Hyppää sisältöön

Pohjavedet

Pohjavesien suojelu on Lahdessa korostetun tärkeässä asemassa, sillä kaupunki sijaitsee Suomen suurimpiin kuuluvien pohjavesimuodostumien, Salpausselkien tuntumassa. I Salpausselkä kulkee kaupungin läpi ja valtaosa asutuksesta on keskittynyt sen yhteyteen ja liepeille. II Salpausselkä kulkee kaupungin pohjoisrajaa pitkin.

Pohjavedellä tarkoitetaan maaperään ja kallioperän halkeamiin varastoitunutta vettä. Pohjavettä on käytännössä kaikkialla, mutta maaperän ominaisuudet määrittävät kuinka hyvin pohjavesi on hyödynnettävissä. Pohjavesialueet tarkoittavat alueita, joilla pohjavettä muodostuu ja pohjavettä on tarvittaessa mahdollista käyttää yhdyskunnan vedenoton tarpeisiin. Pohjavesialueista on omiksi alueikseen eroteltu pohjaveden muodostumisalueet, joilla maaperä on erityisen hyvin vettä johtavaa. Ne ovat pohjaveden muodostumisen kannalta erityisen keskeisiä alueita. Lahdessa on 15 vedenoton kannalta tärkeää tai siihen soveltuvaa pohjavesialuetta.

Maalämpö pohjavesialueella

Maalämmön hyödyntämiseen liittyy Lahdessa rajoituksia, joiden tarkoitus on turvata vedenotto sekä varmistaa tiettyjen tunnelirakenteiden turvallisuus. Pohjavesialue ei itsessään ole este maalämmön hyödyntämiseen.

Lahdessa maalämpöä koskevia rajoituksia laadittaessa on lähdetty siitä, että maalämpöjärjestelmistä ei saa aiheutua vaaraa vedenotolle. Kohteen sijainti pohjavesialueella ei siten ole sellaisenaan este maalämmön hyödyntämiseen. Ohjeistus noudattaa Ympäristöministeriön vuonna 2013 laatimaa ohjeistusta.
Vedenottamoiden vedenottokaivoille on Lahdessa jätettävä vähintään 500 metrin suojavyöhyke, jolla maalämpöjärjestelmiä ei saa asentaa. Kukin hanke katsotaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti ja tietyillä, vedenoton kannalta erityisen herkillä alueilla, edellytetään suurempaa suojaetäisyyttä.

Vaakasuuntaisten lämmönkeruupiirien osalta rajoitus on tiukempi. Tällaisia järjestelmiä ei Lahdessa saa asentaa pohjaveden muodostumisalueelle lainkaan. Tämä tiukennus johtuu muodostumisalueiden maaperän erittäin hyvästä vedenjohtavuudesta, joka tekee tällaiset alueet erityisen haavoittuviksi pohjavettä pilaavien aineiden kannalta. Toisaalta lämmönkeruupiirit eivät yleensä myöskään teknisesti sovellu käytettäväksi muodostumisalueilla, joilla maaperä on pääosin soraa ja hiekkaa.

Lahdessa on kaksi syvälle kallioperään louhittua tunnelia, Lahti Aquan jätevedenpuhdistamot yhdistävä tunneli sekä Lahti Energian jäähdytysvesitunneli. Näille tunneleille on asetettu tunnelista mitattuna säteeltään sadan metrin suojavyöhyke, jolle ei saa asentaa energiakaivoja. Tällä varmistetaan, ettei tunneleiden läheisyyteen kairaamalla vaurioiteta tunneleiden rakennetta.

Maalämmön sijoittamisesta kiinteistölle on määrätty tarkemmin Lahden rakennusjärjestyksessä.

Pohjaveden suojelu

Pohjaveden suojelussa keskeistä on ennakointi – maankäytön suunnittelulla, lupakäytännöillä ja ohjeistuksella tähdätään siihen, ettei pohjaveteen kohdistu sen laatuun tai määrään vaikuttavaa riskitekijää.

