Kaupunginjohtaja vastasi kyselytunnilla nuorten kysymyksiin ja haastoi heitä kertomaan näkemyksiään entistä voimakkaammin

Minä olen Niko Kyynäräinen ja toimin Lahden kaupunginjohtajana.

Olin varmasti aika innokas oppimaan. Aika vilkas, liikkuvainen ehkä jopa urheilullinenkin. Välillä tuli vähän haasteita käyttäytymisen kanssa mutta niitä sitten siellä korjailtiin opettajien ja oppilaiden kesken.

Ala-asteella olin kerran jälki-istunnossa.

No varmaan parasta on se, että kaupunki on niin monitasoinen ja -tahoinen paikka tehdä töitä. Joka päivä on tietyllä tapaa erilainen. Mut sitten samaan aikaan tehdään asioita, joissa katsotaan tosi kauas tulevaisuuteen ja mietitään, miten asiat voisi olla paremmin ja kehitetään asioita sen mukaisesti.

Ja sitten mä oon hyvin ihmiskeskeinen ja ihmisläheinen ihminen. Mä tykkään tehdä työtä, jossa ollaan paljon teidän ja kaikkien kanssa tekemisissä.

Tää on hyvä kysymys aina, ja haastaa miettimään ennen kaikkea, että mitkä tulee ensimmäisenä mieleen. Kyllä niitä on: ympäristö, yritykset ja yhteisöllisyys.

I think the most important thing is people here in Lahti. That we have always been a place where we welcome everybody from all around the world and all around from Finland. Our history has been so that after the Second World War when the Karelians moved to Lahti and we welcomed them and they really also made our society totally different.

Of course, now because of the University is growing there’s a lot of people coming from different parts of the world. Over one hundred different nationalities are among us. I think this is one of the most important things here in Lahti.

No ehkä voi sanoa, että isoiten meillä edelleen haastaa työttömyyden rakenteet, ja mitkä siihen liittyy tosi vahvasti: meidän koulutusaste lahtelaisten keskuudessa ei ole kauhean korkea.

Mua huolestuttaa edelleen se, että kovin moni nuorikin jättää koulutuksen pelkästään peruskoulun varaan. Tämän maailman ja tän hetken työelämässäkin tarvitaan kuitenkin ne ammattitaidot tai koulutusalat laajemminkin. Tämä on varmasti iso asia, joka meillä on meidän yhteisössä vielä kesken.

Mietin päivittäin omienkin lasten kanssa asioita, mitä tapahtuu. Ja kiinnostaa itseasiassa todella paljon. Tämä skididialogi on yks malli, että täähän ei ole vaan ainoastaan tämä kysy kaupunginjohtajalta-malli.

Me käydään paljon vuorovaikutusta ja nähdään sitä, että miten te katsotte maailmaa tulevaisuuteen, minkälaista kaupunkia te haluatte että rakennetaan. Te hahmotatte mitä puutteita, mitä toiveita on siihen lähiympäristöön. Ollaan kiinnostuneita, minkälainen koulupolku on ja mitä siellä tapahtuu.

Strategiassa näkyy paljon lapsilta tulleita ajatuksia. Kuten vaikka se, että ketään lahtelaista ei jätetä yksin. Tavoitellaan semmoista kaveruutta kaikilla pinnoilla.

Sitten meillä on muun muassa nuorisovaltuuston kautta ihan systemaattisia rakenteita, missä ääni tulee suoraan tuonne ihan valtuustokeskusteluihin asti mukaan.

No, se ennen kaikkea tuo meille paljon tunteita ja toimii isona harrastusympäristönä monille. Pelaan itsekin jääkiekkoa, että sikäli laji on sydäntä lähellä.

Mutta ennen kaikkea tietysti Pelicans tuo meille tunteita, niin riemua kuin välillä pettymyksiäkin kaupunkiin. Sitä kautta se on tärkeä toimija myös tässä tapahtumapuolessa.

Mutta kyllä se on myös se koko harrastusketju. Valtava määrä harrastepelaajia niin poikien kuin tyttöjen puolella. Nyt naisetkin nousi meillä SM-sarjaan mukaan, eli tämä koko ketju.

