Hyppää sisältöön

Isä, pojat ja ottopoika rakentavat Renkomäen monitoimitaloa

Renkomäen monitoimitalon työmaalla ahkeroi yhteistyöhön hioutunut timpuritiimi: Harri Immonen, hänen poikansa Valtteri ja Tuomas Immonen sekä Vili Svensk, jota työmaalla tituleerataan Immosen ottopojaksi.
Skanskalaisten rakentajien tiimi Vili Svensk (vas.), Harri Immonen sekä hänen poikansa Tuomas ja Valtteri Immonen jättävät kädenjälkensä Renkomäen monitoimitaloon.

Harri Immosen, 60, perheessä kirvesmiehen ammatti on sukuvika. Harri sai jo poikasena oppia isältään ja on puolestaan siirtänyt talonrakentajan taitoa omille pojilleen Tuomakselle, 33, ja Valtterille, 28, – jo paljon ennen kuin molemmat opiskelivat ammattikoulussa rakennusalan perustutkinnon. Työ on opettanut tekijöitään – joka päivä.

Varkautelaiset Immoset ovat tehneet yhdessä reissutöitä kymmenissä rakennushankkeissa. Parhaillaan he rakentavat Renkomäen monitoimitaloa Lahdessa. He painavat maanantaista keskiviikkoon 12-tuntisia päiviä ja yöpyvät vuokrakämpässä. Torstai on lyhyt päivä, ja he pääsevät jo hyvissä ajoin ajamaan kotiin Varkauteen pitkäksi viikonlopuksi. Miesten mukaan kroppa on tällaiseen työrytmiin tottunut ja palautuu hyvin pitkällä vapaalla. Työaikajärjestely on muutenkin mielekäs.

Työryhmässä töitä paiskii myös lahtelainen Vili Svensk, 23. Hän on solahtanut savolaisten joukkoon niin hyvin, että työmaalla kerrotaan vitsinä hänen olevan Immosen ottopoika. Yhteen hiileen he puhaltavat myös luottamustoimessa: Svensk on työsuojeluvaltuutettu, Tuomas Immonen varavaltuutettu ja Valtteri Immonen hänen varallaan.

Monitoimitalo Skanskan ja Caverionin yhteishankkeena

Lahden Renkomäen monitoimitaloa alettiin rakentaa maaliskuussa 2021. Käyttöön se otetaan kevätlukukauden 2023 alusta.

Renkomäen monitoimitalon tilaa Lahden Tilakeskus, ja sen toteuttavat elinkaarihankkeena Skanska Talonrakennus ja Caverion Suomi. Pääurakoitsijana toimiva Skanska vastaa rakennusteknisistä töistä suunnitteluineen. Immosten ja Svenskin tiimi on Skanskan palkkalistoilla.

Caverion vastaa talotekniikan kokonaistoteutuksesta suunnitteluineen sekä rakennuksen valmistuttua kiinteistön kunnossapidosta ja huollosta sekä palveluiden johtamisesta 20 vuoden ajan.

Kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtipalvelu Oy.

Monitoimitalot ovat nykyaikaa, ja Lahdessa niitä on viime vuosina rakennettu useita. Renkomäen monitoimitalosta tulee koko alueen ja kyläyhteisön toiminnallinen ja yhteisöllinen keskus. Monitoimitaloon sijoittuvat Renkomäen ja Ali-Juhakkalan koulut, varhaiskasvatus ja esiopetus sekä Renkomäen kirjasto. Lapsia taloon tulee noin 560. Kokonaispinta-ala talossa on noin 8 000.

Monitoimitalon rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2021, ja talo otetaan käyttöön kevätlukukauden 2023 alusta.

Alkuun Immoset ja Svensk rakensivat perustuksia, sitten väestönsuojia ja sen jälkeen he ovat tehneet vesikaton puurakenteita – säältä suojassa teltan alla, kosteuden välttämiseksi.