Hyvällä maankäytön suunnittelulla voidaan ennaltaehkäisevästi turvata pohjaveden muodostumisalueet. Maankäytön suunnittelulla voidaan huolehtia, että pohjaveden kannalta riskin aiheuttavat toiminnot sijoitetaan pohjaveden kannalta turvalliselle alueelle.

Pohjavedelle aiheutuvaa riskiä voidaan hallita ja minimoida lainsäädännön lisäksi erilaisten lupamenettelyjen ja määräysten kautta. Ympäristöluvilla ja maa-aineksen ottoluvilla määritetään toiminnalle reunaehtoja ja muun muassa määrätään toiminnan kannalta tarpeellisesta pohjaveden laadun ja määrän tarkkailusta. Kuntien rakennusjärjestyksessä sekä ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa kuntakohtaisia, paikallisista olosuhteista johtuvia rajoituksia ja määräyksiä pohjavettä ja pohjavesialueita koskien.

Asukkaat voivat myös omalla toiminnallaan huolehtia pohjaveden laadun turvaamisesta. Yksittäisistä riskitekijöistä selkeästi suurin on öljylämmitys, josta aiheutuu pohjaveden ja maaperän pilaantumista sekä huonokuntoisista säiliöistä että käyttöön ja täyttöön liittyvistä ongelmista johtuen.

Pohjaveden laatu

Hiekka- ja sora-alueilla pohjavesi altistuu herkästi maaperässä tapahtuville muutoksille ja maaperään päätyville epäpuhtauksille. Lahdessakin ihmistoiminnan vaikutus näkyy pohjaveden laadussa.

Pohjaveden laatu Lahdessa on säilynyt pääosin hyvänä, mutta ihmistoiminta näkyy vedenlaadussa monella tapaa. Pohjavedessä näkyy monenlaisia epäpuhtauksia, jotka ovat peräisin mm. erilaisesta yritystoiminnasta sekä teiden ja radan kunnossapidosta. Näistä johtuen pohjavedestä löytyy esimerkiksi merkkejä öljytuotteista, erilaisista liuottimista sekä torjunta-aineista. Torjunta-aineiden takia on jouduttu Lahdessa jouduttu myös sulkemaan vedenottamoita. Talousveden ottokäytössä olevilta vedenottamoilta jaettava talousvesi on kuitenkin edelleen moitteetonta ja täyttää kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset.

Lahti Aqua Oy tarkkailee Lahdessa pohjaveden laatua ja määrää tarkkailuohjelmansa mukaisesti. Lisäksi osalle ympäristöluvallisista ja maa-ainesluvallisista toimijoista on luvassa määrätty velvoite tarkkailla pohjaveden laatua ja/tai määrää. Pohjavettä tarkkaillaan lisäksi tien- ja radanpitoon liittyen sekä erilaisten lyhytaikaisempien selvitysten yhteydessä.

Seudullinen pohjaveden suojelusuunnitelma vuosille 2012-2021

Lahti, Hollola ja Nastola laativat vuonna 2012 yhteisen pohjaveden suojelusuunnitelman, johon on asetettu pohjaveden suojelua koskevia tavoitteita vuosille 2012-2021. Pohjaveden suojelusuunnitelmaan on koottu tiedot alueen pohjavesistä ja vedenotosta sekä käyty läpi toimintoja, joista voi aiheutu riski pohjavedelle. Pohjaveden suojelusuunnitelmassa on lisäksi nostettii esiin tapoja joilla pohjaveden suojelua voidaan tehostaa.

Suojelusuunnitelman liitteenä on toimenpideohjelma, johon on listattu käytännön toimia joilla pohjaveden tilaa voidaan alueella parantaa ja suojelua tehostaa. Toimenpideohjelman etenemistä seuraa kahdesti vuodessa seudullinen pohjavesityöryhmä. Pohjavesityöryhmä koostuu eri viranomaistahojen edustajista.