Ja tietysti Pelicansilta löytyy myös sitä salibandypuolta. Tärkeintä on se kuinka paljon ihmisiä se yhteisö liikuttaa.

No kyllä tässä varmasti vielä on tehtävää meidän seurojen kanssa yhteistyössä. Meillähän on Lahden harrastamisen malli, jossa päästään kokeilemaan eri lajeja, kulttuurin ja muiden harrasteita. Varmaan vielä aktiivisemmin meidän pitäisi houkutella teitä lapsia sinne erilaisten harrasteiden piiriin.

Ymmärretään myös hyvin se, että hinnan siitä harrastamisesta pitää pysyä kohtuullisella tasolla, että harrastaminen on mahdollista kaikille.

Ehkä voi nostaa viime vuoden puolelta sen, että meidän jalkapalloyhteisö huomasi, että vaikka meillä oli useita futisseuroja kaupungissa, niin silti me saatiin aika pieni prosentuaalinen osuus lapsista ja nuorista mukaan jalkapallon piiriin. Tämä oli yksi syy, miksi lähdettiin jalkapallossa seurakenttää tiivistämään, jotta onnistuttaisiin vielä paremmin houkuttelemaan sen harrastuksen piiriin teitä, lapsia ja nuoria.

No huvipuistoa en ehkä heti uskalla lähteä lupaamaan – vielä. Mutta sanotaan näin päin, että ei meillä mitään sitä vastaankaan ole. Tietysti viime vuosina Suomeen ei ole hirveästi uusia huvipuistoja rakentunut. Se on aika massiivinen investointi.

Mutta uimahallin lupaan. Itse asiassa siitä on ensimmäiset päätökset tammikuussa tehtykin. Meille tulee uusi vesiliikuntakeskus. Sitä lähdetään rakentamaan Urheilukeskukseen. Sinne tulee monenlaista vesiliikkumisen mahdollisuutta 50 metrin altaasta lähtien. Upea kokonaisuus.

Siinä on tarkoituksena myöskin, että ajatellaan, että se vesiliikkuminenkin on osa sitä kaikkea muuta liikkumisen kokonaisuutta. Kun käydään uimassa, niin päästään saman tien meidän upeisiin Salppurin maastoihin vähän ottamaan kävelylenkkiä tai muuta vastaavaa. Tai mennä pelailemaan jotain toisia lajejakin. Linkitetään se tähän muuhun infraan.

Muutama vuosi menee ennen kuin on sitten valmista. Mutta etenemässä on jo.

Hyvä kysymys. Usein me ajatellaan vähän sen liikkumisen kautta. Että se on ensisijainen asia, että me saataisiin kaikki liikkumaan oman terveyden kannalta riittävästi. Kyllä me myös ollaan oltu pikkasen huolissaan siitä, että niitä urheilijoita on vähän liian vähän.

Me ymmärretään, että se on aika kova polku sinne urheiluun, ja joudutaan tekemään aika monia uhrauksia. Sen takia meillä on nyt ollut tämmöinen nuorten urheilijoiden tukimalli kaupungissa. Kun meillä on vuonna -29 tulossa hiihdon MM-kilpailut, että millä tavalla tämän hetken nuoret pystyy jo nyt poluttamaan tietä mahdollisesti ollen sitten kilpailemassa siellä. Eli ymmärretään, että se on aikamoinen satsaus elämässä, kun urheilussa mennään eteenpäin.

Mä itsekin tapaan meidän nuoria urheilijoita säännöllisesti ja käydään olosuhteita läpi ja muuta. Eli kyllä me kannustetaan kaupunkina yhä useampia sinne urheilunkin tielle.

Kyllä, kyllä on. Saattoihan tossa kaupunginjohtaja hiukan jostain olympialaisistakin haaveilla. Mehän ollaan tapahtumakaupunki. On upeata, että te lapset nuoret ootte Salppurilla taas entistä aktiivisemmin mukana. Se on tietysti kansainvälisellä tasollakin se meidän keihäänkärki.

