuttoja. Tammi-toukokuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Lahteen 346 henkeä ja Lahdesta muutti ulkomaille 178 henkeä. Maahanmuuttoja oli 5 vähemmän ja maastamuuttoja 78 enemmän kuin edellisvuoden tammi-toukokuussa. Vuoden 2026 alusta 123 ukrainalaista on saanut kotikunnakseen Lahden.

Maastamuuttojen määrä Lahdesta ei ole ollut kertaakaan näin korkea aiempina vuosina vastaavaan aikaan. Osa maastamuutoista selittyy Suomen ja Viron väestötietojärjestelmiin tehdyillä korjauksilla. Suomen ja Viron välillä on astunut voimaan väestörekisteritietojen vaihtoa koskeva valtiosopimus. Joulukuusta 2025 alkaen Suomen ja Viron välisiä muuttoja koskevat tiedot ovat siirtyneet maiden välillä automaattisesti. Näin Suomen ja Viron välillä muuttaneiden henkilöiden osoitetiedot pysyvät ajan tasalla molempien maiden väestörekistereissä.

Osana tietojen vaihtoa tehdyn selvityksen perusteella Digi- ja väestötietovirasto ja Viron sisäministeriö havaitsivat, että yhteensä 12 000 henkilöllä oli vakinainen osoite rekisteröitynä sekä Suomessa että Virossa. Jatkossa henkilöllä voi olla rekisteröitynä vakinainen osoite vain yhteen maahan. Siten henkilöt, joilla on ollut vakinainen osoite kummassakin valtiossa, mutta jotka tosiasiallisesti asuvat Virossa, kirjataan maastamuuttaneiksi Viroon.

Tarkasteltaessa muuttoliikettä pääasiallisen toiminnan mukaan Lahti sai eniten muuttovoittoa vuoden 2026 tammi-helmikuussa työllisistä (+45), opiskelijoista ja koululaisista (+43) ja eläkeläisistä (+29). Ikäryhmittäin tarkasteltuna Lahti sai vuoden 2026 tammi-helmikuussa eniten muuttovoittoa 18-24-vuotiaista (+55), 0-17-vuotiaista (+34), 35-44 -vuotiaista (+31) ja 65-74 -vuotiaista (+21) ja kärsi muuttotappiota 25-43 -vuotiaista (-11).

Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu, Kuntien ennakkotiedot

Väestökatsaus