Arkkitehdin blogi: Myllypohjan monitoimitalo yhdistää historiaa ja modernia suunnittelua

Arkkitehti Tero Weman: Suunnittelun tavoitteena on ollut uuden ja vanhan saumaton yhdistäminen.

Hankkeessa peruskorjataan 1950-luvulla rakennettu kansakoulu ja rakennetaan mittava laajennus. Kokonaisuudesta muodostuu alakoulun, päiväkodin ja kirjaston sisältävää monitoimitaloa. Monitoimitalon harjannostajaisia vietettiin toukokuun 2025 puolivälissä.

Allianssimalli on mahdollistanut hankkeen etenemisen

Hanke on toteutettu allianssimallilla, jossa eri osapuolet työskentelevät tiiviisti yhdessä kehitysvaiheesta toteutukseen asti. Wemanin mukaan malli on mahdollistanut ketterän reagoinnin eri vaiheissa esiin nousseisiin haasteisiin.
– Asemakaavan muutos tehtiin rinnan arkkitehtisuunnittelun kanssa, ja suojelutavoitteiden täsmentyessä pystyimme mukauttamaan ratkaisuja nopeasti.

Kaavamuutoksen myötä rakennuksen suojelu laajeni osittain myös sisätiloihin, ja miljöön suojelutavoitteet tarkentuivat. Lopulta päädyttiin suojelemaan vanhan kansakoulun lisäksi yksi kolmesta tontilla sijainneesta asuinrakennuksesta.

Suunnitteluratkaisu on monien osatekijöiden summa

Rakennuksen muotoilu on tehty tarkasti paikan reunaehdot huomioiden. Yksi haasteista oli tontin liikennemelu, joka vaikutti sekä pihan että rakennuksen sijoitteluun.
– Pihojen rauhallisuus on varmistettu kahdella melumuurilla, rakennuksen suojaavalla massoittelulla ja maaston muotoilulla.

Tontin suuret tasoerot ovat myös olleet merkittävä suunnittelukysymys. Korkoaseman tarkalla valinnalla on voitu välttää turhat pohja- ja maanrakennuskustannukset ja samalla varmistaa esteettömyys kaikille käyttäjille.

Kuvassa arkkitehti Tero Weman kertoo harjannostajaisvieraille monitoimitalon suunnittelusta ja rakennushankkeen etenemisestä.

Vanhaa arvostaen ja uutta kohti

1950-luvulla rakennettu kansakoulu on hankkeessa keskeisessä roolissa. Suojellun rakennusosan käyttömahdollisuuksia tutkittiin huolellisesti, ja lopulta sinne sijoitettiin perusopetuksen solu, hallinto- ja oppilashuoltotilat sekä kirjasto.
– Vanhan rakennuksen helmenä voidaan pitää vanhaa liikuntasalia, joka toimii jatkossa kuvataiteen opetukseen varusteltuna monikäyttötilana.

Suunnittelun tavoitteena on ollut uuden ja vanhan saumaton yhdistäminen. Rakennuksen sydänosa, johon sijoittuvat ruokala, oppiportaikko, näyttämö ja oppiparvi, toimii koko talon yhteisenä tilana.
– Haluamme, ettei käyttäjien tarvitse miettiä, ovatko he vanhalla vai uudella puolella – kokonaisuuden tulee toimimaan yhtenäisesti.

Muuntojoustavuutta ja ekologisia ratkaisuja

Tilojen muuntojoustavuus on ollut suunnittelussa keskeistä. Perusopetuksen tiloihin ei ole toteutettu kiintokalusteita, vaan säilytysratkaisut on tehty irtokalusteilla. Tällä ratkaisulla mahdollistetaan tilojen monipuolinen käyttö myös tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuksen tilat on suunniteltu Lahden kaupungin päiväkotikonseptin pohjalta.

Rakennuksen arkkitehtonisessa ilmeessä on haluttu antaa suojellulle koululle maiseman päärooli.
– Uudisosan tehtävänä on toimia taustana, jonka edessä kansakoulu pääsee oikeuksiinsa. Sen vuoksi emme ole toistaneet suojeluosan arkkitehtonisia elementtejä uudisosassa.

Puurakentaminen on ollut keskeinen osa uudisrakentamista. Ulkoseinissä on hyödynnetty CLT-elementtejä ja jykevää puuverhousta, ja myös vesikatto on puurakenteinen. Ratkaisulla on saavutettu merkittävä määrä hiiltä sitovaa massaa. Rakennus tulee saamaan RTS-luokituksessa neljä tähteä.

Myllypohjan monitoimitalo tulee tarjoamaan laadukkaat ja toimivat tilat sekä varhaiskasvatukselle, perusopetukselle että kirjastolle.
– Lopputuloksena meillä on rakennus, joka kestää aikaa sekä arkkitehtonisesti että toiminnallisesti.