Me ollaan järjestetty triathlonin maailmanmestaruuskilpailuja, ja mä olin itse sellaisessa Spartan nimisessä kisassa viime kesänä kilpailemassa. Ennen kaikkeahan me tavoitellaan Lahteen meidän identiteetin kannalta sellaisia lajeja ja kisoja, jossa liikutaan paljon luonnossa. Me ollaan porukka, joka on tottunut itsekin liikkumaan luonnossa ja sen takia meillä on vaikka gravel-pyöräilykisoja tulossa.

Meillä tulee tämmöinen meidän vähän varttuneempien aikuisten Masters-kisat eli ikäihmisten olympialaiset tossa -28. Ja näitä kaikkia me houkutellaan koko ajan lisää. Toivottavasti niitä saadaan paljon.

Joo, meillä on mankelisysteemiä tässä paraikaakin kehitetty ja hiukan lisätty. Me varmaan tehdään vuoden-kahden sisällä vähän isompia ratkaisuja, että miten sitä kehitetään.

Me mielellään otetaan myös vastaan koko ajan tuolta meidän asiakaspalvelujen piiristä sitä, että minkälaisia kohteita voisi olla ja kehittää sitäkin kautta, eli sikäli voidaan huomioida. Tietysti se määrä niitä pyöriä on, ne on aina aika sopimuksellisesti rajattuja ja mennään vuosi kerrallaan.

Meillähän on se etu, että ne on sähkömankeleita. Ollaan ymmärretty, että täällä noita mäkiä riittää – mikä on ilo. Ja tietysti voi olla joskus vähän haastekin polkea ylöspäin, niin tää tekee tietysti siitä teknologisesti vähän rajatumpaa, että paljonko niitä pyöriä on mahdollista saada.

Naturligtvis vi vet att pris är en stor del av frågan hur man deltar på våra kulturaktiviteter. Måste påminnas att det finns studentpriser i våra teatern och konserten. Vi har också möjlighet att ha ett speciellt program för ungdomar och det är möjligt att gå detta vis också.

Tähän voi vastata, että voisi varmasti. Käännän kysymyksen tai ajatuksen teihin päin enemmän. Eli tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki on koko ajan teitä varten, ja kuuntelemme ideoita, että minkälaisia kohtaamisen paikkoja tarvitaan.

Usein vähän sorrutaankin liikaa siihen, että me aikuiset kauheasti mietitään teidän puolesta, mitä paikkoja te oikeasti itse haluatte. Että onko se sitten diskoja tai ulkona tapaamispaikkoja ja mitä kaikkea? Mielellään kuultaisiin vielä enemmän teiltä.

Meillähän festareista osa on sellaisia, jotka tarjoaa ohjelmat ja päiväohjelmat alle kahdeksantoistavuotiaille, mikä on hieno juttu. Mahdollisesti niitäkin voidaan kehittää. Samoin meidän Finlandia klubin alle kahdeksantoistavuotiaiden kokonaisuudet, siellä on yksi keino tuoda hyviä tapahtumia lisää.

Festareita varmasti kesään mahtuu vielä lisää. Ja tässä kuvassahan näkyy hyvin paikkoja (kaupunginjohtaja viittaa tilassa valkokankaalla näkyvään ilmakuvaan Lahden kaupungista).  Meillä tietysti toi Mukkulan tapahtumapuisto on upea kokonaisuus. Onhan meillä ehkä nyt sitten isoimmassa mittakaavassa Cheek vetänyt hyvää keikkaa tuolla hyppyrimontussa.

Ollaan hyvin avoimia sen puolesta, että missä kaupunkitilassa voitaisiin erilaisia tapahtumia järjestää.

No osa liittyy tietysti siihen, että tehdään ihan metsänhoidollisia toimenpiteitä metsissä. Meillähän on nyt juuri itse asiassa päätöksentekoon uusi luonnonsuojeluohjelma, jossa kaksinkertaistetaan meidän luonnonsuojelualueitten määrä. Kun tällä hetkellä meillä on noin 1000 hehtaaria suojeltuja metsiä, niin se lähes kaksinkertaistuu ja tulee 850 hehtaaria lisää.

Se tarkoittaa silloin sitä, että noin 25 prosenttia meidän metsistä on eri tavoilla suojeltuja.

