”Hyvinvointi paranee kohtaamalla muita ihmisiä, olemalla itse aloitteellinen”
Hyvinvoinnista keskusteltaessa toistui vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden merkitys. Koettiin, että omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa olemalla itse sosiaalinen. Tekemällä itse hyvää toisille, voi lisätä omaakin hyvinvointia. Usein mainittiin erityisesti yhdessä tekeminen ja yhteisöllinen toiminta omalla asuinalueella.
Yhteisöllisyyden lisääminen kaikkien ikäluokkien keskuudessa, nuorista ikäihmisiin, koettiin tärkeänä. Esimerkkeinä yhteisöllisyyttä lisäävistä asioista mainittiin muun muassa uusien naapureiden huomioiminen ja ”koko kylä kasvattaa” -periaate, sekä yhteiskäyttövälineet. Lahden urheilutapahtumat ja niissä tehtävien talkoiden kautta syntyneet sosiaaliset kontaktit mainittiin erityisen lahtelaisena yhteisöllisyyden muotona. Hyvinvointia lisääviä tekijöitä olivat myös monipuoliset liikkumismahdollisuudet, luonnonläheisyys, metsät ja hyvät harrastus- ja osallistumismahdollisuudet liikunnasta kulttuuriin. Uudemmilla lahtelaisilla oli pääsääntöisesti hyviä kokemuksia palveluista ja niiden saatavuudesta vertaillessa aiempiin asuinpaikkoihin.
Kaikissa ryhmissä syrjäytyminen, ihmisten liiallinen eriytyminen ja yksinäisyys herättivät huolta. Myös lasten ja nuorten mielenterveys- sekä päihdeongelmat nousivat huolenaiheina. Luottamusta tulevaisuuteen ja oman elämän merkityksellisyyttä tulisi tukea erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Kaikkien mukaan saaminen pohditutti useassa ryhmässä: ”Samat ihmiset aina aktiivisia, mutta miten saataisiin mukaan ne ihmiset, keiden on vaikea lähteä kotoa? Tarvitaan sellaisia osallisuuden foorumeja, mihin voi tulla mukaan ilman ennakkotaitoja ja osaamista.”
Lahtelaiset viidesluokkalaiset keskustelivat alkusyksystä Skididialogeissa hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Turvallisuuden kokemusta vahvistaa lasten mukaan vanhempien ja välittävien aikuisten läsnäolo sekä tieto siitä, että on aikuisia, joille voi puhua mieltä askarruttavista asioista. Hyvinvointia lasten elämään tuo harrastaminen ja ajan viettäminen yhdessä kavereiden ja perheen kanssa, ulkoilu, lemmikkieläimet ja se, että saa kokemuksen tulla hyväksytyksi omana itsenä.
“The sense of safety can be very different to everybody” – Turvallisuuden tunne on yksilöllistä
Arjen turvallisuus koettiin Lahdessa pääosin hyvänä. Hyvinvoinnin kokemuksen ohella, myös turvallisuuden tunne on hyvin yksilöllistä. Se voi olla riippuvaista esimerkiksi omasta asuinalueesta, jopa mikroasuinalueesta, kuten korttelista. Myös oma tietotaito ja osaaminen vaikuttaa koettuun turvallisuuteen. Keskustan alueen turvallisuudesta keskusteltiin kaikissa ryhmissä. Esiin nousivat liikenteelliset tekijät, kuten skuutit ja sähkömopot, jotka koettiin vaarallisiksi, mutta myös katukuvassa näkyvät päihteidenkäyttäjät. Myös median ja viestinnän vaikutus mainittiin; se miten asioista ja ilmiöistä kerrotaan, vaikuttaa siihen, miten turvalliseksi tai turvattomaksi asia koetaan.
Läheisten ihmisten menettäminen horjuttaa turvallisuuden tunnetta enemmän kuin pandemia tai sotauutiset, mutta myös globaalit kriisit huolestuttavat lahtelaisia. Epävakaa maailmantilanne saattaa vaikuttaa myös käänteisesti: ”Koen paljon pienemmistä asioita onnea kuin aikaisemmin. Korona ja sota on tuonut perspektiiviä eikä omassa elämässä ole muuta suuria muutoksia. Kun peilaa omaa tilannetta maailmaan, niin osaa nauttia pienistä asioista. Osaa pysähtyä asioiden äärelle. Ennen ei pysähtynyt miettimään näitä asioita samalla tavalla. Arjen juttujen arvostus.”
