Lahden kaupungilla on 6 900 hehtaaria metsiä, joiden hoidon ja käytön periaatteiden päivityksen kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 14.4.2026. Edelliset periaatteet olivat kymmenen vuoden takaa. Sinä aikana Nastola-kuntaliitoksen myötä metsäpinta-ala kasvoi, ilmastonmuutoksen vaikutukset tulivat näkyvämmiksi ja metsäalueiden virkistyskäyttö lisääntyi erityisesti koronavuosien myötä. Uutta tutkimustietoa oli kertynyt metsien ilmastovaikutuksista, metsänhoidon menetelmistä, luonnon monimuotoisuuden tilasta ja metsien terveysvaikutuksista.
Metsät vaikuttavat merkittävästi kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumiseen. Strategian 2035 tavoitteena on, että Lahti on hiilineutraali ensimmäisenä suurista kaupungeista ja luontopositiivinen vuoteen 2030 mennessä. Puhdasta, monimuotoista luontoa on tavoitteena vahvistaa sekä liikunnallista ja aktiivista elämäntapaa edistää. Metsien hoidolla ja käytöllä on vaikutusta asuinalueiden viihtyisyyteen ja virkistysmetsät tukevat tavoitetta houkutella kasvavia matkailijamääriä. Lisäksi metsien hoidon tulisi olla mahdollisimman taloudellista ja kestävää.
Metsät ovat lahtelaisille tärkeitä ja niihin kohdistuu monenlaisia, osin ristiriitaisiakin tavoitteita. Yhteisen metsiä koskevan näkemyksen ja tavoitteiden määrittely käynnistyi Viheralueohjelman laadinnan yhteydessä, missä tärkeimmiksi painopisteiksi määriteltiin virkistystä, maisemaa, luontoa ja ilmastoa koskevat toimenpiteet. Monitavoitteisuutta ja eri käyttömuotoja huomioivaa hoitoa pidettiin tärkeänä.
Metsien hoito- ja käyttöperiaatteiden laadinta käynnistyi syksyllä 2025 ja siihen osallistui laaja joukko asukkaita, sidosryhmiä, päättäjä ja viranomaisia. Joulukuun työpajassa kerättiin näkemyksiä siitä, miten virkistys, talous, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen voidaan sovittaa yhteen. Työpajaan kutsuttiin mukaan eri intressiryhmiä, jotta mahdollisimman monia näkökulmia saatiin esiin. Menetelmäksi valittiin dialogi, eli rakentava keskustelu, jonka tavoitteena oli sovittaa yhteen ja löytää yhteistä näkemystä mielipiteitä jakaviin metsäkysymyksiin. Metsädialogi todettiin hyväksi menetelmäksi, jossa eriäviä näkemyksiä esitettiin, mutta myös yhteisiä linjauksia löydettiin.
Yhteisesti toivottiin kaupunkimetsien palvelevan mahdollisimman hyvin sekä virkistyskäyttöä että luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Metsät ovat suosittuja ulkoilualueina ja niillä on tärkeä rooli niin lahtelaisten fyysisen kuin henkisen hyvinvoinnin tukemisessa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen on aihe, joka jakoi eniten mielipiteitä. Osallistujat nostivat esiin myös kunnianhimoiset suojelutavoitteet ja tarpeen viestiä metsien monipuolisista rooleista. Kaiken kaikkiaan metsien hoidon periaatteiden päivitys nähtiin tärkeänä ja ajankohtaisena. Työpajan yhteinen oivallus oli muun muassa vyöhykeajattelu, jossa metsiä hoidetaan eri painopistein riippuen luontoarvoista ja alueen sijainnista kaupunkirakenteessa.
Työpajassa käytyjen keskustelujen, päättäjiltä saadun palautteen ja viranomaisyhteistyön tulosten perusteella valmisteltiin metsien hoito- ja käyttöperiaatteiden luonnos, joka oli kommentoitava OmaLahdessa 28.1.–12.2.2026. Luonnoksesta saatiin 22 palautetta.
Luonnosta pidettiin pääpiirteissään hyvänä ja tavoitteita perusteltuina. Se tunnisti strategisen tason tavoitteet ja pyrkii ottamaan huomioon laajemmat kaupungin linjaukset. Luonnoksen todettiin huomioivan asukkaiden ja virkistyskäytön tarpeet sekä luonnon monimuotoisuuden ja tärkeät ekosysteemipalvelut. Taloudellisia ja ekologisia tavoitteita on pyritty tasapainottamaan. Täsmennyksiä puolestaan toivottiin metsäsertifiointiin, toiminnan arviointiin ja lainsäädäntöön sekä linjauksia muun muassa kantojen nostoon.
Saadun palautteen perusteella metsien hoito- ja käyttöperiaatteita päivitettiin. Kaupungin metsäomaisuus on jatkossakin PEFC-sertifioitu ja sen kriteerejä noudatetaan kaikessa toiminnassa. Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksia hyödynnetään kaupungin metsäomaisuuden hoidossa ja käytössä toimintamallissa asetettujen periaatteiden ohjaamana. Ympäristövahti-palvelussa seurataan tavoitteiden toteutumista, kuten sekametsien osuutta metsäpinta-alasta. Kantoja ei nosteta uudistusaloilta. Lainsäädännön osalta myös vesilain vaatimukset otetaan huomioon. Lintujen pesintäkauden rajoitus huomioi paremmin lainsäädännön edellyttämät kunnossapidon vaatimukset.
Lisäksi saatiin perusteltuja näkemyksiä, joita hyödynnetään jatkotyössä, kuten lahopuuohjeen ja metsäsuunnitelmien laadinnassa.
Metsien hoito- ja käyttöperiaatteet