Täähän on tietysti sitten se keino, että meillä on tiettyjä metsiä, jota suojellaan. Sitten on totta kai puistikkoja ja muita paikkoja, joissa liikutaan ja niitä pidetään siistinä niin, että ne on turvallista kulkea.

Meillä on kovin vähän semmoista niin kutsuttua talousmetsää, josta puut kaadettaisiin ihan vaan talouden merkitykseksi.

Tietysti globaali ilmastonmuutos osoittaa sen, että ei. Mutta sanoisin, että me Lahdessa kuitenkin ollaan ihan maailmankin mittakaavassa edelläkävijöitä. Me ollaan tehty tämmöinen luontopositiivisuustavoite vuoteen 2030 mennessä. Se yksinkertaisimmillaan tarkoittaa sitä, että vuonna 2030 Lahdessa pitäisi tehdä enemmän hyvää luonnolle kuin me tehdään haittaa. Se on jo iso tavoite sinänsä.

Ehkä meille kuuluukin se, että me tehdään hyvin konkreettisia tekoja. Nykyinen ajattelu on lähtenyt sieltä 1970-luvulta liikkeelle, jolloin tietysti te ette ollut olemassakaan. Se oli sellaista maailmanaikaa, että toi meidän Vesijärvi oli sellaisessa kunnossa, että se haisi ja se oli likainen. Oikeastaan kukaan meistä ei halunnut edes mennä sinne. Ei mun lapsuudessa menty sinne uimaan eikä viettämään aikaa, koska se oli niin hirveä paikka.

Mutta yritykset, koko yhteisö, kaupunki, myöskin yliopistorakenteet me päätettiin yhdessä, että nyt tää loppuu, että veden saastuminen on lopetettava. Tehtiin meidän puhdistusjärjestelmät kuntoon. Lähdettiin sieltä roskakalastuksesta, tehtiin systemaattista hoitoa sen veden ympärillä. Tänä päivänä ollaan tilanteessa, että me kaikki voidaan mennä uimaan. Ja voidaan kutsua 6000 triathlonistia ympäri maailmaa sinne vetämään kisoja ja muuta.

Tämä vaan osoittaa sitä, että meidän täytyy tehdä tosi konkreettisia tekoja, eikä vain jäädä ikään kuin hetkeksi tekemään jotain asioita. Koko ajan tehdään ja toteutetaan asioita ympäristön hyväksi.

Voi. Yksi alue, jota me tällä hetkellä tarkastellaan yhdessä on rautatieaseman ympäristö, josta tulee tosi paljon palautetta sen likaisuudesta ja sotkuisuudesta. Ja varmasti siinä on sekä roskisten lisääminen että sitten yleinen siisteyden huomioiminen. Tää on asia, joka meillä on tällä hetkellä mietinnässä.

Tietysti koko roskaamisen kysymys. Varmaan voidaan tehdä vielä hyvin paljon myöskin viestinnällistä työtä siitä, että ymmärretään miten kaupunki pidetään siistinä.

No hiukan siinä on mahdollisuuksia tulla kohti Launetta. Tätä tietysti voi pohtia. Se on yksi meidän tärkeimmistä kokonaisuuksista ja paikoista. Itse asiassa myös aika monet lapset Lahden ulkopuolelta käy Perhepuistossa ja tulevat Lahteen sen takia, eli sillä on hyvä maine. Ja kyllä me sitä koko ajan ajatellaan sillä tavalla, että me pidetään sitä laajenemisen varaa ja mahdollisuutta mielessä mukana.

On varmasti teitä lapsia ja nuoria, jotka voivat tosi hyvin. Se on tietysti hieno asia. Tulevaisuuden näkymä näyttää kaikin puolin hyvältä: koulutus on hyvää ja on kavereita. Sen kääntöpuoli on se, että kyllähän meillä jokaisessa tutkimuksessa näkyy se, että yhä isompi osa voi huonosti: ei ole kavereita, koetaan ahdistusta niin elämästä yleensä kuin ehkä niistä tulevaisuudennäkymistä. Nää on asioita, joihin me on haluttu myös kaupunkina puuttua.

