Hyppää sisältöön

Blogi: Mitä nuoret miettivät Kisapuiston tulevaisuudesta?

Kisapuiston uutta asemakaavaa on valmisteltu laajassa vuorovaikutuksessa lahtelaisten kanssa. Yksi tärkeimpiä ryhmiä ottaa mukaan ovat alueen pääkäyttäjät eli koululaiset. 
Kuva: Juuso Heinämäki / Lahden kaupunki

Kirjoittaja: Juuso Heinämäki

Kirjoittaja työskentelee Lahden kaupungilla vuorovaikutussuunnittelijana, jonka tehtävä on pitää huoli, että asukkaat, päättäjät ja muut sidosryhmät tietävät, mitä kaupunkiin suunnitellaan ja miten suunnitelmiin voi vaikuttaa.

Asemakaavan avainkysymyksiä tarkasteltiinkin huhtikuussa hieman tavallista toiminnallisemmalla tavalla, kun 35 yhdeksäsluokkalaista osallistui Kisapuistossa järjestettyyn suunnistukseen osana liikuntatuntia. Suunnistusrasteilla kysyttiin, millaisena nuoret näkevät Kisapuiston tulevaisuudessa. Mitä siellä pitäisi säilyttää, kehittää tai uudistaa? 

Suunnistus päättyi haastatteluun, jossa oli helppo huomata, miten kysymysten pohtiminen itsenäisesti ja ryhmissä maastossa vapautti nuoret jakamaan näkemyksiään avoimesti myös asiantuntijoiden kanssa. Nuorille oli tärkeää, että Kisapuisto säilyisi avoimena ja vehreänä liikunnan- ja vapaa-ajan ympäristönä. Näin ovat muutkin lahtelaiset ilmaisset kisapuiston kaavatyön vuorovaikutusprosessin aikana. 

Nuorilta saatiin ajatuksia, jotka pohjautuivat todelliseen käyttäjäkokemukseen alueesta. Nuoret kokivat Kisapuiston turvalliseksi paikaksi niin liikuntatunneilla kuin vapaa-ajallakin, mutta samalla he toivat esille huolta epäsiisteydestä, roskaamisesta ja rapistuneista rakennuksista.  

Uudet rakennukset erityisesti Kisapuiston reunamille koettiin tervetulleiksi. Nuoret ymmärsivät myös hyvin uudisrakentamisen määrän, kuten rakennusten korkeuden vaikutukset ympäristöön. Uudet rakennukset pitäisi nuorten mielestä erityisesti tukea Kisapuiston nykyistä käyttötarkoitusta. Esimerkiksi uusista rakennuksista voisi löytyä sisälajien suorituspaikkoja ympärivuotiseen harjoitteluun. Ei ole silti hyvä heikentää alueen saavutettavuutta ja läpikuljettavuutta rakennuksilla, joille voisi löytyä tilaa jostain muualta. 

Nuorilla on paljon sanottavaa – ja halua osallistua, kun tarjotaan sopiva tapa 

Nuorten toiveiden huomioonottaminen voi edistää esimerkiksi nuorten omaehtoista liikkumista. Suunnitteluun osallistuminen lisää myös kiinnittymistä paikkaan ja yhteisöön niiden tullessa enemmän omiksi. Merkityksellisiksi koetuissa paikoissa voi esiintyä vähemmän ilkivaltaa, sekä yhteenkuuluvuuden kokemus voi lisätä kaupunkimme pitovoimaa. Kokemus on osoittanut, että osallistuminen lisää luottamusta päätöksentekoprosesseihin ikäryhmästä riippumatta.  

Lahti haluaa olla osallisuuden ja vuorovaikutuksen suunnannäyttäjä, ja hyvinvoivat lapset ja nuoret on nostettu Lahdessa yhdeksi strategian päätavoitteeksi. Tämän kannustavan esimerkin tavoitteena olikin kuvata, millaisilla käytännön toimenpiteillä strategiassa asetettuja tavoitteita voisi saavuttaa.

Nuoria kiinnostavia kehityskohtia Kisapuistossa 

  • Säältä suojassa olevat oleskelupaikat ja juomapisteet, jotka mahdollistavat oleskelua vapaa-ajalla, mutta myös levähtämistä turnausotteluiden välissä joukkueen kanssa. Ajanviettoa tukisi palvelut kioskeista wc-tiloihin.  
  • Selkeämmät opasteet ja ilmoitustaulut, alue on suuri ja ensikertalainen saattaa miettiä saako alueen läpi ylipäätään kulkea. 
  • Lukittavia säilytystiloja tavaroille toivottiin useasti. Erityisesti koululaisilla saattaa olla laukuissaan mukana myös kannettavia tietokoneita.  
  • Suorituspaikoista esiin nousi erityisesti parkour-alue, joka voisi toimia omaehtoisen harjoittelun lisäksi myös urheiluseurojen tai koululaisryhmien harjoitteluun. Lisäksi juoksusuora voisi palvella monenlaisia käyttäjiä.

Kisapuiston alueen kaavatyötä jatketaan tekemällä kaksi tarkempaa ja pidemmälle vietyä vaihtoehtoa syksyyn 2026 mennessä. Nämä kaksi versiota laaditaan nuorilta, urheiluseuroilta ja kouluilta, alueen käyttäjiltä, viranomaisilta, päättäjiltä ja kaikilta kaupunkilaisilta saadun palautteen perusteella. Tavoite on, että niissä huomioidaan nimenomaan eniten kannatettuja ja toivottuja kehityssuuntia.