Pysäkkikokeilu

Kokeilua suunnitellaan, jotta Lahden keskustan joukkoliikenne olisi sujuvampaa, matka-ajat lyhenisivät, matkustajamäärät nousisivat ja palvelutaso säilyisi kustannustehokkaasti. Joukkoliikenteen järjestämisen kustannukset ovat nousseet.

Kokeilulla saataisiin tarkkaa tietoa kustannusten vähenemisestä, liikenteen sujuvuudesta ja matkustajamäärien kehityksestä. Kustannussäästöllä pyritään siihen, että Lahden seudun liikenne pystyy säilyttämään joukkoliikenteen palvelutason nykyisellään, vaikka kustannukset nousevat. Säästö siis mahdollistaisi palvelutason ylläpitämisen ilman lisärahoitusta kaupungin budjetista.

Vesijärvenkatu on sujuvin väylä kaupungin läpi etelä–pohjoissuunnan linja-autoille ja Vesijärvenkadulla on tilaa kokeilulle. Etelä–pohjoissuunnan uusi kokeilureitti oikaisee suoraan Vesijärvenkatua ilman noin kilometrin mittaista torin kiertoa ja pystyy tällöin palvelemaan parhaiten niin keskustaan tulevia kuin sen läpi matkaavia.

Yhdessä Trion kohdalla olevien Aleksanterinkadun pysäkkien kanssa saadaan kaikkien suuntien pysäkit lähelle toisiaan. Pysäkkikeskus on keskustan kaupallisessa keskipisteessä. Sijainti palvelee sekä kaupallisia että julkisia palveluja.

Pysäkkikokeilu tarkoittaa sitä, että joukkoliikenteen pysäkkien sijaintia ja palvelua testattaisiin väliaikaisesti todellisessa liikenteessä. Kokeilun avulla kerättäisiin tietoa siitä, miten pysäkkien paikat ja ratkaisut vaikuttavat matkustajien arkeen, liikkumisen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.

Tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen toimivuutta ja matkustamisen sujuvuutta. Kun pysäkkien sijaintia ja järjestelyjä testataan käytännössä, saadaan arvokasta tietoa ja palautetta ennen pysyviä muutoksia. Näin varmistetaan, että ratkaisut palvelevat mahdollisimman hyvin. Kokeilu olisi siis mahdollisuus testata uutta pysäkkikeskusta pysyvää ratkaisua edullisemmin, ja kokeilu on myös purettavissa, jos ratkaisu ei ole toimiva.

Kokeilu antaa mahdollisuuden vaikuttaa. Matkustajien kokemukset ja palaute ohjaavat lopullisia päätöksiä. Samalla kokeilu voi tuoda arkeen parannuksia jo heti, esimerkiksi nopeampia työmatkoja arkeen tai selkeämpiä aikataulunäyttöjä uusille pysäkeille.

Pysäkkikeskuksen alustava kustannusarvio on 650 000 euroa. Toteutuksessa käytetään siirrettäviä rakenteita, kuten katoksia ja penkkejä, jotka voidaan hyödyntää myös kokeilun jälkeen.

Säästö perustuu reittien suoristamiseen ja tehokkaampaan ajosuunnitteluun.

• Noin 65 % säästöistä tulee aikasäästöistä, jos torin kiertäminen jää pois reitiltä.
• Sen takia sama määrä vuoroja voidaan ajaa 20 % vähemmällä kalustolla.
• 15 % kustannussäästöistä tulee vähenevistä kilometrikustannuksista.

Esimerkki: Etelä–pohjoissuuntaisilla reiteillä voitaisiin ajaa sama määrä vuoroja niin, että kokonaisuudessa olisi ajossa kaksi linja-autoa ja kuljettajaa vähemmän nykytilanteeseen verrattuna. Matkustajien päivittäiset bussimatkat nopeutuisivat noin 5–10 minuuttia suuntaansa.

Joukkoliikenteen järjestämisen hinnat ovat nousseet kautta maan, myös Lahdessa.

• Ennen koronapandemiaa hankittujen sopimusten yksikköhintoihin verraten kaluston hankintakustannus on käytännössä tuplaantunut.
• Kilometrikustannus on sähkökalustoon siirtyessä hieman laskenut, mutta kokonaiskustannusten tasolla liikenteen järjestäminen on tästä huolimatta kallistunut.
• Kuljettajien palkkakustannuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.

Jos halutaan säilyttää nykyinen palvelutaso, on löydettävä säästöjä tai osoitettava joukkoliikenteeseen lisärahoitusta.

Ilman kokeilua joukkoliikenteen kasvavat kustannukset tekevät palvelutason säilyttämisestä vaikeampaa. Kokeilua esitetään, koska se on lähes ainoa vaihtoehto säilyttää joukkoliikenteen palvelutaso vähintään nykyisellä tasolla. Vastaavan mittakaavan säästöjä on haastava löytää muualta palvelutasoa karsimatta.

Jos kokeilun säästötavoitteet eivät täyty, säästöjä voidaan hakea esimerkiksi reitti- ja aikataulumuutoksilla, eli kaluston vähentämisellä ja vuorovälien pidentämisellä. Jos toimintakuluja ei saada vähennettyä, se aiheuttaisi palvelutason laskua tai määrärahojen nostamista.

Jos joukkoliikenteen käyttäjämäärät vähenevät, myös lipputulot pienenevät. Tämä puolestaan lisää tarvetta löytää uusia säästöjä, jotta joukkoliikenteen rahoitus pysyy tasapainossa.

Kokeilu on määräaikainen ja palautettavissa. Kokeilun vaikutuksia seurattaisiin vuoden ajan, ja sen jälkeen päätetään pysäkkikeskuksen lopullisesta sijainnista. Kokeiluaikaiset järjestelyt voidaan purkaa ja bussireitit palauttaa entiselleen, jos kokeilu ei toimi.

Matka-aikojen lyhentäminen on yksi tehokkaimmista keinoista kasvattaa joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Tästä on näyttöä Lahdessa tehdyissä reittiuudistuksissa, sekä esimerkeistä muilla paikkakunnilla. Etenkin työmatkoilla matka-aika painaa valinnassa paljon. Joukkoliikenne houkuttelee käyttäjiä erityisesti silloin, kun bussilla kulkeminen ei vie juurikaan enemmän aikaa kuin omalla autolla.

Matka-ajan lyhentyminen alentaa myös joukkoliikenteen kustannuksia. Jotta valittaisiin linja-auto oman auton sijaan, on merkitystä matka-ajalla, hintatasolla ja vuorojen tiheydellä. Matkustajat arvostavat arjen ajan säästöä, tarpeeksi tiheitä vuoroja ja palvelun luotettavuutta. Pitkät odotukset puolestaan heikentävät houkuttelevuutta.

Esimerkki: Lahdessa pysäkkikokeilu nopeuttaisi matka-aikoja esimerkiksi matkakeskukselta Niemen kampukselle ja Mukkulaan 5–10 minuuttia.
Kokeilu mahdollistaisi esimerkiksi myös tiheästi liikennöidyn suoran yhteyden matkakeskukselta Päijät-Hämeen keskussairaalaan, joka on alueen yksi tärkeimmistä kohteista niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Etelä-Lahdesta Päijät-Hämeen keskussairaalalle (PHKS) kulkevien matka-aika ja matkan pituus lyhenevät, koska jatkossa vaihto Ahtialan ja PHKS:n välisiin busseihin onnistuisi jo matkakeskuksella. Tämä johtuu siitä, että Ahtialasta kulkeva pääreitti, eli niin sanottu laatukäytävä, kulkisi keskuspysäkkialueen ja matkakeskuksen kautta PHKS:lle ja edelleen Salpakankaalle. Näin ollen matkustajan ei tarvitsisi enää kiertää keskustan kautta. Pohjoisesta Lahdesta PHKS:lle kulkevilla valittavien yhteyksien määrä kasvaisi, sillä vaihtomahdollisuuksia olisi niin keskuspysäkkialueella, kauppatorilla kuin matkakeskuksellakin.

Kokeilu nopeuttaa matka-aikoja, tekee reiteistä suorempia ja parantaa yhteyksiä esimerkiksi Etelä-Lahdesta ja Matkakeskukselta Palvelutorille, Paavolan ja Pohjois-Lahden alueille, Niemen kampukselle ja Sibeliustalolle. Näillä reiteillä kulkee paljon koululaisia, opiskelijoita ja työssäkäyviä.

Uudet pysäkit ovat selkeitä ja esteettömiä, ja niillä on tarkoitus kokeilla uudenlaista matkustajainformaatiota. Pysäkkien näytöiltä saisi reaaliaikaista tietoa, kuten aikataulut, seuraavana pysäkille saapuvat linja-autot ja millä bussilla pääsee minnekin.

Pysäkkikokeilu on herättänyt runsaasti keskustelua torin elinvoimasta. Monelle tori on tärkeä ja rakas paikka, ja sen kehittäminen nähdään keskeisenä asiana. On yleinen trendi, että keskustat ovat hiljentyneet ja perinteinen torikauppa vähentynyt, joten koko keskustan vetovoiman ja elävyyden ylläpito on nyt erityisen tärkeää. Keskustan elinvoima rakentuu siitä, että mahdollisimman moni kokee keskustan houkuttelevana paikkana, jossa on mukava viettää aikaa ja jossa tapahtuu kiinnostavia asioita.

Viime vuonna valmistuneen Keskustavision ansioista meillä on hyvä käsitys siitä, millaista keskustaa ja kauppatoria lahtelaiset toivovat. Torille kaivataan rauhallisempaa äänimaisemaa, vähemmän liikenteen melua ja enemmän vihreää, sekä tapahtumia ja kulttuuria, paikkoja viettää aikaa, istuskella, nauttia kahvia ja tavata toisia. Torin kehittämishanke etenee vuonna 2026, jolloin keskustavision ideoita ja toiveita aletaan toteuttaa. Tavoitteena on monipuolistaa torin käyttöä ja lisätä sen vetovoimaa. Tutustu keskustavisioon, ja tervetuloa työpajoihin ja asukasiltoihin vuonna 2026!

Olemme kuulleet yrittäjien huolen siitä, että bussiliikenteen vähenemisen torilla pelätään vaikuttavan asiakasvirtoihin. Palautetta on saatu eri kanavissa sekä lausuntojen ja adressin kautta. Kokeilun suunnittelussa on varmistettu, että yli 40 % linjoista kulkee edelleen torin kautta ja kaikilta linjoilta on vaihtoyhteys torille. Modernit ja sujuvat linja-autoyhteydet vahvistavat joukkoliikenteen käyttöä, mikä tuo isossa kuvassa lisää kävijöitä ja elämää Lahden keskustaan.

Laajasta keskustan asiointitutkimuksesta, joka tehtiin vuonna 2023, selvisi että joukkoliikenteellä saapuvien osuus keskustan kokonaiskulutuksesta on 12 %. Tuoreempaa tietoa saamme jo joulukuussa, sillä Lahden seudun liikenteen busseissa on parhaillaan menossa kattava kysely asukkaiden tottumuksista, jossa kysytään 1 500 matkustajalta laajasti julkisesta liikenteestä.

Kyselyn kautta saadaan tietää tarkemmin myös, minne ja miksi ihmiset keskustassa kulkevat. Tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi, kun torin kehittämisen seuraava vaihe käynnistyy vuodenvaihteen jälkeen.

Noin 40 % linjoista kulkee edelleen torin kautta. Torille pääsee myös vaihtamalla esimerkiksi matkakeskuksella tai uudessa pysäkkikeskuksessa. Suoria linjoja kulkee jatkossakin torille jokaisesta ilmansuunnasta, eli esimerkiksi eteläisestä tai pohjoisestakin Lahdesta kulkee jatkossakin joitain bussilinjoja myös torille.

Tarkempi linjasuunnittelu tehdään, jos kokeilu päätetään toteuttaa. Tässä suunnittelussa kuullaan myös asiakkaiden tarpeita.

Vähän yli puolet linjoista kulkisi jatkossa suorempaa reittiä Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun kautta, eivätkä enää kiertäisi toria. Loput vuoroista jatkaisivat kulkemista edelleen torin kautta (noin 40 %). Kaikki keskustaan tulevat linjat ajaisivat uuden pysäkkikeskuksen kautta, ja bussin vaihtaminen onnistuisi Trion kulmalla.

Vesijärvenkadun pysäkeiltä torille on noin 300 metrin kävelymatka. Saavutettavuuden haasteet erityisesti ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille nousivat selkeästi esiin 27.10. asukastilaisuudessa. Linja-autoa olisi mahdollista vaihtaa pysäkkikeskukselta, jotta torille siirtyminen helpottuu. Myös Aleksanterinkadulla liikkumiseen ja saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Aleksanterinkatu on lämmitetty läpi talven, joten reitti on sula kaikkina vuodenaikoina.

Esteettömyysratkaisut, kuten näkövammaisia palvelevat taktiiliraidat, ääniopasteet, opastus, valaistus, esteettömät suojatiet ja riittävät levähdyspaikat otettaisiin huomioon suunnittelussa. Penkkejä lisättäisiin ja suojateitä parannettaisiin, jotta liikkuminen torille olisi mahdollisimman helppoa kaikille uudelta pysäkkikeskukselta.

Myös nopeat ja sujuvat vaihdot ilman pitkiä odotteluja ovat tärkeä osa toimivaa julkista liikennettä. Jokaisesta ilmansuunnasta kulkisi jatkossakin myös suoria yhteyksiä kauppatorille ja noin puolet Lahden busseista kulkisi jatkossakin torille.

Lahdessa toimii myös kotiovelle tilattava Lempi-palveluliikenne, joka on tarkoitettu juuri liikuntarajoitteisen käyttöön.

Joukkoliikenne on monelle tärkeä ja jokapäiväinen kulkumuoto arjessa. Lahden seudun liikenteen matkamäärät kasvavat jatkuvasti ja vuosittain tehdään yli seitsemän miljoonaa matkaa. Matkaennätyksiä on rikottu tänä vuonna jo useamman kerran, kun syyskuussa kirjattiin 706 862 ja lokakuussa 725 051 matkaa, mikä on enemmän kuin aiempina vuosina samaan aikaan.

Sujuvimmista reiteistä on saatu hyviä kokemuksia, ja viimeaikaiset reittimuutokset ovat kasvattaneet kokonaismatkustajamääriä. Esimerkiksi linjoilla 2 ja 32 matkustajamäärä on kasvanut 31,8 %.

Kokeilun aikana Vesijärvenkadulle toteutettaisiin etelän suunnasta joukkoliikennekaista, joka vähentäisi kaistanvaihtotarvetta jyrkässä alamäessä ja siten parantaisi liikenneturvallisuutta.

Liikennemallinnusten mukaan osa autoliikenteestä siirtyisi vaihtoehtoisille reiteille, mutta alkuvaiheessa ruuhkia voisi esiintyä iltapäivän huipputuntina. Kokeilun avulla olisi mahdollista testata asiaa. Tilannetta seurattaisiin ja tarvittaessa tehtäisiin muutoksia.

Vesijärvenkadulle tulisi kolme pysäkkiä ja kaksi pysäkkikatosta kadun molemmin puolin. Pyöräilijöille tehtäisiin ensi kesänä omat yksisuuntaiset kaistansa Vesijärvenkadun yhdistetyille jalankulku- ja pyöräväylille.

Bussikatosten kohdalla jalankulkijat ohjattaisiin kulkemaan tietyistä paikoista kaiteiden avulla, ja näihin kohtiin tehtäisiin pyörätien yli suojatie. Tällöin pyöräilijöille syntyisi väistämisvelvollisuus ja heidän olisi helpompi ennakoida, mistä kohdista jalankulkijoita siirtyisi pyörätien yli. Näin kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikkuminen olisi selkeämpää, eivätkä bussista poistuvat jalankulkijat tulisi pyöräilijöille yllätyksenä.

Kokeilusta järjestettiin kaikille avoin asukasilta 27.10. Palvelutorin Lava-tilassa Trion 2. kerroksessa. Illassa esiteltiin suunnitelmat ja kokeilun tavoitteet. Paikalla oli noin 60 henkilöä, verkon kautta osallistujia oli kymmenkunta. Esittelyn jälkeen keskustelu jatkui pisteillä, joissa oli mahdollisuus kysyä lisää ja keskustella kasvotusten suunnittelijoiden kanssa. Tilaisuuteen oli mahdollista lähettää ennakkokysymyksiä ja jättää evästystä suunnittelijoille.

Lausuntopyyntö lähetettiin 45 eri taholle, mukaan lukien viranomaiset, asukkaita edustavat kumppanuuspöydät, oppilaitokset, opiskelijajärjestöt sekä kokeilualueen – eli Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun kulmauksen – kiinteistöt ja yritykset. Lausuntopyynnön saaneet tahot kutsuttiin myös 22.10. verkossa järjestettyyn infotilaisuuteen.

Kokeilusta on saatu tähän mennessä 19 lausuntoa mm. yrittäjäjärjestöiltä, asukasyhteisöiltä, opiskelijajärjestöiltä, poliisilta, pelastuslaitokselta sekä vammais- ja vanhusneuvostoilta. Keskustan pyysäkkikokeilun päätös siirtyy aiemmin suunnitellusta poiketen joulukuun kokoukseen. Jotta mahdollisimman moni ääni tulee kuuluviin kokeilun valmistelussa, lausunnon antamiseen on annettu lisäaikaa marraskuun loppuun. Lausuntopyyntö on lähetetty sähköpostilla.

Pysäkkikokeilu on herättänyt kiinnostusta ja kysymyksiä keskustan yrittäjien ja kiinteistöjen keskuudessa. Yrittäjiltä ja kiinteistöjen edustajilta kootaan näkemyksiä sekä kokeilusta että torin alueen kehittämisestä kyselyllä, joka lähetetään marraskuussa viikolla 47 yli 700 keskustan toimijalle.

Vastauksia hyödynnetään kokeilun suunnittelussa, ja kun kauppatorin kehittäminen käynnistyy vuodenvaihteen jälkeen.

Kokeilun aikana palautetta kerätään matkustajakyselyiden, liikennelaskurien, eri palautekanavien sekä järjestettyjen tilaisuuksien kautta. Lisäksi viranomaisilta pyydetään arvioita kokeilun vaikutuksista esimerkiksi liikenneturvallisuuteen. Erityisryhmien, kuten vammais- ja vanhusneuvostojen kanssa järjestetään myös erillisiä tapaamisia palautteen saamiseksi.

Alle on lisätty linkki kyselyyn, jonka kautta voit lähettää kommenttisi kokeilusta kaupunkisuunnittelun asiantuntijoille. Erityisesti kaipaamme tietoa, miten kokeilu vaikuttaisi arkeesi ja kulkemiseen, tai onko jokin näkökulma jäänyt huomioimatta. Kaikki kommentit kokeilusta ovat tervetulleita. Kommentteja voi jättää 30.11.asti.