Meidän valtuustosopimuskin lähtee liikkeelle siitä, että painopisteeksi on valikoitu te lapset ja nuoret. Se lähti hyvin pitkälti siitä, että huolestuttiin hyvinvointikertomuksen tuloksista, että kuinka moni kokee yksinäisyyttä edelleen koulussa ja muuten ahdistusta.

Me aikuiset ollaan oltu hyvin huolissaan käännykään liittyvistä käytöistä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Sen takia sitä on rajattu. Ei me sitä pahalla tai ilkeyttään tehdä vaan siinä on ollut asioita, joista nähdään, että vaikuttaa sekä mielenterveyteen että hyvinvointiin. Tällaisilla tekijöillä koitetaan saada sitä parannettua.

Ollaan tuotu ProKoulu -ajattelua lisää, että saadaan niitä tunne-elämän hallinnantaitoja yhä enemmän sinne kouluun sisään ja mukaan. Kyllä tätä kovasti yritetään parantaa. Mielellään tässäkin asiassa kuullaan myös teiltä niitä ideoita ja asioita, mitä pitäisi siellä koulumaailmassa tehdä.

Osan niitä mainitsinkin jo mitä on liikkeellä. Tietysti meillä on ollut pitkään KiVa Koulu -rakenteet ja ollaan lisätty nuorisopalvelujen toimintoja kouluun sisään, ja sitä kautta erinäköistä harrastetoimintaa.

Seuraava meidän kehitysaskel näissä asioissa on toi Mukkulan koulu ja sen alueen kehittyminen. Sielläkin mietitään niitä nuorisotilojen ja muiden kokonaisuutta.

Sitten tietysti yleinen harrastaminen, liikkuminen, sen lisääntyminen. Pyritään sitä viemään eteenpäin.

No tietysti nyt tässä tilanteessa joutuu aina välillä sanomaan, että resurssit Suomessa on valitettavan rajalliset tietyissä palvelukokonaisuuksissa. Kaupunkihan ei enää hyvinvointialueuudistuksen jälkeen vastaa näistä palveluista vaan ne tulee alueelta. Siellä on rajalliset mahdollisuudet.

Me ajatellaan, että me tehdään siellä koulun maailmassa yhdessä sitä työtä. On se sitten opettajat tai meidän nuorisopalvelu tai sitten hyvinvointialueen kautta koulupsykologit jne. Tää on tietysti se keino, millä me yritetään saada mahdollisimman paljon sitä resurssia lasten ja nuorten käyttöön arjessa. Ymmärretään se, että tällä hetkellä ne resurssit ei täysin vastaa sitä tarvetta mitä on.

No, meillä on ensinnäkin käynnissä aika tarkka seuranta nyt tällä hetkellä, että miten kännykkäkiellot on vaikuttanut siellä koulun arjessa. Odotellaan niitä tuloksia ennen kuin lähdetään muuttamaan asioita.

Kyllä mä tietysti oon myös ilolla seurannut ja kuunnellut sitä, että siellä on alkanut tapahtumaa uudenlaisia asioita välituntien aikana. Ehkä siinä koulumaailmassa te lapset ja tietysti opettajat ja aikuiset, jotka siellä valvoo, niin teidän pitääkin tarkkailla myös sitä, että kukaan ei jää siellä yksin ja otetaan kaikki kaverit mukaan sinne lenkkeihin ja toimintoihin laajastikin. En ainakaan nyt vielä lähde lupailemaan kännykkärajoitteita.

Kyllä muistan, kun omien lasten kohdalla oli kouluun tutustumispäiviä ja sai mennä vanhempana kouluun paikalle. Olihan se aika hurjaa katsoa sitä tilannetta, kun siellä oli lapsirykelmät kuuden tai kahdeksan hengen ympyröissä, ja kaikki tuijottaa sitä kännykkää. Sehän ei ole sellaista mitä me ajatellaan, että on vuorovaikutusta ja muuta. Varmaan siellä kännykkämaailmoissakin ehtii muuten liikkumaa, mutta silloin kun ollaan ihmisten keskellä niin oltaisiin vuorovaikutuksessa suhteessa toinen toisten kanssa.

