Asiantuntijat loivat tulevaisuuden käsikirjoitukset yhden, kolmen ja kymmenen vuoden päähän kolmelle eri vaihtoehdolle: hidas toipuminen, epävarmuuden tila ja tautitilanne pahenee.
Yksi asiantuntijoista on LUT-yliopiston työelämäprofessori, Visma Solutions Oy:n yhteiskuntasuhdevastaava Harri Koponen. Koposelle oli luontevaa osallistua huonoimman vaihtoehdon pohdintaan. Hänellä on kokemusta muun muassa maanpuolustuksen kautta myös turvallisuusasioiden pohtimisesta.
– Lähdin mukaan ”paholaisen asianajajana”, koska minusta on tärkeää katsoa erilaisia mahdollisuuksia riippumatta niiden miellyttävyydestä. Jos tilanne menee hankalaksi, on ainakin varauduttu.
Työn aikana tunnistettiin 17 välttämätöntä ratkaisua kaikissa vaihtoehdoissa. Hyvinvoinnin tukemiseen kuuluvat turvallinen asiointi, henkinen hyvinvointi, osallisuuden kokemukset sekä luontoliikkumisen, kävelyn ja pyöräilyn tukeminen.
Työpaikkojen tukemiseen etsitään keinoja mm. yliopistojen kiihdytyksellä, työllisyyden kuntakokeilulla ja etsivällä yritystoiminnalla. Välttämätöntä on myös kyky uudistua mm. priorisoimalla palveluja, digitalisoimalla toimintatapoja ja tiivistämällä yhteistyötä.
Moni on jo verrannut koronakriisin aiheuttamaa tilannetta 1990-luvun lamaan, jolloin Lahdesta suli tuhansia teollisia työpaikkoja. Koposen mukaan tilanne on nyt parempi. Koulutustaso on korkeampi ja LUT-yliopisto vielä nostaa sitä. Ympäristöpääkaupunkivuosi 2021 tarjoaa mahdollisuuden luoda uutta kestävää yritystoimintaa yhteistyössä koulutuksen ja tutkimuksen kanssa.
– Tulevaisuuden rakentaminen edellyttää luottamusta ja turvallisuudentunnetta. Parhaassa tapauksessa osaavien ihmisten tiivistymät luovat uusia yrityksiä ja uutta elinvoimaa. Kasvuhaluisia yrityksiä pitää nyt tukea.
Koponen puhuu vahvasti digitalisaation puolesta. Digitaalisista palveluista haetaan kuntaan kustannussäästöjä ja sujuvampia palveluita. Yrityksille digiloikka on ehdoton elossa säilymisen edellytys.
– Yhteiskunnan on pystyttävä tuottamaan palveluita nykyistä tehokkaammin. Kun on pakko priorisoida, digitalisaatio on yksi keino. Nyt on oikea aika päivittää digiosaaminen, kieli- ja kulttuuriosaaminen ja rakentaa resilienssiä (kykyä kestää vastoinkäymisiä).
Teksti: Ina Ruokolainen