Hyppää sisältöön

Tutkijan Vesijärvi kertoo tarinoita pinnan alta

Vesijärvi houkutteli pohjoiskarjalaisen vesistöasiantuntija Mirva Ketolan muuttamaan Lahteen yli 25 vuotta sitten.
Kuvaaja: Samuli Ikäheimo / Lahden kaupunki

– Tutustuin Vesijärveen opiskellessani biologiaa Joensuun yliopistossa. Vesijärvi oli jo silloin tunnettu esimerkkikohde rehevöityneiden järvien kunnostuksesta, Ketola kertoo.

Kiinnostus järveen toi lopulta Lahteen ja töihin silloiselle Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitokselle. Siitä alkoi vuosikymmeniä jatkunut suhde Vesijärveen. Nykyisin Ketola työskentelee vesistöasiantuntijana Vesijärvisäätiössä.

– Olen edelleen hyvin kiinnostunut siitä, mitä järvelle kuuluu ja mitä siellä tapahtuu. Kyllähän tämä on tärkeä järvi, ja onneksi pääsen sitä työni puolesta seuraamaan, hän toteaa.

Sedimentti toimii järven muistina

Tutkijan työ yliopistolla vei Ketolan syvälle Vesijärven pinnan alle. Hänen väitöskirjatyönsä liittyi sedimentteihin eli järven pohjaan kerrostuviin aineksiin, joiden avulla voidaan lukea järven historiaa vuosikymmenten, vuosisatojen ja jopa vuosituhansien taakse.

– Sedimentti toimii järven muistina. Sinne jää eläinplanktonin ja muiden eliöiden jäänteitä, joiden perusteella voidaan selvittää, mitä järvessä on tapahtunut sen historian aikana.

Vesijärvi on tutkimuksen kannalta poikkeuksellinen kohde. Järven syvänteisiin kertyy paksuja vuosikerroksia, joiden avulla muutoksia voidaan tarkastella jopa vuoden tarkkuudella.

Tutkimuksissa näkyy selvästi myös Vesijärven tunnettu ravintoverkkokunnostus. 1980–90-lukujen vaihteessa järvestä poistettiin noin miljoona kiloa kalaa rehevöitymisen hillitsemiseksi. Muutos näkyi myös sedimentissä.

– Oli kiinnostavaa nähdä, että eläinplanktonia syövien kalojen väheneminen, veden kirkastuminen ja sitä seurannut uposkasvillisuuden lisääntyminen näkyivät selvästi sedimentin eläinplanktonjäänteissä.

Vesijärvi kätkee pinnan alle kokonaisen maailman, jota tavallinen järvellä liikkuja ei välttämättä tule ajatelleeksi.

– Siellä on järven koko ravintoverkko mikrobeista ja kasviplanktonista eläinplanktoniin ja kaloihin asti. Vesikasvit muodostavat elinympäristöjä esimerkiksi monille pohjaeläinlajeille, ja myös pohjasedimentissä tapahtuu jatkuvasti erilaisia kemiallisia ja biologisia prosesseja.

Ketola kertoo, että Vesijärvi on poikkeuksellisen monimuotoinen ekosysteemi.
– Monikaan ei ehkä tiedä, että Vesijärvestä on löydetty enemmän vesikasvilajeja kuin mistään muusta Suomen järvestä.

Kuvaaja: Samuli Ikäheimo / Lahden kaupunki

Yksi maailman tunnetuimmista kunnostusesimerkeistä

Vesijärveä kutsutaan joskus projektijärveksi, eikä syyttä. Se on todennäköisesti yksi Suomen tutkituimmista järvistä. Varsinkin Vesijärvi-projektin aikana järvellä tehtiin paljon tutkimusta, ja kattava seuranta on jatkunut vuosikymmeniä.

– Täällä seurataan esimerkiksi eläinplanktonia ja kuorekantaa tavalla, jota harvassa järvessä tehdään. Pitkä seuranta-aineisto tarjoaa myös hyvän pohjan ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimiseen, Ketola kertoo.

Vesijärvi tunnetaan myös kansainvälisesti. Sisävesitutkimuksen oppikirjoissa käytetään sitä esimerkkikohteena. Lahdessa järjestettävä kansainvälinen Lahti Lakes -symposiumi kokoaa kolmen vuoden välein tutkijoita eri puolilta maailmaa keskustelemaan järvikunnostuksesta.

– Vesijärven ravintoverkkokunnostus tunnetaan maailmalla hyvin. Tämä ei ollut ensimmäinen paikka, jossa tällaisia toimia tehtiin, mutta mittakaava oli poikkeuksellinen.

Vesijärvi on edelleen herkkä muutoksille

Vaikka Vesijärven tila on parantunut huomattavasti pahimmista rehevöitymisen vuosista, työ ei ole vielä valmis.
– Tilanne on valtavasti parempi kuin pahimpina vuosina, mutta hoitotoimia tarvitaan edelleen.

Sinileväkukintoja esiintyy edelleen ajoittain, ja ilmastonmuutos tuo uusia haasteita järvelle.
– Kuumat kesät, rankkasateet ja talvien muuttuminen sateisemmiksi vaikuttavat järven tilaan. Vesijärvi on myös suhteellisen matala järvi, joten voimakkaat tuulet voivat sekoittaa vettä ja nostaa ravinteita takaisin kiertoon.

Kuvaaja: Samuli Ikäheimo / Lahden kaupunki

Lempipaikka löytyy Enonsaaresta

Kun Ketolalta kysyy suosikkipaikkaa Vesijärvellä, hän luettelee ensin monta ja lopulta yhden:
– Ehkä Enonsaari. Siellä on todella mukava viettää kesäpäivää.

Myös Lahden satama ja Sibeliustalon ympäristö saavat häneltä kiitosta.
– Satama on lahtelaisten olohuone, jossa on aina ihmisiä. Kansainväliset vieraatkin usein hämmästyvät, miten hieno järviympäristö tässä keskellä kaupunkia on.

Järvi näkyy vesistöasiantuntijan elämässä myös vapaa-ajalla. Oma vene saatiin hiljattain vesille, joten Vesijärvellä tulee pian liikuttua entistäkin enemmän.

Lahtelaiset kertovat suhteestaan Vesijärveen

Juttu on osa sarjaa, jossa lahtelaiset kertovat suhteestaan Vesijärveen. Vesijärvi oli 1970-luvulla pahasti rehevöitynyt. Kunnostusprojektit paransivat järven tilaa merkittävästi. Nykyisin Vesijärvi on kaupunkilaisten sekä kaikkien sen vaikutuspiirissä asuvien ja vierailevien ilo. Järven hoito vaatii kuitenkin jatkossakin aktiivisia toimenpiteitä.

Teksti: Anu-Liisa Rönkä
Kuvat: Samuli Ikäheimo

Aihealueet