Voitko vaikuttaa – tavallaan joo, mutta ehkä sanoisin, että en kuitenkaan.

Eli hommahan menee sillä tavalla taas tässäkin tapauksessa, että tekin itse vaikutatte itseasiassa joka päivä siihen kouluruokailuun. Eli ateriapalvelut, joka meillä tuottaa teille ruokaa. Se on kaupungin omistama yhtiö, joka tekee ja seuraa tosi tarkkaan niitä teidän mieltymyksiä, toiveita ja muuta.

Se on aika tarkkaan mietitty, että minkälaisilla rakenteilla ennen kaikkea te saatte terveellisen ja hyvin ravitsevan ruuan. Se on sen kouluruoan ensisijainen lähtökohta, että te jaksatte. Sitten, että se on mahdollisimman maukasta. Tätä tietysti kehitetään koko ajan.

Eli sen takia mä sanoin, että voin tavallaan, mutta että en mä siellä tietysti suoraan ole koko ajan vaikuttamassa, että miltä ruoka maistuu. Tätä kautta sekin on osa kaupungin toimintoa. Kun te kerrotte mielipiteen, niin jokainen mielipide otetaan huomioon ja niitten kautta koitetaan sitä kokonaisuutta ratkaista. Meillähän olennaista ja keskeistä on se, että käytännössä te kaikki syötte sitä kouluruokaa ja saatte sitä kautta energiaa siihen päivään ja oppimiseen.

Joo valitettavasti aina välillä tilanne saattaa olla, että ne aikataulut on päin metsää ja siellä saattaa olla kalustossa vikoja ja muuta. Ainakin yhdellä bussireitillä tiedän, että oli aika vakaviakin ongelmia, että bussit ei meinannut pysyä ehjänä.

Meillä on semmoinen mitä on paljon mietitty liikkumisen osalta, että meillähän koulujen aloitukset on hyvin samaan aikaan. Se myös ruuhkauttaa tietyt välit aika kovasti. Siinä meillä on kyllä pohdintaa, että miten sen voisi parantaa ja sitä kautta tehdä tehokkaammaksi.

Mä uskoisin, että se aikataulujen metsässä oleminen varmasti johtuu kyllä nimenomaan näistä tietyistä ajoista. Totta kai me seurataan muuten meidän liikennettä hyvinkin tarkkaan ja tiedetään, että pääasiassa se ajallaan siellä kulkee.

No kyllä siitä voi tehdä. Kyllä me ajatellaan, että Lahti yliopistokaupunkina kun kasvaa….

Tuossahan tulee olemaan sellainen tilanne, että tällä hetkellä syntyneet lahtelaiset, niin heille tulee olemaan 1,5 korkeakoulupaikkaa per henkilö täällä Lahdessa. Sitten aikanaan, kun he sitten on ylioppilastutkinnon tai koulun päättänyt. Eli kaikilla lahtelaisilla, teillä, on mahdollisuus mikäli itse haluatte ja ponnistelette koulussa, niin edetä sinne yliopisto-opintoihin ja korkeakouluun. Tää on tietysti se meidän isoin juttu mitä me pyritään tällä koko yliopistorakenteella aikaansaamaan.

Me ollaan tuotu ajatus siitä, että yliopistokampus tai korkeakoulukampus pitäisi sijaita tuossa keskustan alueella tulevaisuudessa. Kaikki opiskelijavirrat tuo sitten kahviloihin, ravintoloihin vähän uutta elämää. Niin kun ehkä nyt ootte varmaan jo monet huomannut, niin tälleen varsinkin vapun aikana, kun noi opiskelijatkin aloittaa ton vapun viettämisen noin kuukausi ennen vappua, niin koko ajanhan tuolla katukuvassa näkyy haalaripukuista väkeä ja touhua riittää. Tuohan se sellaista iloa ja vireyttä vähän meille kaikille.

Sitten tietysti se, että sitä kautta meillä on enemmän yrityksiä, enemmän työpaikkoja ja sitä kautta me kaikki voidaan paremmin täällä Lahdessa, kun on enemmän työtä ja yritystoimintaa.

