Pysäkkikokeilu

Tavoitteena on sujuvoittaa joukkoliikennettä, lyhentää matka-aikoja ja etsiä joukkoliikenteen säästöjä. Enintään vuoden kestävän kokeilun tarkoitus on seurannan, kokemusten ja palautteen perusteella ratkaista pysäkkien lopullinen paikka.

Kokeilulla saataisiin tarkkaa tietoa kustannusten vähenemisestä, liikenteen sujuvuudesta ja matkustajamäärien kehityksestä. Kustannussäästöllä pyritään siihen, että Lahden seudun liikenne pystyy säilyttämään joukkoliikenteen palvelutason nykyisellään ilman lisärahoitusta kaupungin budjetista.

Vesijärvenkatu on sujuvin väylä kaupungin läpi etelä–pohjoissuunnan linja-autoille ja Vesijärvenkadulla on tilaa kokeilulle. Etelä–pohjoissuunnan uusi kokeilureitti oikaisee suoraan Vesijärvenkatua ilman noin kilometrin mittaista torin kiertoa ja pystyy tällöin palvelemaan parhaiten niin keskustaan tulevia kuin sen läpi matkaavia.

Yhdessä Trion kohdalla olevien Aleksanterinkadun pysäkkien kanssa saadaan kaikkien suuntien pysäkit lähelle toisiaan. Pysäkkikeskus on keskustan kaupallisessa keskipisteessä. Sijainti palvelee sekä kaupallisia että julkisia palveluja.

Pysäkkikokeilu tarkoittaa sitä, että joukkoliikenteen pysäkkien sijaintia ja palvelua testataan väliaikaisesti todellisessa liikenteessä. Kokeilun avulla kerätään tietoa siitä, miten pysäkkien paikat ja ratkaisut vaikuttavat matkustajien arkeen, liikkumisen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.

Tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen toimivuutta ja matkustamisen sujuvuutta. Kun pysäkkien sijaintia ja järjestelyjä testataan käytännössä, saadaan arvokasta tietoa ja palautetta ennen pysyviä muutoksia. Näin varmistetaan, että ratkaisut palvelevat mahdollisimman hyvin. Kokeilu on siis mahdollisuus testata uutta pysäkkikeskusta pysyvää ratkaisua edullisemmin, ja kokeilu on myös purettavissa, jos ratkaisu ei ole toimiva.

Kokeilu antaa mahdollisuuden vaikuttaa. Matkustajien kokemukset ja palaute ohjaavat lopullisia päätöksiä. Samalla kokeilu voi tuoda arkeen parannuksia jo heti, esimerkiksi nopeampia työmatkoja arkeen tai selkeämpiä aikataulunäyttöjä uusille pysäkeille.

Pysäkkikeskuksen alustava kustannusarvio on 650 000 euroa. Toteutuksessa käytetään siirrettäviä rakenteita, kuten katoksia ja penkkejä, jotka voidaan hyödyntää myös kokeilun jälkeen.

Säästö perustuu reittien suoristamiseen ja tehokkaampaan ajosuunnitteluun.

• Noin 65 % säästöistä tulee aikasäästöistä, jos torin kiertäminen jää pois reitiltä.
• Sen takia sama määrä vuoroja voidaan ajaa 20 % vähemmällä kalustolla.
• 15 % kustannussäästöistä tulee vähenevistä kilometrikustannuksista.

Esimerkki: Etelä–pohjoissuuntaisilla reiteillä voidaan ajaa sama määrä vuoroja niin, että kokonaisuudessa on ajossa kaksi linja-autoa ja kuljettajaa vähemmän. Matkustajien päivittäiset bussimatkat nopeutuvat noin 5–10 minuuttia suuntaansa.

Joukkoliikenteen järjestämisen hinnat ovat nousseet kautta maan, myös Lahdessa.

• Ennen koronapandemiaa hankittujen sopimusten yksikköhintoihin verraten kaluston hankintakustannus on käytännössä tuplaantunut.
• Kilometrikustannus on sähkökalustoon siirtyessä hieman laskenut, mutta kokonaiskustannusten tasolla liikenteen järjestäminen on tästä huolimatta kallistunut.
• Kuljettajien palkkakustannuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.

Jos halutaan säilyttää nykyinen palvelutaso, on löydettävä säästöjä tai osoitettava joukkoliikenteeseen lisärahoitusta.

Jos kokeilun säästötavoitteet eivät täyty, säästöjä voidaan hakea esimerkiksi reitti- ja aikataulumuutoksilla, eli kaluston vähentämisellä ja vuorovälien pidentämisellä. Jos toimintakuluja ei saada vähennettyä, se aiheuttaisi palvelutason laskua tai määrärahojen nostamista.

Jos joukkoliikenteen käyttäjämäärät vähenevät, myös lipputulot pienenevät. Tämä puolestaan lisää tarvetta löytää uusia säästöjä, jotta joukkoliikenteen rahoitus pysyy tasapainossa.

Kokeilu on määräaikainen ja palautettavissa. Kokeilun vaikutuksia seurataan vuoden ajan, ja sen jälkeen päätetään pysäkkien lopullisesta sijainnista. Kokeiluaikaiset järjestelyt voidaan purkaa ja bussireitit palauttaa entiselleen, jos kokeilu ei toimi.

Matka-aikojen lyhentäminen on yksi tehokkaimmista keinoista kasvattaa joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Tästä on näyttöä Lahdessa tehdyissä reittiuudistuksissa, sekä esimerkeistä muilla paikkakunnilla. Etenkin työmatkoilla matka-aika painaa valinnassa paljon. Joukkoliikenne houkuttelee käyttäjiä erityisesti silloin, kun bussilla kulkeminen ei vie juurikaan enemmän aikaa kuin omalla autolla.

Matka-ajan lyhentyminen alentaa myös joukkoliikenteen kustannuksia. Jotta valittaisiin linja-auto oman auton sijaan, on merkitystä matka-ajalla, hintatasolla ja vuorojen tiheydellä. Matkustajat arvostavat arjen ajan säästöä, tarpeeksi tiheitä vuoroja ja palvelun luotettavuutta. Pitkät odotukset puolestaan heikentävät houkuttelevuutta.

Esimerkki 1: Lahdessa pysäkkikokeilu nopeuttaa matka-aikoja esimerkiksi matkakeskukselta Niemen kampukselle ja Mukkulaan 5–10 minuuttia.

Esimerkki 2: Kokeilu mahdollistaa suoran yhteyden matkakeskukselta Päijät-Hämeen keskussairaalaan, joka on alueen yksi tärkeimmistä kohteista niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Etelä-Lahdesta Päijät-Hämeen keskussairaalalle (PHKS) kulkevien matka-aika ja matkan pituus lyhenevät, koska jatkossa vaihto Ahtialan ja PHKS:n välisiin busseihin onnistuisi jo matkakeskuksella. Pohjoisesta Lahdesta PHKS:lle kulkevilla valittavien yhteyksien määrä kasvaa, sillä vaihtomahdollisuuksia on niin keskuspysäkkialueella, kauppatorilla kuin matkakeskuksellakin.

Kokeilu nopeuttaa matka-aikoja, tekee reiteistä suorempia ja parantaa yhteyksiä esimerkiksi Etelä-Lahdesta ja Matkakeskukselta Palvelutorille, Paavolan ja Pohjois-Lahden alueille, Niemen kampukselle ja Sibeliustalolle. Näillä reiteillä kulkee paljon koululaisia, opiskelijoita ja työssäkäyviä.

Uudet pysäkit ovat selkeitä ja esteettömiä, ja niillä on tarkoitus kokeilla uudenlaista matkustajainformaatiota. Pysäkkien näytöiltä saa reaaliaikaista tietoa, kuten aikataulut, seuraavana pysäkille saapuvat linja-autot ja millä bussilla pääsee minnekin.

Pysäkkikokeilu on herättänyt runsaasti keskustelua torin elinvoimasta. Monelle tori on tärkeä ja rakas paikka, ja sen kehittäminen nähdään keskeisenä asiana. On yleinen trendi, että keskustat ovat hiljentyneet ja perinteinen torikauppa vähentynyt, joten koko keskustan vetovoiman ja elävyyden ylläpito on nyt erityisen tärkeää. Keskustan elinvoima rakentuu siitä, että mahdollisimman moni kokee keskustan houkuttelevana paikkana, jossa on mukava viettää aikaa ja jossa tapahtuu kiinnostavia asioita.

Viime vuonna valmistuneen Keskustavision ansioista meillä on hyvä käsitys siitä, millaista keskustaa ja kauppatoria lahtelaiset toivovat. Torille kaivataan rauhallisempaa äänimaisemaa, vähemmän liikenteen melua ja enemmän vihreää, sekä tapahtumia ja kulttuuria, paikkoja viettää aikaa, istuskella, nauttia kahvia ja tavata toisia. Torin kehittämishanke etenee vuonna 2026. Tavoitteena on monipuolistaa torin käyttöä ja lisätä sen vetovoimaa. Tutustu keskustavisioon, ja tervetuloa työpajoihin ja asukasiltoihin vuonna 2026! lahti.fi/kauppatori

Olemme kuulleet yrittäjien huolen siitä, että bussiliikenteen vähenemisen torilla pelätään vaikuttavan asiakasvirtoihin. Palautetta on saatu eri kanavissa sekä lausuntojen ja adressin kautta. Päivitetyssä suunnitelmassa esimerkiksi yli 50 prosenttia bussilinjoista kulkisi jatkossakin torin kautta ja suunnitteilla on suoria linjoja torille myös Etelä-Lahdesta, esimerkiksi Liipolasta. Modernit ja sujuvat linja-autoyhteydet vahvistavat joukkoliikenteen käyttöä, mikä tuo lisää kävijöitä ja elämää Lahden keskustaan.

Laajasta keskustan asiointitutkimuksesta, joka tehtiin vuonna 2023, selvisi että joukkoliikenteellä saapuvien osuus koko keskustan kokonaiskulutuksesta on 12 %.

Lisätietoa bussimatkustajien liikkumistottumuksista saatiin Lahden seudun liikenteen asiakastyytyväisyyskyselystä, johon vastasi 1 526 matkustajaa marraskuussa 2025. Kyselyn perusteella Lahden Kauppatorille tai sen läheisyyteen saapuu useita kertoja viikossa 55,7 % vastaajista ja kerran viikossa 16,3 % vastaajista. 2-3 kertaa kuukaudessa torille saapuvien osuus oli 11,9 % ja kerran kuukaudessa 6,8 %.

Torin pysäkkejä käytetään erityisesti bussin vaihtamiseen (33,9 %), asiointiin ja palveluihin (25,7 %) sekä työpaikalle saapumiseen (21,7 %). Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto.

Kokeilun aikana yli 50 prosenttia bussilinjoista kulkee jatkossakin torin kautta ja suoria linjoja torille kulkee myös Etelä-Lahdesta, esimerkiksi Liipolasta. Torille pääsee myös vaihtamalla bussia esimerkiksi matkakeskuksella tai uudessa pysäkkikeskuksessa.

Noin puolet linjoista kulkee jatkossa suorempaa reittiä Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun kautta, eivätkä enää kierrä toria. Loput vuoroista jatkavat kulkemista edelleen torin kautta (yli 50 %). Kaikki keskustaan tulevat linjat ajavat uuden pysäkkikeskuksen kautta, ja bussin vaihtaminen onnistuu Trion kulmalla.

Vesijärvenkadun pysäkeiltä torille on noin 300 metrin kävelymatka. Saavutettavuuden haasteet erityisesti ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille nousivat selkeästi esiin 27.10. asukastilaisuudessa. Linja-autoa on mahdollista vaihtaa pysäkkikeskuksella. Myös Aleksanterinkadulla liikkumiseen ja saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Aleksanterinkatu on lämmitetty läpi talven, joten reitti on sula kaikkina vuodenaikoina.

Esteettömyys, kuten näkövammaisia palvelevat pintamateriaalit ja huomioraidat sekä muu opastus, valaistus, esteettömät suojatiet ja riittävät levähdyspaikat otetaan huomioon suunnittelussa. Penkkejä lisätään ja suojateitä parannetaan, jotta liikkuminen torille on mahdollisimman helppoa kaikille uusilta pysäkeiltä.

Myös nopeat ja sujuvat vaihdot ilman pitkiä odotteluja ovat tärkeä osa toimivaa julkista liikennettä. Jokaisesta ilmansuunnasta kulkee myös suoria yhteyksiä kauppatorille ja yli puolet Lahden busseista kulkee jatkossakin torille.

Lahdessa toimii myös kotiovelle tilattava Lempi-palveluliikenne, joka palvelee liikuntarajoitteisia.

Uudet Invapaikat sijoitetaan Aleksanterinkadulle välittömään läheisyyteen Vesijärvenkadun liittymästä.

Joukkoliikenne on monelle tärkeä ja jokapäiväinen kulkumuoto arjessa. Lahden seudun liikenteen matkamäärät kasvavat jatkuvasti ja vuosittain tehdään yli seitsemän miljoonaa matkaa. Matkaennätyksiä on rikottu tänä vuonna jo useamman kerran, kun syyskuussa kirjattiin 706 862 ja lokakuussa 725 051 matkaa, mikä on enemmän kuin aiempina vuosina samaan aikaan.

Sujuvimmista reiteistä on saatu hyviä kokemuksia, ja viimeaikaiset reittimuutokset ovat kasvattaneet kokonaismatkustajamääriä. Esimerkiksi linjoilla 2 ja 32 matkustajamäärä on kasvanut 31,8 %.

Tiivis yhteistyö poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa on kehittänyt suunnitelmia. Kokeilupysäkkien kohdalla ei sallittaisi ollenkaan pyöräilyä ja skuuttailua. Vesijärvenkadulle ei tehdä erillistä joukkoliikennekaistaa, sen sijaan kokeilupysäkkien kohdalle luodaan ohitusmahdollisuus pelastusliikenteelle.

Eteläsuunnan reittejä hajautetaan Tevin pysäkeille ja aiempaa enemmän myös tori–Lahdenkatu ja Aleksanterinkatu–Kauppakatu -reiteille. Toimilla halutaan taata liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Vesijärvenkadulla.

Liikennemallinnusten mukaan osa autoliikenteestä siirtyy vaihtoehtoisille reiteille, mutta alkuvaiheessa ruuhkia voi esiintyä iltapäivän huipputuntina. Kokeilun avulla on mahdollista testata asiaa. Tilannetta seurataan ja tarvittaessa tehdään muutoksia.

Vesijärvenkadulle tulee kaksi pysäkkiä ja kaksi pysäkkikatosta kadun molemmin puolin. Pysäkkien kohdalla ei sallita ollenkaan pyöräilyä ja skuuttailua. Lisäksi Tevin kohdalla oleva pysäkki säilyy etelästä tulevien seutulinjojen pysäkkinä.

Tiivis yhteistyö poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa on kehittänyt suunnitelmia. Poliisin vaatimuksesta kokeilupysäkkien kohdalla ei sallita ollenkaan pyöräilyä ja skuuttailua. Pyörää tai sähköpotkulautaa tulee joko taluttaa alueen ohi tai käyttää vaihtoehtoista reittiä kuten Kauppakatu.

Tämä kysymys ja vastaus on lisätty omaksi kohdakseen UKK-palstalle 7.5.2026. Lisätty tieto Kauppakadusta suositeltuna reittivaihtoehtona sekä kartta: Pyöräilyreitit pysäkkikokeilun aikana

Kokeilusta järjestettiin kaikille avoin asukasilta 27.10. Palvelutorin Lava-tilassa Trion 2. kerroksessa. Illassa esiteltiin suunnitelmat ja kokeilun tavoitteet. Paikalla oli noin 60 henkilöä, verkon kautta osallistujia oli kymmenkunta. Esittelyn jälkeen keskustelu jatkui pisteillä, joissa oli mahdollisuus kysyä lisää ja keskustella kasvotusten suunnittelijoiden kanssa. Tilaisuuteen oli mahdollista lähettää ennakkokysymyksiä. OmaLahti-verkkosivustolla oli mahdollisuus jättää evästystä suunnittelijoille marraskuun loppuun asti.

Lausuntopyyntö lähetettiin 45 eri taholle, mukaan lukien viranomaiset, asukkaita edustavat kumppanuuspöydät, oppilaitokset, opiskelijajärjestöt sekä kokeilualueen – eli Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun kulmauksen – kiinteistöt ja yritykset. Lausuntopyynnön saaneet tahot kutsuttiin myös 22.10. verkossa järjestettyyn infotilaisuuteen.

Kokeilusta on saatu lausuntoja mm. yrittäjäjärjestöiltä, asukasyhteisöiltä, opiskelijajärjestöiltä, poliisilta, pelastuslaitokselta sekä vammais- ja vanhusneuvostoilta.

Pysäkkikokeilu on herättänyt kiinnostusta ja kysymyksiä myös keskustan yrittäjien ja kiinteistöjen keskuudessa. Yrittäjiltä ja kiinteistöjen edustajilta koottiin näkemyksiä sekä kokeilusta että torin alueen kehittämisestä kyselyllä, joka lähetettiin marraskuussa yli 700 keskustan toimijalle. Kyselyyn saatiin noin 70 vastausta. Vastauksia hyödynnettiin kokeilun suunnittelussa, ja ne ovat mukana, kun kauppatorin kehittäminen käynnistyy vuodenvaihteen jälkeen.

Kokeilun aikana palautetta kerätään matkustajakyselyiden, liikennelaskurien, eri palautekanavien sekä järjestettyjen tilaisuuksien kautta. Lisäksi viranomaisilta pyydetään arvioita kokeilun vaikutuksista esimerkiksi liikenneturvallisuuteen. Erityisryhmien, kuten vammais- ja vanhusneuvostojen kanssa järjestetään myös erillisiä tapaamisia palautteen saamiseksi.

Voit seurata kokeilun etenemistä tällä verkkosivulla (www.lahti.fi/pysakkikokeilu).

Lausuntojen sekä asukkaiden ja yrittäjien palautteen perusteella suunnitelmaa on tarkennettu. Esimerkiksi yli 50 prosenttia bussilinjoista kulkee jatkossakin torin kautta ja suunnitteilla on suoria linjoja torille myös Etelä-Lahdesta, esimerkiksi Liipolasta.

Poliisin ja pelastuslaitoksen näkökulmiin on vastattu siten, että kokeilupysäkkien kohdalla ei sallittaisi ollenkaan pyöräilyä ja skuuttailua. Vesijärvenkadulle ei tehdä erillistä joukkoliikennekaistaa, sen sijaan kokeilupysäkkien kohdalle luodaan ohitusmahdollisuus pelastusliikenteelle.

Eteläsuunnan reittejä hajautetaan Tevin pysäkeille ja aiempaa enemmän myös tori–Lahdenkatu ja Aleksanterinkatu–Kauppakatu -reiteille. Toimilla halutaan taata liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Vesijärvenkadulla.