Skididialogeissa tunnistettiin rakentavan keskustelun voima hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamiseksi. Tunne siitä, että monet muutkin kohtaavat keskustelussa esiin nousevia asioita ja pohtivat niitä, tuo rauhaa: ”Olen turvassa. Ei ole hätää.” Keskustelussa kokemukset tulevat jaetuiksi ja kuulluiksi.
”Dialogisuutta ja moniäänistä kohtaamista on vaalittava. Kuunnellaan enemmän kuin puhutaan!”
Hyvinvoinnin kokemus on yksilöllinen, osin abstraktikin tunne, jota voi olla vaikea luoda yhteisillä toimenpiteillä. Yhteinen dialogi nähtiin sen sijaan keinona lisätä hyvinvointia, sillä keskustelu tuo ääripäät lähemmäksi toisiaan, muuttaa mustan ja valkoisen harmaaksi ja sovittaa polarisoitumista. Kaupungille se välittää tärkeää tietoa asukkaiden ajatuksista ja toiveista.
Dialogi nähtiin siis keinoksi edistää terveellä tavalla omaa hyvinvointia ja yhteisölliseksi tavaksi uusintaa lahtelaista identiteettiä. Jokainen tuo keskusteluun tuliaisina oman elämäntilanteensa. Luottamus toisiin ja tuntemattomiin vahvistuu, kun avautuu mahdollisuus kurkistaa edes hieman toisen lähtökohtiin.
“Keskustelu ei ole kuollut, toivoa on.”
Kertyneen palautteen perusteella Monttu auki -keskusteluja ja Skididialogeja suunnitellut kaupungin Erätauko-verkosto suosittelee lämpimästi, että dialogisuutta lisättäisiin kaikissa kaupungin asukastilaisuuksissa. Suunnitellussa ohjelmassa olisi aina riittävästi tilaa keskustelulle ja kysymyksille. Merkityksellisille keskusteluille on tarjottava mahdollisuuksia toteutua. Mahdollisuuksia osallistumiseen tulisi tukea erilaisilla tapahtumilla ja erilaisilla osallistumisen muodoilla. Vuorovaikutus lisää hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, mutta se vaatii mukaansa osallistujiksi kaupungin asukkaat. Osalliseksi kaupunkiin voi päästä myös esimerkiksi kumppanuuspöydissä tai eri aiheiden asukasilloissa.
Erätauko-verkosto osallistaa lahtelaisia jatkossakin
Tämän vuoden Monttu auki ja Skididialogi -tilaisuuksia ovat olleet suunnittelemassa kaupungin moniammatillisen Erätauko-verkoston aktiiviset jäsenet.
Monttu auki -keskustelutapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2021, osana Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoden tapahtumia. Lahden Monttu auki 2022 oli Hämeenlinnassa järjestettävän Ylen Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin satelliittitapahtuma. Monttu auki -keskusteluiden keskeisimpiä ajatuksia pääset lukemaan täällä: Lahtelaisten mielestä yhteisöllisyys ja vakaa arkiympäristö tukevat omaa hyvinvointia – Lahti
Skididialogi on Lahdessa kehitetty rakentavan keskustelun malli, joka pohjautuu Erätauko-keskustelulle. Skididialogissa ääneen lapset ja nuoret – niin hiljaisemmat kuin kovaäänisetkin. Rakentavan keskustelun aikana lapset ja nuoret saavat tuoda esille omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan ajankohtaisista asioista turvallisessa tilanteessa. Skididialogiin osallistuu lapset ja nuoret sekä heidän parissaan toimivat ja heidän asioistaan päättävät aikuiset. Yhteisessä dialogissa tavoitteena on kuulla erilaisia ajatuksia ja kokemuksia, minkä avulla lisätään yhteistä ymmärrystä ja hyvinvointia, vahvistetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, mahdollistetaan yhdenvertainen tapa osallistua ja vaikuttaa.