Tää on varmasti tän hetken tilanteessa meidän ihan isoimpia haasteita. Meillä on valtava työttömyys, valtava nuorisotyöttömyys. Harjoitteluun ja kesätöihin meillä on kesätyöseteli jokaiselle ysiluokkalaisille, 350 euroa. Nää on keinoja, joilla tietysti helpotetaan sitä, että se kesätyökin sieltä löytyisi.

Tämän hetken tilanne on tosi vaikea, ja me käydään tietysti yritysten kanssa koko ajan keskustelua siitä, että mahdollisimman paljon otetaan. Mutta niihin aukioleviin paikkoihin on tosi paljon hakijoita. Nyt eletään tällaista suhdannetta, jossa yrityksillä on tosi vaikeata. Suhdanne on kyllä usein sellainen asia, että se ei kestä kauhean kauan. Mutta ymmärretään, että yksikin kesä on aika pitkä aika monien maailmassa.

Lisää työpaikkoja koitetaan koko ajan tuoda ja vaikuttaa siihen. Tässä mun aikana on tullut: Fazerin suklaatehdasta rakennetaan tuolla moottoritien kyljessä, isoa datakeskusta tehdään meidän voimalaitoksen vieressä, on tullut woodioyrityksen sijoittautumista. Ne on yrityksiä, jotka sitten työllistää jatkossakin tulevaisuudessa.

Nyt meillä on enemmän rakennustyöntekijöitä, jotka siellä työllistyy, mutta jatkossa muitakin. Eli tää on se mun keino, jolla pyritään koko ajan tänne saamaan lisää toimijoita, jotka työllistäisi enemmän. Ne luo semmoista tulevaisuuden uskoa teille kaikille, että niitä töitä kyllä Lahdessa riittää.

Meillähän on aivan upeita yrityksiä tosi paljon. Välillä ehkä jää niin kun liikaa muiden asioiden varjoonkin, että meillä on useita satoja yrityksiä, jotka tekee kansainvälistä kauppaa ja on ihan maailman huippua siinä mitä tekevätkin. Otetaan nyt vaikka toi Luhta esimerkkinä. Se heidän Icepeak-vaatemerkki, niin se on Euroopan isoin talviurheiluvaatemerkki. Niitä myydään eniten Euroopassa kuin mitään muita merkkejä, tää kertoo hyvin siitä kuin valtavan isoja, upeita juttuja Lahdessa tehdään.

Niko: On montakin kysymystä tullut tässä matkan varrella jo eteen, mutta mä kysyisin teiltä sitä, että ajatteletteko te itse, että koulutus on se kaikkein tärkein asia oman tulevaisuuden ja etenemisen merkityksessä?

Eimi: No kyllä mulla ainakin itsellä on tärkeätä saada itselle hyvä ura alle ja silleen. Valmiudet peruskoulussa siihen lukioon ja mahdollisesti siellä yliopistoonkin.

Peppi: Mäkin koen, että koulutuksella on tosi iso osa tulevaisuutta ja esimerkiksi uramenestystä. Sitten sillä, kun hoitaa koulut hyvin ja käy pitkälle koulua, oppii myös työelämässä tärkeätä työmoraalia ja ahkeruutta ja sinnikkyyttä. Kaikkia tommoisia tosi arvokkaita taitoja ja ominaisuuksia, mutta toki elämässä on paljon muutakin tärkeätä, mutta samaa mieltä Eimin kanssa.

Niko: Mahtavaa. Kiva, kuulla. Näin mäkin itse ajattelen ja toivon, että mahdollisimman moni, ellei jopa kaikki nuoret ajattelisi itse asiassa samalla tavalla kuin te siitä omasta tulevaisuudestaan.

Peppi: Kiitos paljon tästä kysymyksestä ja koko lähetyksestä. Mä uskon, että me opittiin kaikki tässä huoneessa paljon uutta ja me toivotetaan sulle mukavaa päivänjatkoa.

Niko: Kiitos samoin teille! Ja upeat ammattilaiset täällä haastattelijana. Oli upea keskustelu kaikin puolin. Kiitos teille!