Kirvesmiehet ponnistivat digiloikkaan

– Tämä työ on monipuolista, eikä kahta samanlaista työpäivää ole. Ammatissa ei myöskään koskaan ole valmis vaan jatkuvasti saa oppia uutta, tekijät puhuvat yhteen ääneen.

Juuri haastattelupäivänä työryhmä pääsi ponnistamaan digiloikkaan. Miehet saivat tabletin, jonka avulla he saattoivat ensi kertaa käyttää 3D-kuvia työskentelynsä pohjana. 3D-kuvista näkee, miten heidän työstämiensä rakenteiden ja talotekniikan pitäisi toimia yhteen ja miltä lopputuloksen pitäisi näyttää. Aiemmin he ovat toimineet vain paperikuvien varassa.

– Tabletilla pääsee pyörittämään eri ammattilaisten 3D-kuvia päällekkäin, esimerkiksi putkimiehen kuvia ja meidän tarvitsemia kuvia. Niistä näkee suoraan, mihin putken pitäisi mahtua. Paperikuvissa on ollut vaarana, että päivitykset eivät saavuta tekijöitä ajoissa ja tulee tehdyksi turhaa työtä, kun on jo rakennettu ja sitten joudutaan tekemään muutoksia. Digitaalisuus leikkaa viivettä ja turhaa työtä vanhan ja uuden kuvan välillä, Tuomas Immonen kuvailee.

Koko timpurityöryhmän mukaan digitaalisuus on tulevaisuutta ja tulee helpottamaan heidänkin toimiaan työmaalla suuresti. Digiloikan luulisi myös lisäävän tulevaisuuden osaajien kiinnostusta rakennusalaa kohtaan ja alan houkuttelevuutta.

On hienoa nähdä oman työn jälki

3D-kuvista miehet näkivät myös ensi kertaa rakennuksen kokonaisuutena. Tosi hieno siitä heidän mukaansa tulee: ei mikään yksitoikkoinen tulitikkulaatikko.

Etenkin heidän pala palalta ja osio osiolta työstämänsä monimuotoinen, eri suuntiin kaatava vesikatto antaa näköä rakennukselle ja vangitsee huomion.

Arkkitehtipalvelu Oy:n mukaan kattomuodot korostavat monimuotoista, kylämäistä rytmiä. Rakennus koostuu viidestä palikasta, joiden väliin sijoittuu polveileva sydänosa.

Monitoimitalo sijoittuu Renkomäen harjun eteläpuolelle paikkaan, joka näkyy kauas etelään ja on merkittävä osa Lahden eteläistä sisääntulomaisemaa.

– Kun joskus sitten lähestymme Lahtea ja näemme harjun edessä häämöttävän rakennuksen, voimme ajatella, että tuotakin olemme olleet tekemässä. On hienoa päästä näkemään oman työn jälki, Harri Immonen sanoo.

Salakäytävät mietityttävät Viiviä

Oppilaan kysymys: Onko koulussa salakäytäviä kellariin?

Näin kysyy monitoimitalon tuleva käyttäjä, Renkomäen koulun toisen luokan oppilas Viivi Okkonen, 8.

Hänelle vastaa Arto Taivassalo, projektien kehityspäällikkö, Caverion Suomi:

Vaikka talon alla ei olekaan salakäytäviä, on siellä monia jänniä paikkoja, vaikkapa ilmanvaihdon konehuone. Talossa on valtava ilmanvaihtokone, josta lähtee isoja putkia joka puolelle taloa. Niitä pitkin jokaiseen luokkaan ja huoneeseen tulee raikasta ilmaa. Hyvässä sisäilmassa on sitten mukava keskittyä koulutehtäviin.

Juttusarjassa seurataan Lahden Renkomäen monitoimitalon valmistumista ja tutustutaan sitä rakentaviin ammattilaisiin.

Teksti: Leena Huovila
Kuvat: Panu Salonen