Hyppää sisältöön

Lahden kaupungintalon perusparannushankkeen sisätilojen korjaustyöt on saatu päätökseen ja kalustaminen alkaa

Eliel Saarisen suunnittelema Lahden kaupungintalo peruskorjattiin mittavasti vastaamaan nykypäivän tarpeita. Katettu sisäpiha ja uusi sisäänkäynti tornin alta ovat perusparannuksen merkittävimmät uudet elementit.
Lahden kaupungintalon sisäpiha on katettu lasilla. Katto on muutoin pääosin kuparia.

Perusparannus toteutettiin rakennuksen eri aikakausien rakennushistoriaa vaalien. Samalla parannettiin rakennuksen toimivuutta, viihtyisyyttä ja saavutettavuutta, jotta rakennus olisi nykyistä aktiivisempi osa kaupunkilaisten arkea. Yksi silmin nähden merkittävä muutos perusparannuksessa on rakennuksen sisäpihan kattaminen, joka mahdollistaa pihan monipuolisemman käytön.

– Saavutettavuus tarkoittaa yhtäältä esteettömyyden ratkaisujen parantamista vanhan, suojellun rakennuksen ehdoilla ja toisaalta aiempaa parempaa pääsyä kaupungintalon ravintolaan ja uudelle katetulle sisäpihalle, kertoo projektipäällikkö Sari Honkanen Lahden tilakeskuksesta.

Sisäpihan ja ravintolan avautumisesta yleisölle kerrotaan tarkemmin syksyn aikana.

Kalusteiden asennus kaupungintalolle alkaa 2. elokuuta, ja henkilökunta muuttaa taloon syyskuun alussa. Uudistuneeseen kaupungintaloon sijoittuu noin 165 työntekijää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pilareiden varaan rakennetun kuparikatoksen keskialue on umpikattoa ja sivuilla kiertävä lasinen valokate päästää reunoilta valoa sisään.

Rakennus uudistettu tämän päivän vaatimuksiin

Vuonna 1912 valmistunutta Lahden kaupungintaloa on vuosien saatossa peruskorjattu ja laajennettu, ja viimeisin peruskorjaus on 1980-luvulta. Taloteknisesti rakennus oli tullut elinkaarensa päähän, ja myös rakenteelliset korjaustyöt olivat erittäin laajat ja perusteelliset. Rakennuksen talotekniikka uusittiin ja modernisoitiin kauttaaltaan rakennuksen historiaa ja arkkitehtuuria kunnioittaen.

Hankkeen alussa Lahden kaupunginmuseo esitti kaupungintalon suojelua rakennusperintölain pohjalta. Lakisuojeluprosessi käynnistettiin samanaikaisesti perusparannuksen suunnittelun kanssa jo syksyllä 2019 ja molempia edistettiin rinnakkain. Suunnittelua ja rakentamista toteutettiin yhteistyössä ELY-keskuksen, Lahden kaupunginmuseon, Museoviraston, kaavoittajan ja rakennusvalvonnan kanssa. Kaupungintalon virallinen suojelustatus määritellään perusparannuksen valmistuttua.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vielä tyhjät toimistotilat ovat moderneja ja valoisia. Vanhoja väliseiniä on korvattu lasiseinillä.

Allianssimallilla monipuolista yhteistyötä

Hanke toteutettiin perusparannushankkeille toistaiseksi vielä epätyypilliseen tapaan allianssimallilla, jossa toteuttajaosapuolena toimi SRV, suunnitteluosapuolen muodostivat kolmikko Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy, Granlund Oy ja Ideastructura Oy. Tilaajaosapuolena oli Lahden Tilakeskus.

Perusparannus käynnistyi maaliskuussa 2020 kehitysvaiheella, minkä jälkeen rakennustyöt alkoivat mittavilla purkutöillä kesäkuussa 2021.

Allianssissa kaikki hankkeen osapuolet työskentelivät tiiviissä yhteistoiminnassa yhteisesti määritetyin tavoittein.

− Hankkeen toteuttaminen allianssimallilla mahdollisti eri alojen ammattilaisten joustavan ja monipuolisen yhteistyön. Sisäpiha oli yksittäisenä osa-alueena erittäin haastava alkaen kivilatomusperustuksia metrejä syvemmälle menneistä kellarin rakenteista päättyen katolle loppusilauksen antaviin kuparipinnoitettuihin räystäsliittymiin. Yhteistyöllä pystyttiin keskittymään poikkeuksellisen vaativassa hankkeessa oikeiden asioiden tekemiseen ja eteenpäin menemiseen, toteaa Sari Honkanen.

­− Allianssimalli toimi erinomaisesti tässä haastavassa saneerauskohteessa. Normaalien peruskorjauksessa esiintyvien haasteiden lisäksi hanketta koettelivat pandemia, sota ja haasteet materiaalien saatavuudessa sekä hinnassa. Hyvällä keskusteluyhteydellä, selkeillä tavoitteilla ja positiivisella yhteistyöllä haasteet on ratkottu, kertoo vastaava projektijohtaja Harri Martin rakennusyhtiö SRV:ltä.

Perusparannuksen lukuja

  • Perusparannettavan rakennuksen laajuus on noin 5 000 bruttoneliömetriä.
  • Uutta sähkökaapelia rakennukseen syötettiin runsaasti, telekaapelia noin 57 kilometrin verran ja sähkökaapeliakin lähes 40 kilometrin verran.
  • 300 vanhaa valaisinta entisöitiin ja ajanmukaistettiin energiapihein led-valoin.
  • Purkujätteestä saatiin hyötykäyttöön 99 prosenttia eli 609 tonnia.
  • Puretusta sisäpihan piipusta saatiin talteen 1200 tiiltä, joita käytetään julkisivujen, erityisesti tornin korjaamisessa.
  • Kupari on merkittävä yksittäinen ja arvokas materiaali, jota on käytetty yhteensä 15 500 kg.

Lahden kaupungintalo on arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1912. Rakennus kuuluu Mariankadun seremonia-akseliin, joka on merkitty maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luetteloon ja listattu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Saarisen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä suomalaisista arkkitehdeistä. Hän on suunnitellut mm. Helsingin päärautatieaseman, Suomen kansallismuseon ja Joensuun kaupungintalon. Lahteen hän suunnitteli kaupungintalon lisäksi Harjun peruskoulun (entinen Lahden tyttölyseo) vuonna 1923.

Lahden kaupungintalon perusparannus

Lisätietoja

Sari Honkanen, projektipäällikkö, Lahden Tilakeskus
p. 044 416 3540, sari.honkanen@lahti.fi

Aki Davidsson, pääsuunnittelija, Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy
aki.davidsson@arkdt.fi

Harri Martin, projektijohtaja, SRV
p. 0400 646 600, harri.martin@srv.fi

Heli Pulkkinen, viestinnän asiantuntija, SRV
p. 050 411 0787, heli.pulkkinen@srv.fi

Kuvat: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki